Lue keskustelun säännöt.
Jos on huono matematiikassa, voiko pärjätä yliopistossa?
22.05.2020 |
Jos on siis oikeasti todella huono, jopa vähän tyhmäkin.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo nyt oikeasti kerro sitä, että akateeminen tutkinto ( lukuunottamatta kovat alat) on yliarvostettu..normi aivoilla saa akateemisen paperit.
No näinhän se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo nyt oikeasti kerro sitä, että akateeminen tutkinto ( lukuunottamatta kovat alat) on yliarvostettu..normi aivoilla saa akateemisen paperit.
Niin. - Eikö olekin, jotenkin jännää, kun osa julistaa ja antaa ymmärtäää matematiikan olevan vallan erityistä ja nerkittävää (oppi)aine; jonka perusteella selviäisi se, voiko joku oikeasti saavuttaa, edes teoriassa arvostettavan ("kovan") tutkinnon vai ei. - Hämmentävän moni dippainssi uskoo tievänsä erinomaisen hyvin miten helppoa on suorittaa lähes mikä tahansa humanistis/-yhesikunnallis -tieteellinen tutkino yliopistossa; tai mikä hyvänsä sellainen tutkinto, jonka opiskelemisessa matematiikkaa ei ole tai on vain hyvin, hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo nyt oikeasti kerro sitä, että akateeminen tutkinto ( lukuunottamatta kovat alat) on yliarvostettu..normi aivoilla saa akateemisen paperit.
Niin. - Eikö olekin, jotenkin jännää, kun osa julistaa ja antaa ymmärtäää matematiikan olevan vallan erityistä ja nerkittävää (oppi)aine; jonka perusteella selviäisi se, voiko joku oikeasti saavuttaa, edes teoriassa arvostettavan ("kovan") tutkinnon vai ei. - Hämmentävän moni dippainssi uskoo tievänsä erinomaisen hyvin miten helppoa on suorittaa lähes mikä tahansa humanistis/-yhesikunnallis -tieteellinen tutkino yliopistossa; tai mikä hyvänsä sellainen tutkinto, jonka opiskelemisessa matematiikkaa ei ole tai on vain hyvin, hyvin vähän.
Se on jokaisella koulutusasteella todettu fakta, että jos jostain jää kiinni, jää matematiikasta. Vai epäiletkö etteivät insinöörit ymmärtäisi lukemaansa kirjaa? Mitä ajat takaa?
Kyllä voi. Olen koulutukseltani juristi, vaikka olen huono matematiikassa.
Olen aina ollut surkea matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa. Osin kyse on varmasti huonosta asenteesta ja kiinnostuksen puutteesta mutta osin kyllä myös siitä että en vaan ymmärrä. Lukiossa lyhyen matikan kurssit sain rimaa hipoen läpi, jonkun jouduin muistaakseni uusimaankin. Kemian ja fysiikan pakollisten kurssien arvosanat lukiossa 5 ja 6. Pääsin oikeustieteelliseen hyvillä pisteillä ja siellä arvosanani olivat 4-5 läpi opintojen. Eli kuten jo sanottu niin riippuu ihan siitä mitä haluat opiskella siellä yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo nyt oikeasti kerro sitä, että akateeminen tutkinto ( lukuunottamatta kovat alat) on yliarvostettu..normi aivoilla saa akateemisen paperit.
Niin. - Eikö olekin, jotenkin jännää, kun osa julistaa ja antaa ymmärtäää matematiikan olevan vallan erityistä ja nerkittävää (oppi)aine; jonka perusteella selviäisi se, voiko joku oikeasti saavuttaa, edes teoriassa arvostettavan ("kovan") tutkinnon vai ei. - Hämmentävän moni dippainssi uskoo tievänsä erinomaisen hyvin miten helppoa on suorittaa lähes mikä tahansa humanistis/-yhesikunnallis -tieteellinen tutkino yliopistossa; tai mikä hyvänsä sellainen tutkinto, jonka opiskelemisessa matematiikkaa ei ole tai on vain hyvin, hyvin vähän.
Se on jokaisella koulutusasteella todettu fakta, että jos jostain jää kiinni, jää matematiikasta. Vai epäiletkö etteivät insinöörit ymmärtäisi lukemaansa kirjaa? Mitä ajat takaa?
Sitä, että matematiikan osaaminen on nostettu eriytiseen asemaan. Samaan ikaan ollaan ymmärtämättä lainkaan toisinaan monen muun (oppi)aineen vaativuutta, vaan niistä suoriutuminen nähdään lähinnä hyvin yksinkertaisena, jokaisen osaavana puuhasteluna/ lueskeluna.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa muissa selviää paitsi tekniikan alalla ja siinä matematiikassa.
Diplomi-insinööriä susta ei tule vaikka miten yrittäisit.
Matematiikkaa tarvitaan myös luonnontieteissä kuten fysiikassa ja kemiassa, joissa pyöritellään tietynlaisia laskukaavoja. Yksi filosofian osa-alue on logiikka, joka myös osaksi matetiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen YTM valtio-opin pääaineesta. Omat matikan pohjataidot olivat huonohkot, en ollut kirjoittanut matikkaa olleenkaan eikä mitään rutiinia matikan tehtäviin muodostunut.
Tilastotieteitä opin ja opiskelin kuitenkin yliopistossa enemmän kuin minimit. Tilastotieteessä riittää pitkälle, kun oppii tietynlaisen loogisen ajattelun ja pystyy ymmärtämään pääpiirteet eri menetelmien toiminnasta. Varsinainen "laskeminen" on kuitenkin tietokoneen hommaa.
