Haluaisin hankkia mahdollisimman pienellä vaivalla maisterin tutkinnon. Mitä suosittelette?

Kasvatustieteessä vaatimukset gradua kohtaan ovat matalat, eli siinä suhteessa se on muita helpompi. Sisäänpääsy voi olla hankalaa suuresta hakijamäärästä johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Teologinen. Mutta sen verran tarvitset kielellistä lahjakkuutta ja oppimiskykyä, että saat kreikan tehtyä. En tiedä vaaditaanko vielä myös latina tai heprea, ennen oli.

Tein kandi+ maisterin n 2,5 v, pohjalla oli ruotsi ja englanti tehtynä ja tieteenfilosofia eli n 10 ov sain noista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologinen. Mutta sen verran tarvitset kielellistä lahjakkuutta ja oppimiskykyä, että saat kreikan tehtyä. En tiedä vaaditaanko vielä myös latina tai heprea, ennen oli.

Tein kandi+ maisterin n 2,5 v, pohjalla oli ruotsi ja englanti tehtynä ja tieteenfilosofia eli n 10 ov sain noista.

Eikö tuolta valmistuneilla ole jäätävä kilpailu työpaikoista?

Vierailija kirjoitti:

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ensi syksyn ajan lähes kaikki opinnot etäyhteydellä?

Kiitos vinkistä! Nyt ei enää ehdi tämän kevään hakuun mukaan, mutta pitää katsoa olisiko avoimen yliopiston puolella jotain kiinnostavaa tarjolla.

Kirjallisuus. Olen itse puolikasta gradua vaille maisteri ko. ohjelmasta ja suurimman osan kursseista oon tenttinyt omaa tahtiani. Oikeastaan ainoastaan tutkimusseminaari joka edeltää gradua oli yliopistolla istumista. Tietty se vaatii sen että jaksaa lukea ne romaanit, joita on paljon. Sivuaineeksi ottaa sitten jotakin höpöhöpöä. Itselläni on sivuaineena suomi ja se on yks saatanan työmaa. Läsnäolopakko vähän joka kurssilla ja ne kurssit on laajoja kokonaisuuksia hyvin lyhyessä ajassa eli siinä saa oikeasti opiskella tosissaan, jos tavoite ei ole vain päästä läpi ja arvosanalle ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hankkia diplomi-insinöörin tutkinto. Helpoin päästä sisään eli opiskelija-aines mitä sattuu. Silti sieltä valmistutaan eli ei voi olla kovin vaikeaa.

Kaikki ne lahjakkaat kympin tytöt lukee pääosin yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä, jotka monimutkaisuudessaan (ei voi selittää asioita jollain matemaattisella kaavalla) hämmentää niitä seiskan poikia.

Siellä ne seiskan pojat teknisiä aloja lukiessaan uskovat olevansa haastavalla alalla, kun ne oppilaat, jotka koulussa myös matematiikan ja fysiikan tunneilla pyyhki niillä lattiat, ovat hakeutuneet muille aloille.

Yhteiskuntatieteitä, kasvatustieteitä ja humanistisia tieteitä opiskelee seiskan ja kasin tytöt. Ysin ja kympin tytöt menee lääkikseen, oikikseen ja teknilliseen.

Ihmistieteet, kuten yhteiskunta tai kauppatieteet on yleisesti aika helppoja, kasvatustieteily helppoa, mutta aika tylsää, luonnontieteet ja insinööritieteet vaativampia. T. Kaikkitieteen teletappi.

Kasvatustiede, ehdottomasti. Tenteistä pääsee läpi lukematta, esseissä kerrotaan mielipiteitä omalta kokemuspohjalta ja gradun voi tehdä yhdessä jonkun toisen kanssa. Koomisin yliopistoala.

Sanoisin kauppatiede. Oikiksessa ollessani meillä oli yksi yhteinen kurssi. Kuitenkin kauppislaiset saivat ko. kurssista 5 op, me vain 3. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologinen. Mutta sen verran tarvitset kielellistä lahjakkuutta ja oppimiskykyä, että saat kreikan tehtyä. En tiedä vaaditaanko vielä myös latina tai heprea, ennen oli.

Tein kandi+ maisterin n 2,5 v, pohjalla oli ruotsi ja englanti tehtynä ja tieteenfilosofia eli n 10 ov sain noista.

Eikö tuolta valmistuneilla ole jäätävä kilpailu työpaikoista?

Joo varmaan, mutta mulla toinen tutkinto, jolla työtä irronnut. Ja tässähän ei ollut työllistävyydestä kyse.

