Miehen lapset haukkuvat ruokiani

Narisijat pois pöydästä, olkoon nälissään.

Laita lapset itse kokkaamaan/kokkaa heidän kanssa yhdessä, niin oppivat miltä arvostelu tuntuu.

Tuttu fiilis. Naiseni lapset haukku aina ruokiani ja olen kokki. Hyi mitä tää on hyi hyi hyi. Kuuntelin monta kuukautta samaa sontaa ja sanoin suoraan, että jos olette tottuneet syömään paskaa niin syökää, mutta teette itse sen. Enkä ole tehnyt enää. Mulle on ihan sama mitä syövät. Naistani vaan vtuttaa duunien jälkeen alkaa kokkaamaan, mutta minkä sille voin.

Komennus pois pöydästä, reilusti sanomalla jos ei laitettu ruoka kelpaa niin voi olla syömättä. Kyllä alkaa maistua kun vatsat alkaa kurnia nälkää.

Miksi sinne lihapullataikinaan piti väen vängällä raastaa porkkana? Se on paras tapa varmistaa, että ruoka ei maistu vähänkään nirsolle lapselle. Kahden kilon taikinassa yhdellä porkkanalla ei ole edes mitään terveydellistä merkitystä, mutta maun sillä saa kyllä muutettua lapselle vieraaksi.

Tee ruokaa ihan perusohjeilla ja säästä temppuilut niihin kertoihin, kun olette miehen kanssa kahden.

Jätä tekemättä ruokaa. Sitten jos alkaa kuulua ininää meillä on nälkä , miksei oo mitään ruokaa niin hyvä kohta muistuttaa että eihän se ruoka silloinkaan kelvannut

Minä olen kokki koulutukseltani ja lapseni haukkuvat usein ruokiani.

Sano että jos ei kelpaa, voi poistua pöydästä, mutta että toisen tekemää ruokaa ei haukuta.

Mä olen omille lapsille sanonut, että jos ruoka ei kelpaa niin saa olla syömättä. Loppui narinat melko pian.

Kuka vielä välittää lellisikiöiden mielipiteistä?

Anna vaihtoehdot, että syö tai ole syömättä. Nariseminen ruuasta ei ole ok.

Mitä se haittaa jos lapset narisee ruoasta?. Itse olen täysin zen ja teen parempaa ruokaa seuraavalla kerralla.

Keittiövuorot rääpäleille ja saavat itse kokata koko perheelle. Vain itse oppimalla ja tekemällä he ymmärtävät arvostaa valmiisen pöytään istumista.

Ne jotka osallistuvat ja laittavat ruokaa saavat myös syödäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Sano että jos ei kelpaa, voi poistua pöydästä, mutta että toisen tekemää ruokaa ei haukuta.

Haukkua ei saa, mutta saa sanoa, miten olisi voinut tehdä paremmin. Esimerkiksi lihapullat lihapullina ja porkkanat porkkanoina. Broileri on vähän vaikea saada meneväksi, jos ei liota sitä jossakin kastikkeessa.

"Tehkää itse parempaa, jos ei kelpaa" on meidän ruokapöydässä usein kuultu komento. Ja kyllä ne ovat oppineet ruokaa tekemään. Täytyy tunnustaa, että paremmin kuin vanhempansa.

Olet valinnut miehen, joka ei piittaa lasten kasvattamisesta ja hyvistä tavoista. Tuollaista se sitten varmaan on.

Minä laitan lapsille eväät, kun menevät isän luokse. On energiapatukoita, pähkinöitä, nuudeleita jne. Syövät sitten niitä, kun ruoka on pilattu jollain omituisella ainesosalla. Kotona menee niin wokit kuin lihakeitto tai moussaka, mutta lasten isän myxän ruuat ei maita.

Anna Saarioisten äitien tehdä ne ruuat. Roiskeläpät, sun muut. Tarjoile niitä. Pääset itsekin vähemmällä.

Vierailija kirjoitti:

Keittiövuorot rääpäleille ja saavat itse kokata koko perheelle. Vain itse oppimalla ja tekemällä he ymmärtävät arvostaa valmiisen pöytään istumista.

Ne jotka osallistuvat ja laittavat ruokaa saavat myös syödäkseen.

Ai kun lapset tulee isän luokse joka toinen viikonloppu, niin heidät laitetaan piikomaan? Varmaan ap voisi veloittaa majoituksesta eli patjasta lattialla.

Voisi kysellä, mitä lapset haluavat ruuaksi. Minkä ikäisiä he ovat?

Yksi ajankulu ja ohjelmanumero olisi laittaa ruokaa yhdessä lasten kanssa, sitä mitä he haluavat.

Voisi yhdessä myös paistella ohukaisia ja syödä niitä hillon ja jäätelön kanssa.

Ruokapöytään olisi kiva saada rento ja iloinen tunnelma, juttelua, vitsejä, naurua ja iloa.

Tällöin tuskin huomaa, mitä syö, kun on niin hyvä fiilis.

Älä välitä arvostelusta, vaan kenties voisit ottaa koko ruuan valmistukseen hanskaan, ilman stressiä.

Tehkää vaikka porukalla pizzaa tai hampurilaisia tms., ne yleensä maistuvat kaikille.

Tsemppiä ap!

Minä sanon lapsilleni, että mene pois!, kun alkavat nirsoilla ihan mistä tahansa. Se on minun käytäntö, että syödään tai ei syödä.