Muita jotka edelleen miettii koulukiusaamista ja ahdistuu kun kohtaa vanhoja koulukiusaajiaan kaupungilla..?

Vierailija kirjoitti:

Olen antanut anteeksi, mutta traumat eivät ole hävinneet. Pelkään edelleenkin paniikkitasoisesti tietynlaisia sosiaalisia tilanteita. Aikuisiällä koulukiusaajiin törmääminen on aiheuttanut ahdistusta, mutta on ollut helpottavaa, että kun näitä on asiakaspalvelutilanteissa kohdannut tiskin toisella puolen, he ovat niitä, joita enemmän hävettää. Hävettäisi itseänikin. Itse en kuitenkaan tehnyt muuta kuin ollut olemassa heidän mielestään väärällä tavalla, kun he taas aktiivisesti terrorisoivat toisen elämää.

Nuorena asiakaspalvelijana sain asiakkaaksi yhden pahimmista kiusaajistani. Ensin sydän hyppäsi kurkkuun, mutta kun huomasin, kuinka paniikkiin hän meni ja olisi halunnut livistää tilanteesta, jännitys laukesi. Kerrankin minä olin häntä vahvemmilla. Palvelin häntä kohteliaasti, kuten kuuluukin, mutta hän oli hyvin vaivautunut. Toisen kerran olin itse toisen koulukiusaajani asiakkaana. Hän oli minulle mukavampi kuin olisi tarvinnut, ja siinä hetkessä annoin hänelle anteeksi.

Mä jouduin vasta viime syksynä vaihtamaan pankkia kun olisin varannut konttori-aikaa ja siellä ajanvaraus-sivulla olikin sitten yhtenä näistä asiakaspalvelijoista kelle olisi voinut aikaa varata vanha koulukiusaaja oikein kuvan kanssa.

Aluksi tuntui ettei se voi olla tottakaan mutta löysin netistä hänen facebook sivun ja instan ja tulin siihen tulokseen että kaikki vaikuttaa täsmäävän joten pakko sen on olla.

En ole koulukiusattu mutta voin jollakin tapaa samaistua teihin. Jos koulukiusaaja tulisi vastaan niin ei muuta kuin suoraan päätä juttusille ja kaikki kauna ulos. Jos vielä sattuisi olemaan tuttunsa, puolisonsa ym kanssa niin vielä parempi koska kuulisi minkälaisen p...kakasan kanssa on tekemisissä. Ja sinä joka pelkäsit asioida entisen kiusaajasi kanssa. Ei muuta kuin asioimaan ja henkilö koville asiakaspalvelutaidoistaan. Ja valitus ylemmälle tasolle jos alkaa ärhentelemään. Tsemppiä kaikille kiusatuille. Teillä on jotain jota on kadehdittu.

Näin entisen haukkujani kaupungilla muutama vuosi sitten, aikanaan haukkui pisamiani koulussa ja nyt käveli käsi kädessä pisamanaamaisen naisen kanssa ja tuijotti mua pitkään. Aikamoinen veijari.

Samoja tuntemuksia täälläkin. Olisiko meidän aika nousta barrikaadeille? 🤔 Kiusaajia en ole aikuisena tavannut, ainoastaan yhden "sivusta seuraajan" jonka ilme oli täysin kauhistunut kun käveli ohi. En tiedä millainen oma ilmeeni sitten oli. Sivusta seuraajia en syytä yhtään, pidän sitä vaan itsesuojeluna. Mutta joo, jos tapaisin kiusaajan niin varmasti päässä pimenisi ja heräisin seuraavaksi jostain ihan muualta ilman muistoa tapahtuneesta.