Mitä tehdä, jos lapselle ekaluokka koulussa liian lälly?

osa-alue on varmaan " lälly" , mutta toisella on sitten enemmänkin opittavaa . Ja monesti opettajat eriyttävät tilanteen mukaan.

Ja lapsen on hyvä aina välillä harjoitella myös odottamista. Kuulostaa siltä, että lapsellasi on erityisesti siihen tarvetta.

ekaluokka tytölle tärkeä, niin monenlaista. ja lisäksi toivotaan, että lapsesi saa open, joka osaa eriyttää ja keksii niillä tunneilla, joilla tytölle jo tuttua asiaa hälle jotain haasteellisempaa... t. alkuope

No, täytynee luottaa opettajaan osaltaan, mutta mitähän meiltä vanhemmilta vaaditaan?



Varmaan kaikki eivät tajua, mutta poika on aika edistynyt tietyissä peruoppiaineissa. Ihan esimerkkinä vaan kerron, että osaa esim. kerto- ja jakolaskun, mutta matemaattisuus ei ole ainoa taito, vaan hän on myös esimerkiksi hyvin luova oma-aloitteellisesti.



terv. ap

ee, että eskariope teiltä kyseli, mitä aiotte tehdä sen sijaan, että olisi kasvatusammattilaisena antanut neuvoja, mitä hänen mielestään kannattaisi tehdä...

Onhan se luokan yli hyppääminenkin mahdollista, jos lapsi vallan turhautuu.



Yleensä lapsen tosin on hyvä olla omanikäisten kanssa sosiaalisen kehityksen takia, mutta toisinaan...

mutta ekana en suosittelisi luoka yli hyppäämistä. Hoksaavainenkin voi olla kuitenkin tietyllä tavalla lapsellinen ja pieni. Omaa lastani en hevin siirtäisi luokan yli. Sen sijaan lapselle voi antaa vaativampia tehtäviä, jotta saa olla ikäistensä seurassa. Toisinaan on myöps niin, että näille hoksaavaisille ja nopeille on tehty niin hirmuisen selväksi, että oletpa taitava ja nopea - että eivät millään jaksakaan keskittyä ja viitsiä, jos pitäisi vähän pinnistää. Tai eivät siedä itselleen heikoilla alueilla vaatimustason nostamista. Esimerkkinä oppilas, joka luki, kirjoitti, löysi vaikeastakin tekstistä pointin äkkiä, oli matemaattisesti lahjakas - mutta työskentely toisten kanssa oli vähän vaikeaa. Hän myös kehua retosti omia taitojaan ja ivasi muita. Kädentaidot olivat heikot, ja valmis piirros syntyi noin minuutissa. Hän olisi vain tehnyt tietynlaisia tehtäviä, niitä joissa oli superhyvä ja joiden tekemisen jälkeen mielellään sanoi, nää on niin lällyjä, miks tääl on kaikki niin helppoo. Äiti arvosti yli kaiken sitä, että lapsi hoki tätä helppoo ja lällyy kaikenaikaa. Kumpikaan ei pysähtynyt siihen, että lapsi ei todellakaan osaa kaikkea, vaan itseasiassa kiinnostuksen kohteet ovat aika suppealla alueella ja sietokyky tehdä mitään muuta oli lähes nolla. T. Ope myös

joka menee nyt tokalle, mutta monen aineen tietopuolisen hallinan kannalta voisi siirtyä suoraan ainakin kolmannelle, ei muuten. Kieltämättä ekaluokka oli varsinkin aluksi vähän vaikea. Johtuen pitkälti siitä, että lapsi, joka osaa jo esim. kertolaskua ja kirjottaa kertomuksia turhautuu kovasti, kun pitää alkaa harjoitella numeroiden ja kirjainten oikeaa kirjoittamista yms. nämä taidot on kuitenkin sellaisia, jotka on harjoiteltava ja vaikka ne tuntuvat kuinka lällyiltä ei harjoittelun ohi voi hypätä. Vuosi teki tytölle tosi hyvää ja hän oppi tekemään keskittyneesti kaikenlaisia tehtäviä ja lällyttely väheni. Sai siis myös tarvitsemaansa haastetta. Onneksi hänelle sattui mukava ope. Sosiaaliset taidot ovat kasvaneet huimasti ja ekaluokan aikana harjoitellaan paljon sellaisia juttuja, minkä takia en ainakaan minä suosittelisi sen yli hyppäämistä.

t. äiti ja erityisope

Osasi lukea 4-vuotiaana (täysin oma-aloitteisesti), laskea, kirjoittaa, ratkaista pähkinöitä yms. Hän hieman turhautui koulussa, mutta tämä oli siis 80-luvulla, jolloin asiaa ei mitenkään huomioitu koulussa. Hänellä oli myös kova työ opetella toimimaan yhdessä ja opetella kirjaimet yms.



Hän sanoo, että ei olisi halunnut aloittaa koulua aikaisemmin tai hypätä luokan yli. Syyt ovat täysin sosiaaliset: on tärkeää kuulua omaan ikäryhmään ja käydä rippikoulut, autokoulut ja baarivierailut silloin kun muutkin omalla luokalla sen tekevät.

tä.

