Lue keskustelun säännöt.
Mitä tämä on? Sitoutumiskammoa? Pelkoa? Erakkoluonne?
Kärsivällinen
28.05.2020 |
Tutustuin useampi vuosi sitten mieheen joka vei jalat alta. Juttu ei kuitenkaan alun jälkeen lähtenytkään. Yritimme molemmat aina tietyin väliajoin uudelleen lähentyä, mutta se vaan ei oikeen koskaan mennyt kovin pitkälle. Hyvin satunnaisia tapaamisia.
Mies kuitenkin oli hiljaisen vaiheen aikana lopulta alkanut seurustella. Huomasin tämän facesta ja kysyin oliko mies rakastunut? Ehkä vähän oli vastaus. Toivotin onnea ja ilmaisin keveästi loppuun toivovani salaa, että tiemme vielä joskus kohtaisivat.
Muutaman kuukauden päästä kuitenkin sorruin tunnustamaan jälleen rakkauttani "hieman" humalapäissäni viestillä. Mies ei tuolloin vastannut viestiini.
Kului taas muutamia viikkoja, kunnes mies otti yllättäen yhteyttä. Oli eronnut. Tuosta alkoi nyt uusi taipaleemme.
Olemme nyt tapailleet aluksi n. kerran kk ja siitä pikkuhiljaa useammin. Viimeaikoina muutaman kerran viikossa.
Tämä kerta tuntuu erilaiselta. Olemme puhuneet suhteesta. Olemme harrastaneet seksiä ensimmäistä kertaa. Aiemmin seksistä vain "haaveiltiin". Mies jopa odotti tuota seksiä useamman kuukauden, sillä minulla todettiin muutoksia kohdunkaulalla ja vaati toimenpiteitä ja hpv oli positiivinen. Olisi ollut valmis ottamaan jopa rokotteen. En siis usko, että on seksin perässä.
Mutta siis asiaan. Mies ei halua parisuhdetta. Asiasta puhuttiin aika paljon aluksi. Yritin vakuuttaa miehelle, että hän saa pitää omat harrastuksensa ja menonsa. Ne eivät tulisi muuttumaan. Lisätään tähän väliin vielä, että olemme molemmat yksinhuoltajia, tosin hänen lapsensa on jo lähes aikuinen. Sovimme siis, että emme tapaile muita. Ja uskon vakaasti tähän.
Mies ei kuitenkaan halua parisuhdetta, eli sellaista, missä tehdään kaikki yhdessä ja ollaan kokoajan yhdessä. Suhteemme ei ole myöskään FWB. Eikä siis seksisuhdekkaan. Tuntuu, että pelkää/inhoaa sitä parisuhdetta sanana. Ei halua sitoutua. Mutta emme myöskään tapaile muita.
Välillämme tunnen kuitenkin voimakkaita tunteita ainakin suudellessa ja seksissä, tosin mies ei tee aloitteita. Viestittely aloitettakin saatan joutua odottelemaan jopa viikon. On nyt tämän tapailun aikana kertonut enemmän omista asioistaan ja elämästään. Mutta en ole koskaan käynyt hänen luonaan. Hän käy aina minun luonani. Vkl:sin hän ei ole käynyt kertaakaan. Tekee tosin kahta työtä joista toista vkl:sin. Ja on myöskin se lapsi. Ja olen siis 110% varma, ettei miehellä ole naista, joten tuota on turha ehdottaa.
En tiedä onko hänellä tunteita minua kohtaan?Mitä hän minusta haluaa? Kuitenkin haluaa olla lähellä. Mitä mun kannattais tehdä? Olen odottanut häntä useamman vuoden siis, nyt en vaan halua mokata tätä. Voiko joku vaan haluta asua ikuisesti yksin ja pitää yksityiselämänsä lähes kokonaan erossa suhteesta. Onko tällä suhteella mahdollisuutta koskaan edetä?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Tuli tuosta yhdestä stoorista mieleen, että mun kaverini on ollut naimisissa nyt viisi vuotta miehensä kanssa. Miehen FB-statuksessa lukee edelleen sinkku :) Kaikki tietävät että nämä ovat pari ja naimisissa. Joskus miehet ovat vähän outo, haluavat olla yhtäaikaa naimisissa ja sinkkuja.
Vaikea sanoa miten aloittajan mies. Selviää varmaan vasta pikku hiljaa.
Mies on sentään rehellinen. Kaikkihan facessa haluaa olla yhtäaikaa vapaita ja varattuja, miksi muuten on niin vaikeaa laittaa se parisuhdestatus esille. Eihän siinä ole pakko edes mainita, kenen kanssa on suhteessa, joten mikään toisen identiteetin suojaaminenkaan ei ole selitys. Mutta niin vaan pidetään salassa ja annetaan sinkkumainen vaikutelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan tiedä mitä tässä kysyt, koska mies ei halua kanssasi parisuhdetta. Hän on sen ihan selvästi sanonut ja käytös ilmentää samaa. Jos ystäväsi sanoisi, että en halua ystäväsi olla, ei koskaan pyytäisi kotiinsa, ei ottaisi yhteyttä oma-aloitteisesti, niin suostuisitko odottelemaan, että hän muuttaisi mielensä?
Todennäköisesti mies on niin kiltti, ettei pysty sanomaan tarpeeksi selvästi, ettei hänellä ole minkäänlaisia tunteita, kun olet itse niin selvästi rakastunut. Toisaalta se varmaan hivelee hänen itsetuntoaan. Olet hänelle kaveri korkeintaan. Koeta mennä elämässäsi eteenpäin ja unohtaa koko mies.
En miehenä kyllä jaksaisi ap:n kaltaista jaarittelijaa.
-nainen
Mies taitaa olla äärettömän komea, kun häivyttää naisen päästä kaiken järjen ja laittaa naisen roikkuaan tässä kuin takiaisen, kävi miten kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin tulla kertomaan hieman tilanne tietoja. Mies on edelleen kuvioissa mukana ja tämä "suhde" on syvenemässä. Tuntuu, että pelissä on syvät tunteet. Miestä pelottaa todella läheisyys ja rakastuminen. Olen antanut hänelle aikaa omille ajatuksille. Vaikka saattaa mennä useampikin päivä, ettei kuulu mitään, mistä itse sekoan välillä ja luovutan, mutta vain omassa päässäni ja omien pelkojeni vuoksi. Odotan kärsivällisesti. Lopulta hän yllättää minut tavalla, joka saa minut kerta kerralta rakastumaan enemmän. Luulen, että myös hän itse kokee samoin. Eihän tässä kiirettä ole.
Olenoppinut vähitellen luottamaan siihen, että mies ei vain katoa ja välittää oikeasti, vaikka kiireinen todella onkin. En koe tarvetta olla hänen elämänsä ainut tärkeä asia, vaan annan hänelle aikaa myös muille tärkeille ja rakkaille asioille. Joita hän kovasti tuntuu pelkäävän menettävänsä, mikäli alkaa suhteeseen.
Tämä matka on ollut ja on molemminpuolista opettelua, yhteisen polun löytämiseksi. Vielä ollaan matkan alussa, mutta ei tosiaan ole kiirettä, kun tavoitteena ei ole avioliitto ja lapset. Vaan löytää rinnalleen toisiaan tukevat puoliskot joista saa voimaa ja jotka aidosti kunnioittavat toisiaan.
Koetan tulla päivittelemään kuulumisia aina välillä. :)
Näin ne naiset vaan antautuu pleijereiden leluiksi, eivätkä itse edes tajua sitä vaikka olisi miten ilmeistä.