Kyläilystä. Oletko mieluummin vieraana vai emäntänä?

No jos noista kahdesta pitää valita niin ehdottomasti vieraana.

T: Jari

Minä tykkään olla emäntänä, tavata ihmisiä ja järjestää ja suunnitella vaikka illanistujaisissa tai synttäreitä. Jos juhlat on laajemmalle porukalle juhlan luonteesta riippuen (esim häät halusimme pitää laajemmin) niin sen järjestely on ok jne. Mutta tunnistan myös aiemmin mainitun tuskastumisen siitä jos järjestää illanviettoa tai tapaamisia tietylle porukalle, eikä fiilis enää olekaan niin iloisen antava ja saava, niin olen tehnyt päätöksen että järjestän niitä vain sille porukalle, kenet tuolloin haluan oikeasti nähdä, ilahduttaa ja tavata. Ja tätä vastavuoroisesti edesauttaa se, että myös itse pääsen heidän järjestämiin tapaamisiin.

Tämä toimii hyvin myös ystäväperheiden, joilla on lapsia, kanssa. Suurin piirtein vuorotellaan siinä, kenen luona tavataan, ja aina sovitaan etukäteen mitä kukin tuo niin ei jää kenenkään hartioille muonitus /kahvittelu. Tietysti syntymäpäiväjuhlat on yleensä juhlijan järjestämät.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni he ovat ainakin sosiaalisesti lahjakkaita ja aikaansaavia.

Toisaalta on hyvä, ettei sellaiset sosiaalisesti vajaat henkilöt järjestä mitään, sillä niistä tilaisuuksista tuskin tulisi yhtä onnistuneita. Mutta ihmettelen sitä, etteivät he edes ymmärrä, että toistamalla oppii ja kehittyy. Jos ei ikinä järjestä eikä siis varsinkaan halua nähdä vaivaa asian eteen, niin ei voi oppia ja kertoohan se jonkun verran myös arvostuksesta muita kohtaan. Opetatteko te lapsia edes järjestämään äitienpäivä ja isänpäivä muistamisia/juhlia? Vai eikö ole sen väärti?

Minä opetan lapsilleni ettei tarvitse tehdä asioita vain sen vuoksi, että ulkopuolelta sinun painostetaan tekevän jotain.

Jos ei tunnu siltä, että haluaisi isännöidä sukujuhlia, en rupea opettamaan siihen.

Siinä menee elämä hukkaan jos elää muiden ihmisten odotusten mukaan, eikä kuuntele sisintään.