Oikeustiede. Helppoa ulkolukua, jos sulla riittää kärsivällisyyttä. Pääsykoe on vaikein koe, mutta sen ei kannata antaa pelottaa, niin paljon luusereita pyrkimässä. Yliarvostettu, mutta ei haittaa mua :)

-OTM

Vierailija kirjoitti:

Oikeustiede. Helppoa ulkolukua, jos sulla riittää kärsivällisyyttä. Pääsykoe on vaikein koe, mutta sen ei kannata antaa pelottaa, niin paljon luusereita pyrkimässä. Yliarvostettu, mutta ei haittaa mua :)

-OTM

Käykö riitatapausten selvittely ajan myötä henkisesti rankaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeustiede. Helppoa ulkolukua, jos sulla riittää kärsivällisyyttä. Pääsykoe on vaikein koe, mutta sen ei kannata antaa pelottaa, niin paljon luusereita pyrkimässä. Yliarvostettu, mutta ei haittaa mua :)

-OTM

Käykö riitatapausten selvittely ajan myötä henkisesti rankaksi?

Varmaan, siksi työskentelen järjestössä. OTM on arvostettu tutkinto jolla voi hakea monenlaisiin tehtäviin. Lukioaikainen kaveri, tosi fiksu mutta hellämielinen, meni samaan aikaan suorittamaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Varmasti minua ahkerampi ja fiksumpi nainen. Nyt, kymmenen vuotta opintojen aloituksen jälkeen, mä olen siistissä vakityössä, hän tekee väikkäriä vailla tietoa tulevaisuudesta. Periaatteessa uskon, että hän voisi tehdä samaa työtä kuin minäkin, ehkä paremminkin, mutta on selvää että kilpailtaessa paikasta OTM voittaa KM lähes joka kerta.

-OTM

Jos olet ruotsinkielinen, on sos&comiin todella helppo päästä sisään.

Hallintotieteet ja kunnnalishallinto on helppoja päästä. Yleensä luettavana yksi kirja ja hakijoita vähän suhteessa aloituspaikkoihin.

Suomenkielisistä yliopistoista helpoiten pääsee Rovaniemelle ja Itä-Suomen yliopistoon.

Kemiaa pääsee lukemaan moneen yliopistoon, jos on L kemiasta. Samoin matikkaa, jos on L laajasta matikasta.

Itse menisin oikikseen, vaikka pääsykoe onkin aika vaativa.

T:OTM,VTM

Kauppakorkeakoulu. Tutkinnon olen suorittanut normaaliin tahtiin, ollut koko ajan töissä samalla (pienemmällä sopparilla) ja tehnyt 2 lasta opintojen aikana. Ei ole ollut vaikea mutta maisteriopinnot vaativat englanninkielen taitoa ja kykyä löytää laajasta materiaalista ne tärkeimmät...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hankkia diplomi-insinöörin tutkinto. Helpoin päästä sisään eli opiskelija-aines mitä sattuu. Silti sieltä valmistutaan eli ei voi olla kovin vaikeaa.

Kaikki ne lahjakkaat kympin tytöt lukee pääosin yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä, jotka monimutkaisuudessaan (ei voi selittää asioita jollain matemaattisella kaavalla) hämmentää niitä seiskan poikia.

Siellä ne seiskan pojat teknisiä aloja lukiessaan uskovat olevansa haastavalla alalla, kun ne oppilaat, jotka koulussa myös matematiikan ja fysiikan tunneilla pyyhki niillä lattiat, ovat hakeutuneet muille aloille.

Yhteiskuntatieteitä, kasvatustieteitä ja humanistisia tieteitä opiskelee seiskan ja kasin tytöt. Ysin ja kympin tytöt menee lääkikseen, oikikseen ja teknilliseen.

Hieno oletus. Esim oikikseen pääsee helpommalla kuin lukemaan vaikkapa sosiologiaa tai historiaa.

Kysy Huhtasaarelta.

Vierailija kirjoitti:

Etnomusikologia. Ole hyvä.

Voi olla aika mahdoton päästä sisään jos ei ole ensinnäkin tiettyä musikaalisuuden perustasoa, pitää olla myös musiikin teorian osaamista jne. 

Mä olin tyttö, nykyään ytm&otm. Sanoisin, et otm on sikäli helpompi kuin ytm, että se vaatii lähinnä lukulihaksia, ytm oli huomattavasti teoreettisempaa, etenkin syventävissä. Toki jos teoreettinen ajattelu sujuu, niin kirjat olivat ohuempia. Toisaalta niissä ei riitäkään se, että osaa ne kannesta kanteen, vaan tietoa pitää osata soveltaa. Kun pääsin sisään ytm:n pääaineeseeni, sisäänpääsyprosentti oli useamman yksikön tiukempi kuin oikikseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin tyttö, nykyään ytm&otm. Sanoisin, et otm on sikäli helpompi kuin ytm, että se vaatii lähinnä lukulihaksia, ytm oli huomattavasti teoreettisempaa, etenkin syventävissä. Toki jos teoreettinen ajattelu sujuu, niin kirjat olivat ohuempia. Toisaalta niissä ei riitäkään se, että osaa ne kannesta kanteen, vaan tietoa pitää osata soveltaa. Kun pääsin sisään ytm:n pääaineeseeni, sisäänpääsyprosentti oli useamman yksikön tiukempi kuin oikikseen.

Olin tyttö joo, mutta piti tarkentaa, että olin ysin tyttö ;)