Onko täällä muita jotka eivät osaa mitään eikä ole hyviä missään?

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Keskivertoon pääsee keskiverrolla lukemisella. Itsekin olin 8 oppilas, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt miten kovempiin arvosanoihin pääsee: lukemalla ensinnäkin koulukirjan moneen kertaan, keskustelemalla aiheesta muiden kanssa + lukemalla muuta kirjallisuutta aiheesta.

Ap, sinulla ei vain ole intohimoa mihinkään erityiseen? Se pitää löytyä, että jaksaa harjoitella itsensä parhaaksi jossain taidossa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

Jos harjoittelee jotain asiaa 10000 tuntia, kehittyy mestariksi missä vain.

Minulla on ollut maalaaminen harrastuksena jo kohta 20 vuotta. Koitan joka päivä tehdä hiukan, edes puoli tuntia. En ole laskenut, paljonko on tunteja kertynyt. Pienistä puroista muodostuu iso virta.

Joo sen tiesi jo vanha kansa, että ei kukaan ole seppä syntyessään. Jokainen taito vaatii pitkäjänteistä harjoittelua ja kaiken harjoittelun takana on sinnikkyys joka alkaa aina mielenkinnosta ja motivaatiosta. Sinäkin voit osata. Mieti mikä taito sinua kiinnostaa eniten ja ala panostaa siihen.

Minulla on monia erityistaitoja, joissa olen erittäin hyvä, joten en voi valitettavasti antaa tässä asiassa vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

En ole ikinä saanut mahdollisuutta harrastaa mitään koska olen köyhästä perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Keskivertoon pääsee keskiverrolla lukemisella. Itsekin olin 8 oppilas, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt miten kovempiin arvosanoihin pääsee: lukemalla ensinnäkin koulukirjan moneen kertaan, keskustelemalla aiheesta muiden kanssa + lukemalla muuta kirjallisuutta aiheesta.

En opiskellut paljoakaan, ainakaan yläasteella.

Olen ottanut monet asiat vitsillä. Ylppäreissäkään en ehtinyt lukea reaaliin. Luin hiukan filosofiaa, uskontoa, jotain biologiasta ja jotain maantiedosta. Ehkä vähän fysiikkaa? Jännitin niin, että en osannut päättää, mihin keskittyä. Kirjoituksissa päätin vastata kolmeen jokeriin. Sain C:n arvosanaksi. Ilmeisesti olen kohtuullisen hyvä runoilemaan.

Mä en ole luonnostani lahjakas missään, ja yleisälykkyydeltäni luulen olevani aika keskitasoa. Mutta en sanoisi että en osaa mitään, olen nimittäin työssäni teknisellä alalla todella hyvä. Ei se johdu mistään lahjoista, niitä ei ole ollut, vaan kovasta työnteosta osaamisen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinulla ei vain ole intohimoa mihinkään erityiseen? Se pitää löytyä, että jaksaa harjoitella itsensä parhaaksi jossain taidossa.

Voi olla tuostakin kyse. Mutta on vähän lannistavaa kun takaraivoon on jäänyt se ajatus että olen huono kaikessa. Mutta totta sekin on että harjoitus tekee mestarin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

En ole ikinä saanut mahdollisuutta harrastaa mitään koska olen köyhästä perheestä.

Nykyään on mahdollista anoa vapaaoppilaspaikkaa ainakin musiikkikoulusta ja kuviskoulusta. Varmasti monista urheiluharrastuksistakin. Enemmän kyse on vanhempien passiivisuudesta.

Aikuisena voit alkaa harrastamaan mitä vain. Työväenopiston kurssit ovat edullisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Keskivertoon pääsee keskiverrolla lukemisella. Itsekin olin 8 oppilas, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt miten kovempiin arvosanoihin pääsee: lukemalla ensinnäkin koulukirjan moneen kertaan, keskustelemalla aiheesta muiden kanssa + lukemalla muuta kirjallisuutta aiheesta.

En opiskellut paljoakaan, ainakaan yläasteella.

Olen ottanut monet asiat vitsillä. Ylppäreissäkään en ehtinyt lukea reaaliin. Luin hiukan filosofiaa, uskontoa, jotain biologiasta ja jotain maantiedosta. Ehkä vähän fysiikkaa? Jännitin niin, että en osannut päättää, mihin keskittyä. Kirjoituksissa päätin vastata kolmeen jokeriin. Sain C:n arvosanaksi. Ilmeisesti olen kohtuullisen hyvä runoilemaan.

