Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotku kiljuu hätätilanteessa, vaikka se pahentaa tilannetta aiheuttamalla paniikkia?
07.06.2020 |
Kaikki tietää näitä katastrofitilanteissa kuvattuja videoita ja lievempiäkin tapahtumia, joissa väki (yleensä naiset) alkaa kiljua. Jos jotain uhkaavaa tapahtuu, ei kävisi mielessäkään alkaa kiljua kurkku suorana. Aiheuttaa turhaa paniikkia ja kukaan ei kuule jos joku huutaa apua tai antaa ohjeita. Siitä kiljumisesta ei hyödy kukaan, se ei ole hyvä varoitusääni vaarasta enää nykyihmiselle.
Kommentit (37)
Mä olen ylirauhallinen vaaratilanteissa ✌️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä tietää, mistä hätätilanteesta on kyse? Lentokone syöksyy hallitsemattomasti mereen? Kaveri heittää karkilla päin näköä? Aseellinen ryöstö? Tulipalo?
En lähtisi arpomaan yhtään että mitä Varmasti Tekisin jossain tilanteessa, koska voipi olla että sankaruuden sijaan jäädyt, kiljut, hyökkäät lähimmän ihmisen kurkkuun, juoksen karkuun... Ei sinusta tule yhtäkkiä Kung Fu -mestaria, vaikka elokuvissa niin käykin aina.
Itse kiljuin viimeksi eilen. Näin hämähäkin! Yök!
Vierailija kirjoitti:
Refleksi. Petoeläimet kaikkoaa paikalta
Varmasti. Mutta joku hullu "hyökkääjä" sen sijaan etsii kohteita ja kirkuminen voi kiinnittää huomion. Joskus liukeneminen paikalta on turvallisempaa
Naiset tykkää kiljua. Paniikin lisäksi ne kiljuu ku hyeenat ku niitä tuuppaa. Niillä on joku kiljugeeni, kai ne luulee sen olevan jotenkin erityisen upeeta ja naisellista.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä tietää, mistä hätätilanteesta on kyse? Lentokone syöksyy hallitsemattomasti mereen? Kaveri heittää karkilla päin näköä? Aseellinen ryöstö? Tulipalo?
En lähtisi arpomaan yhtään että mitä Varmasti Tekisin jossain tilanteessa, koska voipi olla että sankaruuden sijaan jäädyt, kiljut, hyökkäät lähimmän ihmisen kurkkuun, juoksen karkuun... Ei sinusta tule yhtäkkiä Kung Fu -mestaria, vaikka elokuvissa niin käykin aina.
Itse kiljuin viimeksi eilen. Näin hämähäkin! Yök!
Tuossa saattoi olla kyse tapauksista joissa on paljon väkeä, maan kamaralla. Lentokoneessa moni kirkuu - riippuen miten paha tilanne, mutta se voi lisätä muiden paniikkia jos hätää ei olekaan - se pitäisi vielä kertoa sille kirkujalle jos on kyse (sillä kertaa) vaarattomasta turbulenssista. Tulipalossa saa kirkua, mutta se voi hämmentää muita jotka pyrkivät pois ja jokainen sekunti on tärkeä. Ryöstäjä saattaa triggeröityä jos joku kirkuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipalossakin on täysin hyödytöntä kiljua. Peittää alleen avunhuudot tai neuvot jos joku ohjaa väkeä ulos turvallisesti. Ja lisää paniikkia, kun kaikkien kannalta tuevallisempaa on pysyä rauhallisena.
Olen ollut lievässä auto-onnettomuudessa, koska apukuljettaja alkoi kiljua yhtäkkiä kuin jalkaa olisi sahattu irti ja kuljettaja säikähti sitä niin, että hetkeksi menetti auton hallinnan. Järjettömän kiljumisen syy oli hämähäkki auton jalkatilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen, enkä edes osaa kirkua, huutaa kyllä, mutten kirkua. Pelästyessäni nousee kummallinen aggressio, ja olenkin varoittanut ettei minua kannata pelästyttää koska voi tulla silmille vahingossa. Tarkoitan sellaista kulman takaa "böö" meininkiä. Pari kertaa olen ollut lievää vakavammassa tilanteessa ja silloin on tullut sellainen pikajäätyminen mutta toimintakyky palautunut hyvin nopeasti ja sen jälkeen ohjannut kylmä järki.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, jota olen itse ihmetellyt usein. Mutta selvästikään ne kiljujat eivät oikeasti voi itselleen mitään.
Olen pari kertaa ollut yllättävissä tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia. Itselle käy niin, että aika tuntuu hidastuvan ympärillä ja ajattelu nopeutuvan, yhtäkkiä saa kaivettua muististaan kaikki ensiapukurssien ohjeet yms, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä, ja sitten ei muuta kuin toimii vaan.
