Lue keskustelun säännöt.
Inhottaako teitä ihmiset, joiden olemuksesta huokuu se, miten kauniina/komeana he pitävät itseään?
10.06.2020 |
Sellainen tietty kontrolli koko ajan päällä, että kasvot ovat koko ajan hallinnassa, upeina. Parhaiten tämän huomaa, kun katsoo ihmisen tapaa katsoa omaa peilikuvaansa tai selfien ottamistaan. Ei ole merkitystä onko kyseessä nainen vai mies, pidän vastenmielisenä jos ihminen on liian tietoinen omasta kauneudestaan/komeudestaan. Terve itsevarmuus on asia erikseen, mutta sellainen peilikuvajaiseensa rakastunut ihminen on vastenmielinen näky.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei inhota, mutta vähän huvittuneena seuraan sivusta tuota touhua. Sukupuolesta viis mutta jos sometili on täynnä omia naamakuvia pidän sitä ihmistä hyvin itserakkaana enkä yhtään kiinnostavana.
Sama. Omaa naamaansa toistuvasti postaavat ovat kyllä ihan oma lukunsa, ymmärtävätkö että ketään ei kiiinnosta sun naama lenkillä, salilla, töissä, harrastuksessa, päivästä toiseen samanlaisia otoksia... katsoisin jos olisi muutakin kuvakulmaa, mutta ei, ainoasaan se oma pärstä, vaikka kaunis onkin.
Joo ja monesti näillä on se sama ilme aina. Tausta vaan vaihtuu. Mitä järkeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei inhota, mutta onhan se hassun näköistä. Oikeasti kauneimmilla/komeimmilla ei ole tarvetta tuommoiseen, eivätkä jatkuvasti pelkää näyttävänsä vähemmän hyvältä, koska itsetunto on kunnossa ja perustuu muuhunkin kuin ulkonäköön.
Mutta vielä vaivaannuttavampia ovat mielestäni ihmiset jotka olemuksellaan suorastaan pyytävät anteeksi olemassaoloaan. Eivät halua yhteiskuviin, tuntuvat jatkuvasti häpeävän itseään, ja kiinnittävät myös suhteettomasti huomiota siihen millaisena muut heidät näkevät. Se hermostuneisuus tarttuu.
Eli koska en rumuuteni takia halua kuviin niin olen vaivaannuttava ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Ei inhota, mutta onhan se hassun näköistä. Oikeasti kauneimmilla/komeimmilla ei ole tarvetta tuommoiseen, eivätkä jatkuvasti pelkää näyttävänsä vähemmän hyvältä, koska itsetunto on kunnossa ja perustuu muuhunkin kuin ulkonäköön.
Mutta vielä vaivaannuttavampia ovat mielestäni ihmiset jotka olemuksellaan suorastaan pyytävät anteeksi olemassaoloaan. Eivät halua yhteiskuviin, tuntuvat jatkuvasti häpeävän itseään, ja kiinnittävät myös suhteettomasti huomiota siihen millaisena muut heidät näkevät. Se hermostuneisuus tarttuu.
Tämä voisi olla minunkin vastaus. Eli ei inhota, vaan minulle tulee sellainen äitimäinen olo, että voi sinua lapsikulta, kun sinulla on vielä paljon opittavaa ja ketään ei ole ilmeisesti siinä vakaana aikuisena opettamassa. Oli tyyppi sitten nainen tai mies.
Toinen asia on sitten nuo itseään häpeävät. He ovat oma lukunsa ja todellakin heidän hermostuneisuus on tarttuvaa joltakin osin.
Meissä nelikymppisissä on joitain " simpsakoita" eli sääriään ja huolella raidoitettuja hiuksiaan esitteleviä. Nyreästi hienohelmapuuma vilkuilee meitä muita, vähemmän edustavia tyyliin kai te huomaatte kuka on täällä se hyvännäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei inhota, mutta onhan se hassun näköistä. Oikeasti kauneimmilla/komeimmilla ei ole tarvetta tuommoiseen, eivätkä jatkuvasti pelkää näyttävänsä vähemmän hyvältä, koska itsetunto on kunnossa ja perustuu muuhunkin kuin ulkonäköön.
Mutta vielä vaivaannuttavampia ovat mielestäni ihmiset jotka olemuksellaan suorastaan pyytävät anteeksi olemassaoloaan. Eivät halua yhteiskuviin, tuntuvat jatkuvasti häpeävän itseään, ja kiinnittävät myös suhteettomasti huomiota siihen millaisena muut heidät näkevät. Se hermostuneisuus tarttuu.
Eli koska en rumuuteni takia halua kuviin niin olen vaivaannuttava ihminen?
Näin on. Sinun vieressä nousee myös itsellä voimakas myötähäpeä ja se ei helposti katoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törmäsin tähän henkilön osalta joka pakkelit naamassa katseli ihmisiä arvioiden. Kun häneltä otetaan ne meikit pois niin eipä eroa tavatallaajasta mitenkään. Eli jotenkin luo itselleen naamion jonka takaa halveksuu muita mutta kun naamio otetaan pois niin ihan samanlainen tavallisen näköinen ihminen siellä takana on.
En ole tavannut kyseisiä ihmisiä.
Uskon, että suurin osa heistä erehtyy - ainakin miehet, jotka eivät hahmota vanhenemistaan tai lihomistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän olevani hyvännäköinen. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tämä ap:n mielestä "huokuu" minusta. Käyttäydyn mielestäni ihan tavallisesti, mutta en myöskään pyytele anteeksi olemassaoloani.