Meille painotettiin, että ei kannata vastata jokereihin, jos ei ole laajempaa tietämystä aineesta. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä, kun niistä sai paljon enemmän pisteitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Keskivertoon pääsee keskiverrolla lukemisella. Itsekin olin 8 oppilas, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt miten kovempiin arvosanoihin pääsee: lukemalla ensinnäkin koulukirjan moneen kertaan, keskustelemalla aiheesta muiden kanssa + lukemalla muuta kirjallisuutta aiheesta.

En opiskellut paljoakaan, ainakaan yläasteella.

Olen ottanut monet asiat vitsillä. Ylppäreissäkään en ehtinyt lukea reaaliin. Luin hiukan filosofiaa, uskontoa, jotain biologiasta ja jotain maantiedosta. Ehkä vähän fysiikkaa? Jännitin niin, että en osannut päättää, mihin keskittyä. Kirjoituksissa päätin vastata kolmeen jokeriin. Sain C:n arvosanaksi. Ilmeisesti olen kohtuullisen hyvä runoilemaan.

Aavistin, mistä aiheesta tulee äidinkielen aineet. Joten kirjoitin siitä aineen jo aikaisemmin ja luetutin tutulla ruotsin kielen opettajalla. Tämän kirjoitin ylppäreissä sitten. Sain E:n. Tein muissa aineissa samat.

Eli olen jossain hyvä: ennakoimisessa. Varustaudun tulevaan, ja pärjään sillä tavalla.

AP älä huoli, on meitä muitakin :) ite oon kokeillu vaikka mitä mutta se intohimon liekki on jääny puuttumaan. Eli uskon että en oo vaan vielä löytänyt sitä omaa juttua. Nyt on kolmatta kuukautta vuorossa jonglööraus sekä viehättävän silmäniskun harjoittelu kameralla ja peilillä. Joo oon hiukan outo mut so what :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkein kaikessa keskiverto. Koulussa sain useimmista aineista 8.

Olisihan se mukavaa olla todella hyvä edes yhdessä asiassa.

Keskivertoon pääsee keskiverrolla lukemisella. Itsekin olin 8 oppilas, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt miten kovempiin arvosanoihin pääsee: lukemalla ensinnäkin koulukirjan moneen kertaan, keskustelemalla aiheesta muiden kanssa + lukemalla muuta kirjallisuutta aiheesta.

En opiskellut paljoakaan, ainakaan yläasteella.

Olen ottanut monet asiat vitsillä. Ylppäreissäkään en ehtinyt lukea reaaliin. Luin hiukan filosofiaa, uskontoa, jotain biologiasta ja jotain maantiedosta. Ehkä vähän fysiikkaa? Jännitin niin, että en osannut päättää, mihin keskittyä. Kirjoituksissa päätin vastata kolmeen jokeriin. Sain C:n arvosanaksi. Ilmeisesti olen kohtuullisen hyvä runoilemaan.

Aavistin, mistä aiheesta tulee äidinkielen aineet. Joten kirjoitin siitä aineen jo aikaisemmin ja luetutin tutulla ruotsin kielen opettajalla. Tämän kirjoitin ylppäreissä sitten. Sain E:n. Tein muissa aineissa samat.

Eli olen jossain hyvä: ennakoimisessa. Varustaudun tulevaan, ja pärjään sillä tavalla.

Ennakkoin ruotsin, englannin ja saksan aiheet. Matematiikassa tiesin mitä oli odotettavissa, koska olin selannut läpi kymmenen viimeisen vuoden kokeet ja melko samanlaiset olivat.

Kai keinot pärjätä ovat monet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, sinulla ei vain ole intohimoa mihinkään erityiseen? Se pitää löytyä, että jaksaa harjoitella itsensä parhaaksi jossain taidossa.

Voi olla tuostakin kyse. Mutta on vähän lannistavaa kun takaraivoon on jäänyt se ajatus että olen huono kaikessa. Mutta totta sekin on että harjoitus tekee mestarin..

Itse taas olen vähän tuota intohimo-ajattelua vastaan, koska ei kaikilla meistä ei ole myöskään intohimoa mihinkään. Ei intohimoa, ei erityislahjoja, pitäisikö siis alistua surkuttelemaan itseään ja elämään köyhänä tehden jotain paskaduunia?