Ja joskus mukana on ollut ystävä, joka ei ole kyennyt muuhun kuin panikointiin ja kirkumiseen. Oma hämmennys on suuri, koska ihmettelen, miten se asiaa auttaa. Mutta jotkut ihmiset vain menevät siihen moodiin. Aivan yhtä hämmentynyt ystäväni oli, kun kysyin jälkeenpäin, miksi hän kirkui sen sijaan, että olisi tehnyt jotain.
Mä oon kanssa jostain syystä hätätilanteissa toimintakykyisempi kuin yleensä, mutta ei kai ihminen niille reaktioilleen mitään voi.
Enempi ihmetyttää tenavat (sekä tytöt, että pojat) jotka kirkuu joka ikisessä tilanteessa kun on liian jännää olevinaan. Näitä valitettavasti ajoittain osuu pihapiiriin. Niitä on aina vain yksi kerrallaan porukassa ja pitää palopillimäistä meteliä aina pihalla ollessaan, kun muut osaa olla kuten normaalit lapset yleensä on. Ihmetyttää myös näiden vanhemmat, että miksi ei opeta kakaralleen ettei sellaista mökää oo sopivaa pitää missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, että joillakin naisilla se on sellaista esittämistä. Jotain avuttoman ja herkän roolin ylläpitämistä, että olisi jotenkin naisellista kiljahdella.
Tässä hauskoja videoklippejä, paras tuo missä nainen herää ja kiljuu omalle peilikuvalleen xD Onko mielestään niin suohiiwiön näköinen xDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä päättelet, että suurin osa kiljujista on naisia? MIehestä lähtee yllättävän korkea ääni hätätilanteessa.
Kiljuminen on muuten reaktio, jota ei voi ennustaa. Omasta mielestä sitä pysyy onnettomuuden koittaessa tyynenä ja järkevänä, mutta tositilanteessa iskeekin pakokauhu. Minussa hätätilanne saa aikaan ikävää hihitystä.
Jos esim. sähkökatko ja valojen sammuminen saa aikaan kiljaisun, niin todennäköisesti sama henkilö kiljuu myös tositilanteessa. Eli on mahdollista ennustaa.
Estonian selviytyneiden kertomuksissa muuten mainitaan näistä naureskelijoista. Olivat hysterian vallassa jäätyneinä paikoilleen ja naureskelivat niille, jotka pyrkivät pois laivasta.
Meillä töissä TÄYTYY huutaa kun hätätilanne, mutta tietysti oleellista tietoa.
Kirkuminen pelästyttäisi potilaat mutta toisaalta saisi vipinää työkavereihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelin kerran nuorena poikaystävän kanssa kaupungilla. Meidän päällemme törmäsi joku mies, vauhdilla ja voimalla, otti molempia takaapäin hartioista kiinni ja mylvi jotain ja tämä tapahtui pimeällä nopeasti, säikäyttävästi. Ennen kuin edes tajusin kunnolla mitä tapahtuu, kiljuin kurkku suorana äänellä joka yllätti itsenikin. Poikaystävän reaktio oli yllättävä sekin, hän pyörähti kuin joku ninja salamannopeasti tuon miehen päälle nyrkki valmiina iskemään. Hänkin ihmetteli mistä reaktio tuli, oli nuori nörtti eikä harrastanut mitään kamppailulajeja tms, ei koskaan ollut tapellut. Ihmiset on erilaisia ja reaktiot yllättäviä, varmaan ne jostain liskoaivoista nousee vaaran uhatessa.
Joskus kirkuminen voi aiheuttaa muille stressireaktion ja paniikin, ahdistuksen, enemmän kuin itse tapahtuma. Ja pitäisi poistua alueelta monen, ei jäädä toljottamaan. Lisäksi kirkuva lapsi pois heti sieltä aikuisen ohjaamana. Eri asia jos aikuinen on oikeasti hädässä tai tarve kiinnittää johonkin huomio, mutta taas sivusta seuraajan kirkuminen tuntuu oudolta. Riippuu tietenkin tilanteesta. Osa kai karjuu jos tulee hankala tilanne.
Jos on vaikka väkijoukossa joku puukon kanssa teilaamassa ihmisiä, niin eikö kirkumisesta voi olla muille hyötyä? Se kiinnittää myös heidän huomionsa havainnoimaan että jotakin tapahtuu, sen sijaan että istuskelisivat kahvilla kunnes sekopää iskee takaraivoon.
Luulin, että olisin kiljuvaa sorttia, mutta jäädyinkin.