Lue keskustelun säännöt.
Mitä kirjasitte synnytystoiveisiin?
08.06.2020 |
Esikoistani odotan, ja nyy pitäisi kirjata sairaalan sähköiseen järjestelmään toiveita synnytystä varten. Olisi kiva saada esimerkkejä, mitä muut toivoneet?
Hyvää ja riittävää kivunlievitystä toivon toki ainakin, ja sitä, että asioista ja tapahtumien kulusta, eri vaihtoehdoista kerrotaan minulle. Voiko toivoa, eträ jos pitää ommella, ettei opiskelija tekisi sitä?
Kommentit (26)
Tyksissä. Vaikkei olisikaan sähköistä, oletteko muuta kautta kertoneet toiveistanne? Esimerkkejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse kirjoitin esikoista odottaessa juuri siitä mitä haluan, että minulle kerrotaan ja mitä ei, piikkikammoistani yms sekä kerroin mitkä kivunlievityskeinot kiinnostivat (esim allasta ei silloin ollut kaikissa huoneissa niin tämän toiveen myötä pääsin allashuoneeseen). Toivoin myös pääsyä perhehuoneeseen synnytyksen jälkeen.
Nyt toisen kohdalla kerroin edelleen samoista asioista ja niistä jutuista mitkä toimivat viimeksi ja mitkä eivät. Kirjasin myös toiveen muista ponnistusasennoista, koska edellisellä kerralla käytetty asento oli mielestäni kamala (mutta siinä tianteessa pakollinen varmaankin).
Kaikki lääkkeet ja puudutteet, mitä talosta irtoaa. Mieluiten nuijanukutus. Väliliha leikattakoon vain aivan pakon edessä. Vesisynnytys ois kiva.
Miten kävi? Sain kaikki mahdolliset lääkkeet, mutta ei paljoa auttaneet. Vl leikattiin ja silti 4. asteen repeämät. Ei ollut paljua vapaana. Muutenkin 20 synnyttäjää yhtäaikaa, niin näin kätilöä ehkä tunnin välein. Oi oli kyllä kiva kokemus.
Joo, tiedossa on jo, errä toiveita ei välttämättä pystytätoteuttamaan.
ap
Minulta kätilö vei ilokaasun ulottumattomiin, koska otin sitä hänen mielestään liikaa??!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terve ja valkoihoinen vauva, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen synnytys tulossa, ja ajattelin tällaisia asioita:
- lapsen turvallinen syntymä tärkeintä
- käyn eri kivunlievitysmenetelmien plussat ja miinukset vielä kertaalleen läpi, ja sen mukaan kirjaan toivelistaan mitä toivon ja mitä en haluaisi. Esim. vauvaan vaikuttavat aineet ja menetelmät toiveideni häntäpäässä.
- kirjoitan, että olen herkkä ja toivon että kätilö pystyisi osoittamaan myös henkistä huolenpitoa ja jonkinlaista pehmeää hoivaa minua kohtaan
- persoonallisuuden puolesta olen myös ei-vaativa ja mukautuva, joten toivoisin että minua kuunneltaisiin aika herkällä korvalla, koska en ehkä pysty ilmaisemaan itseäni riittävän vahvasti
Vierailija kirjoitti:
Terve ja valkoihoinen vauva, kiitos.
Onko isyydestä epätietoutta? Entäs jos tuleekin aasialaiset geenit omaava? On siinä selittämistä suomalaiselle isukkiehdokkaalle xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opiskelijoita. (huonoja kokemuksia)
Ei puudutteita. (päässä pyörii, oksettaa, en meinaa pysyä tajuissani jne., en aio ottaa sitä riskiä, että menen tajuttomaksi, koska niinkin on käynyt)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En toivonut mitään. Eka synnytys meni ihan täysin henkilökunnan avustuksella. En edes osannut toivoa mitään. Eli siis joku aina ehdotti jotain kivunlievitystä tai vesiallasta ja kokeilin sitä mukaa mitä tarjottiin. Epiduraali oli kuin taivaaseen olisin päässyt.
Tokalla kerralla en myöskään toivonut etukäteen mitään, mutta sairaalaan päästyä pyysin epiduraalia, mutta sitä ei enää ehtinyt. Synnytys hoitui sitten ilman kivunlievitystä.
Kolmannellakaan kerralla en mitään toivonut, mutta lopulta ainoa toive oli se, että mies ajaa ylinopeutta että ehditään sairaalaan. Sairaalaan ehdittiin kun päälaki jo näkyi. Kätilölle tuli kiire ottaa koppi kun kuopus päätti syöksyä maailmaan.
Toiveet omalla kohdallani olisivat olleet ihan turhia, kun ei niitä olis ehtinyt toteuttamaan kuitenkaan. Aivan sama miten, kunhan tulee ulos.
Vierailija kirjoitti:
Minulta kätilö vei ilokaasun ulottumattomiin, koska otin sitä hänen mielestään liikaa??!!