Itsellähän oli juuri tuo tilanne että "lahjat" ei ohjanneet mihinkään, eikä kiinnostuksiakaan ollut. Pidinkin lukion jälkeen 4 välivuotta hanttihommia tehden, odottaen että joku suuri kutsumus kirkastuu ja jokin alkaa kiinnostaa. Kävin ammatinvalintapsykologillakin mutta ei siitäkään mitään apua ollut. Siellä lähinnä todettiin se minkä tiesin itsekin: mitään erityistä kiinnostusta tai inhoa mihinkään ei ole, ja kykyprofiilini on hyvin tasainen eli ei missään hyvä, ei missään huono, joten voin valita senkin puolesta mitä vaan. 

Lopulta päätin sitten valita jotain mikä vaikutti että työllistää ja saa hyvin rahaa. Valitsin it-alan. Pääsin yliopistoon huonosta ylioppilastodistuksesta ja lyhyestä matematiikasta huolimatta lukemalla ihan hitosti pääsykokeisiin, niin että pääsin suoraan pääsykokeen perusteella valittavien kiintiössä. Ja sen jälkeen kun pääsin, päätän että minähän aion valmistua tai kuolla yrittäessäni. Periksi en anna. En vaikka pitäisi kaikki yötkin opiskella että pärjään. Sisuahan se vaatii kun ns. lahjoja ei ole, mutta on ihan mahdollista. Ja työelämäsä on ollut paljon helpompaa. 

Nyt olen jo yli nelikymppinen ja ei mulla vieläkään ole mitään intohimoja mihinkään, joten hyvä etten jäänyt odottelemaan sellaisen löytymistä :D Työni on ihan neutraalia, ei vastenmielistä mutta ei intohimoakaan, ja siitä tulee hyvin rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

En ole ikinä saanut mahdollisuutta harrastaa mitään koska olen köyhästä perheestä.

Jos sinusta tuntuu, että elämäsi on menetetty, niin Suomi on kansanopistojen luvattu maa. Täällä voit viettää välivuotta opistossa. Asuminen opiston yhteydessä on halpaa ja ruuat edullisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

En ole ikinä saanut mahdollisuutta harrastaa mitään koska olen köyhästä perheestä.

Voimia. Minulla on tismalleen samallainen tilanne täälläkin toinen köyhästä perheestä tukeva harrastukseton ja lahjaton kanssaeläjä. Kohdallani se on valitettavasti johanut myös yksinäisyyteen. Usein yritykset tutustua muihin ihmisiin ja hankkia ystäviä ovat kariutuneet siihen etten ole mikään kiinnostava ihminen joka tekisi mitään kiinnostavaa tai ihmeellistä. Ja voin toki ymmärtää heitä, jos minulta kysyy mitä tein eilen niin vastaan että töiden jälkeen siivosin ja istuin lopouillan puhelimella selaamassa nettiä. Ja jos kysytään mitä tein toissapäivänä, tai sitä edellisenä päivänä, niin vastaukseni on edelleen sama. Elämässäni ei kertakaikkiaan tapahdu mitään eikä sillä ole työn ja kodin lisäksi mitään muutakaan sisältöä. Mutta se että en tee mitään vapaa-ajalla on ainoa mitä osaan vapaa-ajalla tehdä eikä ole juuri muutenkaan voimia tehdä mitään muuta. Ja tämä yksinäinen joutenolo yksikseen kotona on enemmän kuluttavaa kuin latavaa vaikka jollekin erakolle se voisi olla onni ja autuu. Onneksi rehellisemmät ihmiset ovat sanoneet ääneen sen että olen tylsä eikä vain kadonneet elämästäni mitään sanomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko aktiivisesti koskaan harjoitellut mitään taitoa? Ei ne taidot lahjana taivaasta tipu, muusikot esimerkiksi treenaa vuosia jopa 8 tuntia päivässä.

En ole ikinä saanut mahdollisuutta harrastaa mitään koska olen köyhästä perheestä.

Jos sinusta tuntuu, että elämäsi on menetetty, niin Suomi on kansanopistojen luvattu maa. Täällä voit viettää välivuotta opistossa. Asuminen opiston yhteydessä on halpaa ja ruuat edullisia.

Aika hirveää sanoa, mutta olen elämässäni viettänyt kolme vuotta kansanopistoissa. En ole keksinyt, mitä alkaisin tehdä ja sitten olen hakenut jollekin linjalle ja koittanut kirkastaa mieltäni sillä tavalla.