Missä iässä pääsit ns äidin vaikutuksen alta irti?
Eli siis siitä, että pystyit olemaan aivan oma itsesi ilman että äitisi kasvatus tai mielipiteet vaikuttivat enää lainkaan?
Terveisin 30 v jolla on ollut aina etäiset välit äitiinsä ja vähän vaikeaa hyväksyä ettei ole ollut lämmintä/oikeasti välittävää äitisuhdetta
Kommentit (3)
Minulla on hyvät välit äitiin, mutta vielä näin 44-vuotiaana koen että äidin mielipiteet ja arvot vaikuttavat valintoihini ja tekemisiini. En voi sanoa etten olisi jollain tasolla aina hänen vaikutuksensa alla. Hän on puolisoni jälkeen seuraava, jolle soitan kun minulle tai lapsille tapahtuu jotakin ja iloitsen jo etukäteen jos tiedän että voin kertoa hänelle jotain josta tiedän hänen ilahtuvan.
Tunnen syyllisyyttä jos toimin tavalla, jota tiedän äitini paheksuvan. Samoin koen itseni ”hyväksi ihmiseksi” kun teen jotain, jota tiedän äitini arvostavan, vaikkei kukaan muu tietäisi tai huomaisi asiaa.
En usko että kasvuympäristön arvoja ja asenteita voi kovin helposti karistaa täysin pois itsestään.
Äitihän voi vaikuttaa lapseen ilmeillä, eleillä ja sanomalla mielipiteitä epäsuorasti arvostelemalla esimerkiksi muita ihmisiä.
Minulla tämä jatkuu vielä vain vaikka olen aikuinen.
Enpä uskalla sanoa omia mielipiteitä koska tiedän läheisimmän eli äitini ajatukset ja tunnen sen usein nahoissani.
Äiti ja vanhemmat yleensä ovat vaikuttavia ihmisiä lapsilleen. Muistoissa myös kuolemansa jälkeenkin.