Ystäväni oli lopulta niin sekaisin ilokaasusta, että kätilö kertoi tulevalle isälle mitä äidin pitäisi tehdä ja isä kertoi sen synnyttävälle puolisolleen. 😁
Muuten ei oikein ponnistuskehoitukset menneet perille. Eli ilmeisesti sitäkin voi ottaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan toivonut mitään. Kivunlivityksestä taisin mainita että kaikki kiitos.
Toisin meni, tilanne eteni vähän yllättävällä tavalla, enkä ehtinyt saamaan mitään. Tämä oli oikeastaan hyvä, en aio pyytää kivunlivitystä nyt kun toisen lapsen synnytys lähenee.
Musta nää toivelistat ym synnytyksen suunnittelu on ihan turhaa koska kaikki tulee menemään omalla painollaan tilanteen mukaan.
Kaverini koki hirveän synnytyspettymyksen kun kaikki menikin toisin, eikä toivelistalta toteutunut oikeastaan mikään.
20 vuotta sitten ne synnytystoiveet kirjoitettiin vielä paperille, mutta ei niitä kukaan oikeasti lukenut, tai vaikka olisi lukenutkin, ei muistanut, kun tilanne oli päällä. Synnytyssaliin tulleelle kätilölle piti kertoa ne toiveet kuitenkin vielä uudestaan.
En muista, mitä toivoin esikoisen synnytykseen. Ei se kuitenkaan ihan niin mennyt kuin kuvittelin. Uudelleensynnyttäjänä minulla oli vain yksi toive, ja kerta kerralta aina vaan enemmän ja enemmän vaatimus, että kun kohdunsuu on n. 4 cm auki, haluan lihasrelaksanttia. Ja kun se on laitettu, sen jälkeen mahdollisimman pian epiduraali tai spinaali, jotta se kerkeää vaikuttaa ennen kovimpien kipujen alkamista. Mitä pidemmäksi aikaa siihen 4 cm kohdalle jäätiin jahkaamaan, sitä nopeammin homma eteni, kun saatiin lihasjännitykset laukeamaan.
Ekassa synnytyksessä se lihasrelaksantti pistettiin kivunlievitystarkoituksessa, mutta ei se minun kipuihini mitenkään vaikuttanut. Mutta ilman sitä en olisi yhtään lasta alateitse synnyttänyt.
Vauvan voinnin tarkkailua mahdollisimman paljon ja että minulle kerrottaisiin mitä tapahtuu. Myös välilihan tukemista toivoin, vaikka se saattaa olla aika vakio toimintatapa muutenkin.
Olin avoin kaikille kivunlievitysmuodoille, mutta toivon saavani kokeilla lääkkeettömiäkin keinoja. Hyvin meni, käytössä oli jumppapallo, ääni, tens ja epiduraali. Ponnistusvaiheessa oli opintojensa loppuvaiheessa oleva kätilöopiskelija, ja hän oli tosi mukava.
Vierailija kirjoitti:
20 vuotta sitten ne synnytystoiveet kirjoitettiin vielä paperille, mutta ei niitä kukaan oikeasti lukenut, tai vaikka olisi lukenutkin, ei muistanut, kun tilanne oli päällä. Synnytyssaliin tulleelle kätilölle piti kertoa ne toiveet kuitenkin vielä uudestaan.
En muista, mitä toivoin esikoisen synnytykseen. Ei se kuitenkaan ihan niin mennyt kuin kuvittelin. Uudelleensynnyttäjänä minulla oli vain yksi toive, ja kerta kerralta aina vaan enemmän ja enemmän vaatimus, että kun kohdunsuu on n. 4 cm auki, haluan lihasrelaksanttia. Ja kun se on laitettu, sen jälkeen mahdollisimman pian epiduraali tai spinaali, jotta se kerkeää vaikuttaa ennen kovimpien kipujen alkamista. Mitä pidemmäksi aikaa siihen 4 cm kohdalle jäätiin jahkaamaan, sitä nopeammin homma eteni, kun saatiin lihasjännitykset laukeamaan.
Ekassa synnytyksessä se lihasrelaksantti pistettiin kivunlievitystarkoituksessa, mutta ei se minun kipuihini mitenkään vaikuttanut. Mutta ilman sitä en olisi yhtään lasta alateitse synnyttänyt.
P.S. Kolmatta synnyttäessäni iltavuoron kätilö ei suosrunut lihasrelaksanttia laittamaan, mutta sain epiduraalin. Homma ei kuitenkaan edennyt. Yövuoron kätilö totesi tilanteen, eli että homma oli ollut jo monta tuntia pysähdyksissä siihen 4 cm kohdalle, ja kohdunsuu oli "kireä" tai jotain. Hän pisti sen relaksantin, ja vauva oli tunnin päästä ulkona.
Toivoisin että puoliso pääsis mukaan synnytykseen ja että saisin epiduraalin tarvittaessa.
Toivoin että pääsen ammeeseen, pääsin kaikissa ja olin ponnistusvaiheeseen asti. Vedessä pystyy vääntelehtimään paremmin kivun mukaan ja se myös rentouttaa.
Missä sairaalassa tuo sähköinen synnytystoivelista on käytössä? Ei mulle ikinä puhuttu mitään.