Ajatteletko koskaan tuttusi saamasta lapsesta ”ei tainnut tulla tuostakaan lapsesta ihan parasta mahdollista geeniperimää ihmiskunnalle”?
Kommentit (53)
Joskus joo vähän tuohon suuntaan. Toivon toki, että olen väärässä.
Töissä ajattelen muutamastakin lapsesta.
Aika usein joo. Joskus kyllä ajattelen enemmän niin, että kyseisen tutun kasvatustyyli ruokkii kaikkia huonoja puolia kyseisen lapsen geeneissä. Siedetään laput silmillä ihan ihmeellistä käytöstä vuodesta toiseen. Muutenhan tällä ei ole mitään väliä, mutta lastenkasvatuksen koko pointti on se, että se lapsi olisi aikuisena jotenkin siedettävä ihminen myös oman perheen ulkopuolella olevien seuraan. Yhden tuttuni lapsi on ihan läpeensä itsekeskeinen, epäkohtelias ja loukkaava olento, mutta kukaan ei yritä tehdä tälle mitään vaan oih lapsi niin ymmärretään kaikkea vaikka ei edes ymmärretä mistään mitään.
Ainoastaan narkkien jälkeläisistä. Ei voi paljoa odottaa miten vanhemmat pilaavat jo olemassa olollaan näiden parkojen elämän.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan narkkien jälkeläisistä. Ei voi paljoa odottaa miten vanhemmat pilaavat jo olemassa olollaan näiden parkojen elämän.
Ilman vanhempiaan niillä paroilla ei olisi edes elämää.
Ajatteletko muka koskaan päinvastaistakaan?
DXTR kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan narkkien jälkeläisistä. Ei voi paljoa odottaa miten vanhemmat pilaavat jo olemassa olollaan näiden parkojen elämän.
Ilman vanhempiaan niillä paroilla ei olisi edes elämää.
Jep. Näille pitäisi saada joku pakollinen ehkäisy niin syrjäytyneiden nuorten riski saataisiin piennettyä.
Vierailija kirjoitti:
Töissä ajattelen muutamastakin lapsesta.
Lapsen geenit ja kohtelu/kasvatus ovat kaksi eri asiaa. Psykopatian on (osittain) geeneissä. Narsistit ja muut häiriöiset kasvatetaan. Eivät synny sen kummempina kuin muutkaan lapset.
On vaarallista lähteä geenilinjalle, kun kyse on ns normaalisti kehittyneestä lapsesta. Geenien piikkiin voi salata kaltoinkohtelua jne. Koskee kaikkia mielen häiriöitä.
Toisaalta geenitkään eivät takaa hyvää, tervettä, onnistunutta elämää.
En niinkään tuttujen lapsista, koska aikuisena voin pitkälti vaikuttaa tuttavapiiriini. Kaupungilla sellaisia ihmisiä näkee vaikka kuinka. Aina ne jonkun lapsia ovat.
En ajattele noin. Mutta näen kyllå päivittäin (töissä), miten vanhemmat saavat kasvatuksellaan (tai kasvattamattomuudellaan) ihan hyvistä lähtökohdista syntyneen lapsen erityistarpeiseksi. Eivät vanhemmat tietenkään pahaa tarkoita, omia ongelmia heillä. Mut niin surullista.
Harvasta meistä on mitään varsinaista hyötyä maapallolle, haittaa enemmänkin, jos oikein ajatellaan. Monet tokikaan eivät ajattele, eletään vaan ja huoletta pykätään lisää lapsia tähän umpitäyteen ja saastuneeseen maailmaan.
Aina kun näen persun jälkeläisiä.
Häpen ajatusta. Veljen lapset olisi saanut jäädä syntymättä useampien aborttien (perinnöllinen tauti) jälkeen syntyy lapsi joka on ”terve”. Lapsi potkii ja hakkaa muita ihmisiä. Lyö tahallaan selkään. Karkaa kaupassa ja muita typeriä temppuja. Sääliksi käy päiväkotitätejä ja syksyllä luokanopettajaa. Tämä erityislapsi on pilalla ihan vanhempien takia. Äiti joka nipistelee vauvaa ja isä joka ei välitä.
No joo. Tuttuni on autistinen, ja meni lisääntymään t.paikkahakijan kanssa...
<:D
Kyllä ajattelen, kaikkien ei vaan pitäisi lisääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Harvasta meistä on mitään varsinaista hyötyä maapallolle, haittaa enemmänkin, jos oikein ajatellaan. Monet tokikaan eivät ajattele, eletään vaan ja huoletta pykätään lisää lapsia tähän umpitäyteen ja saastuneeseen maailmaan.
Niinpä niin, ihmisoikeudet kun on onneksi kaikilla. Jokaisella oikeus elää huoletonta elämää lastensa kanssa, ei jatkuvasti tarvii vatvoa maailmanmenoa. Opetellaan olemaan tyytyväisiä siihen mitä on annettu. Ihmisiä on aina ollut tulee olemaan vaikka minkälaisia. Elä ja anna toistenkin elää, lapselle ei tule kasvatusohjeita onneksi syntymän mukana, joten luottakaa vaistoihinne.
Timo T. A:n ja Ninan pojat säälittävät. Eläessään Timo yritti kasvattaa pojista jenkkikopioita ja Ninan nyt kasvattamina pojista tuli pukujuppi ja punkkarijuippi.
Noh, niinhän sananlaskukin sanoo, mitä tulee hosumalla tehtäessä.
En ajattele näin koskaan kenenkään lapsesta.