Vierailija kirjoitti:
Meissä nelikymppisissä on joitain " simpsakoita" eli sääriään ja huolella raidoitettuja hiuksiaan esitteleviä. Nyreästi hienohelmapuuma vilkuilee meitä muita, vähemmän edustavia tyyliin kai te huomaatte kuka on täällä se hyvännäköinen.
Luulen, että useampaa yli nelikymppistä ei kiinnosta mainitsemasi muiden vilkuilu tai itsensä esittely.
Ainakaan minä en tiedä yhtään tällaista. Olemme ovat eläneet jo sen mahdollisen teinimäisen epävarmuuden ajan ja nyt elämä on aika mukavaa. Tosin tunnen lähinnä vakiintuneissa pitkissä parisuhteissa olevia naisia, joilla lapset ovat jo teinejä tai jopa aikuisia ja kaikki on mukavasti elämässä. Heidän ei tarvitse enää esittää kenellekään, tosin heidän nuoruus oli aikaa ennen kännyköitä ja somea, joten pohja elämälle on terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on sanottu että olen ylpeä ja nokka pystyssä kävelen menemään. Olen erakkomainen ja ujohko. Lisäksi nenäni malli on vähän kupera että ehkä se luo kuvan "nenä pystyssä kävelemisestä". En ole koskaan ollut ylpeä oikeastaan mistään. Minulla myös miinusnäkö enkä pidä laseja koskaan joten en näe mitään enkä ketään. Ehkä ihmiset pitävät tätä ylpeytenä kun en "näe mitään". Inhoan silmälaseja ja piilareita en voi pitää. Joka tapauksessa ovat täysin väärässä mielikuviensa kanssa.
Ei, kunhan keskittyy vaan itseensä eikä esim. Hauku muita. Suosittelisin sullekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän olevani hyvännäköinen. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tämä ap:n mielestä "huokuu" minusta. Käyttäydyn mielestäni ihan tavallisesti, mutta en myöskään pyytele anteeksi olemassaoloani.
Ap on niin epävarma itsestään, että kaikki muut ovat hänelle uhka. Muille olet se ihana mukava ihminen, jolla on kaunis hymy ja ystävälliset silmät.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän olevani hyvännäköinen. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tämä ap:n mielestä "huokuu" minusta. Käyttäydyn mielestäni ihan tavallisesti, mutta en myöskään pyytele anteeksi olemassaoloani.
Ongelma on seuraava: ap kiinnittää huomiota kauniisiin, kauniita ei kiinnosta ap.
Kauniilla ihmisillä on omat ongelmansa ja heiltä jopa odotetaan kauneudellaan muiden viihdyttämistä. Oman arvonsa tuntemisessa ja sen hyödyntämisessä ei ole mitään väärää, paitsi tietysti niiden mielestä, joilla ei juurikaan markkina-arvoa ole. Mitä se rumille kuuluu, mitä kauniit tekee, vai miten se meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meissä nelikymppisissä on joitain " simpsakoita" eli sääriään ja huolella raidoitettuja hiuksiaan esitteleviä. Nyreästi hienohelmapuuma vilkuilee meitä muita, vähemmän edustavia tyyliin kai te huomaatte kuka on täällä se hyvännäköinen.
Taidat itse vaan kyylätä, epävarma asenteesi sen jo paljasti. Huoh, mistä näistä "40v" kanssasiskoja riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ei inhota mutta kyllä sellainen itsensä jatkuva ihailu hieman huvittaa. Surullisinta se on silloin, kun ikääntymisen myötä ulkokuori rapistuu ja tällaisilleihmisille se tekee joskus todella tiukkaa. Kuka nyt rupsahtamisesta muutoinkaan olisi innoissaan, mutta jos itseluottamus on rakentunut ulkonäölle ja siitä saadulle ihailulle, tipahtaa usein paljon korkeammalta.
Jos ikääntyy arvokkaasti, ei siinä ole mitään ongelmaa. Mielestäni jotkut kaunistautuvat mummoikäiset naiset ovat äärimmäisen karismaattisia ja viehättäviä, suorastaan esimerkillisiä. Vielä oma bisnes, niin avot. Joillakin on vaan koko paketti.
Vähän vaan huvitti kun samassa kaveripiirissä pyöri biletysaikoihin tyttö, joka muisti kertoa aina sen tarinan, kuinka hänelle oli joskus ehdotettu mallin uraa. Ei siitä hänen 'malliudestaan' näyttänyt olevan hyötyä miesten iskemisessä kylläkään...
Ei koskaan muulloin ole häirinnyt, mutta eksä pysähtyi jokaisen peilin eteen korjailemaan hiuksiaan. Oikeasti, jokaisen. Ei väliä missä olimme. Eksä oli mies.
En usko että itsetunnoltaan terveet ovat ns rakastuneita peilikuvaansa. Mieheni tietää olevansa hiton komea ja todella monen naisen mieleen, ei hän silti tuijottele itseään peilistä, ota selfieitä tai katso ketään nenänvarttaan pitkin. Osaa kyllä käyttää ulkonäköään härskisti hyväkseen, mutta kukapa meistä ei tekisi niin jos sattuisi olemaan siihen mahdollisuus?
Eli onko ongelmana taas se että joku tuntematon satunnainen vastaantulija on näyttänyt ns. omahyväiseltä, ja sekös taas aloittajaa ja kaltaisiaan korpeaa? Vai käsitinkö taas väärin?
Mulla kyllä tuli tuosta ekan viestin kuvauksesta mieleen ennemminkin ihminen, joka ajattelee olevansa ruma ja juuri siksi kontrolloi ilmeitään, eleitään ja asentojaan, ettei "paljastuisi".