Esim. äikän tunneilla olin usein tekemässä jotain muita tehtäviä, kun muut opetteli lukemaan. Joskus tietysti osallistuin niillekin tunneille. Musta oli kuitenkin kiva olla samanikäisten kanssa, ja ne taidotkin tasottu sitten myöhemmin. Sain kyllä ehkä hiukan parempia numeroita tai hiukan helpommin (vähemmällä lukemisella) kuin muut, mutta en mikään nero ole kuitenkaan:) En sitten tiedä kuinka olisi mennyt vuotta vanhempien kanssa. Meillä oli kyllä aina kaksi luokkaa samassa, siis 1&2, 3&4 ja 5&6, joten välillä luettiin vuotta ylempien kirjoja... Itse kylä pistäisin lapsen kyllä oman ikäisten kanssa samalle luokalle, on sitten yhteiset jutut:) Ja varsinkin kun pojat yleensä tuppaavat varsinkin murrosiässä olemaan hiukan " jäljessä" tytöistä henkisesti:) Tulee liian iso kuilu jos on itseään vanhempien kanssa:)

leuhkat itseään täynnä olevat vanhemmat suunnittelevat luokkien yli hyppäämistä ylivertaisille lapsilleen.

Mun hyvä kaveri koulussa oli tällainen yli hypännyt henkilö. Jaksoi aina sitä mainostaa. Aikuisenakin oli aina niin olevinaan kaikesta. Rasittava tyyppi. En viitsinyt enää pitää yhteyttä. Hän tykkää vain homomiehistä ja ei pysty ajamaan ajokorttia, kun on jotenkin niin säikky.

Kyllä noista lahjakkaille oppilaillekkin on aina löytnyt niitä alueita missä eivät ole hyviä. Ja hyvä ope antaa lisätehtäviä ja haasteellisempia ja vaikeimpia juttuja. Mutta toki open pitää itse huomata tuo eikä kannata mitään ylivanhempaa esittää koska jos lapsi on vaikka lahjakas jokaisessa aineessa mitä koulussa opetetaan; Mutta ei osaa istua paikoillaan ja sosiaaliset taidot heikkoja niin siinä sitä ollaan .. Ei ainakaan toiveitakaan että luokkien yli hypittäs siinä tapauksessa ; )

koska en halunnut, että opettajalla olisi ollut jonkinlainen ennakkoasenne poikaan nähden. Kyllähän opettaja tietysti huomasi pian, että poika lukee sujuvasti, laskee kolmannen luokan tasoisia laskuja jne., mutta tosiaan oppimista oli käsialan oppimisessa, tehtävien teon huolellisuudessa, liikunnallisissa taidoissa jne. Osittain näiden taitojen kanssa kamppailtiin vielä neljännelläkin luokalla :)



Ainoa, jossa poikani on " hypännyt luokan yli" , oli musiikkiopistossa teoriatunnit. Hän aloitti teorian vuotta nuorempana, kuin yleensä (kuukautta ennen 9-vuotispäivää, kun yleensä aloitetaan sinä vuonna, kun täyttää 10) ja jouluna hyppäsi seuraavaan ryhmään, kun homma tuntui liian helpolta.



Koulussa on niin paljon muutakin opittavaa, kuin pelkät akateemiset taidot, että emme ole missään vaiheessa edes harkinneet luokan yli hyppäämistä. Missään vaiheessa poika ei ole turhautunut koulunkäyntiin, vaikka helppoa on ollut. Ensimmäisellä luokalla lapset oli usein jaettu taitojen mukaan ryhmiin, joten jo lukevien lasten ei tarvinnut ryhtyä aakkosia opiskelemaan ja tasoerot tasaantuivat hyvin äkkiä.

ekaluokalla. Sitten syksyn mittaan katsoisitte opettajankin kanssa ja seurailisitte tilannetta. Sitten kaikkien (myös pojan) mielipide huomioon ottaen miettisitte kakkoselle siirtymistä joulun jälkeen. Kuullostaako mahdottomalle? Varsinkin jos pienehkö koulu, voi toimia ehkä vielä paremmin, kun ekaluokkalainen on oppinut tuntemaan myös ne kakkosluokkalaiset.

Tiedän tapauksen, jossa on tehty juuri näin ja kaikki on kyllä mennyt vallan mainoisti. Eikä ole lapsi, eikä vanhemmatkaan " leuhkaantuneet" oman lapsensa taidoista.

Ei ole todellakaan helppo pähkinä vanhempien purtavaksi. ;)

Tsemppiä!

Eka luokalla on niin erilaisia juttuja ja aina on niitä joille lukuaineet,matematiikka on helppoa kun vettä vaan mutta tahtoo muissa osa-alueissa olla sitten heikompaa. Meillä oli just viimevuona tällainen oppilas joka oli niin hyvä kaikessa - vanhempien mielestä ... Mutta kun ei malttanut istua, ei saanut annettuja tehtäviä loppuun jne jne. Lapsi toisti vanhemmiltaan kuultua lausetta; Nää on niin helppoja .. Ei mun tartte tehdä kun mä jo osaan ... Jne Lapsen asenne oli lopulta sellanen että mähän en tee kun kumminkin osaan; Siis ennenku oli edes katsonut koko tehtävää .. No ei kannata hätiköidä tälalsten asioiden kanssa.