Eli ei tarvitse kaihtaa aineita, joissa on pieni ripaus matemaattista osaamista. Ihminen oppii yllättävän hyvin kun on omalla alallaan ja asiasta kiinnostunut, ei ole samanlaista kuin lukiossa opiskelu kun osaaminen on työkalu ja on selvää miksi jotakin opiskelee.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa muissa selviää paitsi tekniikan alalla ja siinä matematiikassa.
Diplomi-insinööriä susta ei tule vaikka miten yrittäisit.
No jaa... Itse olen DI ja peruskoulussa matematiikka alkoi mennä lievästi yli 4-6. luokalla, ja yläasteella ei enää edes kiinnostanut. Ei koko koulu ja vielä vähemmän matematiikka, joka vaikutti käsittämättömän vaikealta ja täysin epäkiinnostavalta. Lukioon kuitenkin rimaa hipoen pääsin ja lyhyt matikka oli taas kamalan vaikeaa, varmaan osin koska niin paljon oli jäänyt oppimatta pohjatietoa kun olin luovuttanut matikan suhteen. A:n kirjoitin siitä, mikä pilasi sen että kaikki muut oli L:iä.
Minua kuitenkin alkoi parin välivuoden jälkeen kiinnostaa tietotekniikka-ala, ja halusin ehdottomasti nimenomaan akateemisen koulutuksen. Ensimmäisellä haulla en päässyt edes sisään, mutta panostin koko vuoden erityisesti matematiikan opetteluun ja toisella pääsin. Matematiikan kurssit oli vaikeita, mutta kovalla työllä selvitettävissä. Ja itse työhönhän ei juuri matematiikkaa kuulu.
Tämä viimeinen lause on sinänsä surullinen, että tosiaan, moni voisi minun lailla olla varsin hyvä koodari tai tietoliikenne-ihminen, mutta ei pääse opintoihin tai niistä läpi, koska siellä jostain syystä matematiikka on kauhean keskeistä vaikka töissä ei. Ymmärrän kyllä että esim. siltainsinöörin on pakko käyttää matematiikkaa kun tekee kantavuuslaskelmia sun muuta, mutta joku webbisivujen koodari ei kauheasti sitä tule tarvimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan alasta. Esimerkiksi valtio- ja yhteiskuntatieteissä pitää läpäistä suhteellisen haastava tilastomatikan kurssi. Psykologiaa ei edes pääse opiskelemaan, jos ei pysty tilastomatikkaa ymmärtämään.
? Ei ollut kyllä meillä mitään tilastomatematiikan pakollista kurssia missään vaiheessa opintoja.
T. Yhteiskuntatieteiden maisteri
Miten teillä käsiteltiin tutkimustuloksia? Tilastoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan alasta. Esimerkiksi valtio- ja yhteiskuntatieteissä pitää läpäistä suhteellisen haastava tilastomatikan kurssi. Psykologiaa ei edes pääse opiskelemaan, jos ei pysty tilastomatikkaa ymmärtämään.
? Ei ollut kyllä meillä mitään tilastomatematiikan pakollista kurssia missään vaiheessa opintoja.
T. Yhteiskuntatieteiden maisteri
Jep, meilläkään ei tarvittu. Lähimpänä matikkaa oli kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien kurssi, mutta ei siinäkään tarvinnut laskutaitoa. Mulla kyllä oli lukiossa ihan hyvät matikan arvosanat (8-9), mutta inhosin matikkaa ja kävin vain pakolliset enkä kirjoittanut sitä.
Kannattaa tosiaan selata itseä kiinnostavien alojen opetussuunnitelmia. Ei kaikkiin tarvitse matikkaa.
T. Toinen yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalipsykologia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan alasta. Esimerkiksi valtio- ja yhteiskuntatieteissä pitää läpäistä suhteellisen haastava tilastomatikan kurssi. Psykologiaa ei edes pääse opiskelemaan, jos ei pysty tilastomatikkaa ymmärtämään.
? Ei ollut kyllä meillä mitään tilastomatematiikan pakollista kurssia missään vaiheessa opintoja.
T. Yhteiskuntatieteiden maisteri
Miten teillä käsiteltiin tutkimustuloksia? Tilastoja?
En ole sama, mutta meidän alalla tutkimus on laadullista ja opiskeluaikana ei liiemmin ollut tutkimusaineistoa tilastoina eli kvantitatiivisena. Kiinnostuneet sai kyllä käydä lisää kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien (ts. tilastojen) kursseja, mutta ne eivät olleet pakollisia. Suurin osa teki esim. gradunsa laadullisena.
T. Se äskeinen "Toinen yhteiskuntatieteiden maisteri"
Ei tarvi matikkaa suurimmassa osassa. Turha aine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun tapauksessasi suosittelen jotain huuhaahumanistialaa. Työllistymismahdollisuudet ovat hyvät akselilla Sol - Mäkkäri.
Itselläni on jonkinasteinen hahmotushäiriö, joka vaikeuttaa loogis-matemaattisten ja tilallisten kokonaisuuksien hahmottamista, ja sen takia esim. yliopistotason englannin opinnot jäivät kesken. Kielitiede kun on lopultakin syvätasolle mentäessä aika matemaattista. Mutta muita humanistisia, viestintä- ja yhteiskuntatieteellisiä aineita olen jaksanut ja halunnut yliopistossa opiskella. Esim. kirjallisuustiede, tiedotusoppi, historia ja sosiaalitiete ovat tuntuneet itsestä hyvältä vaikka en mateemmatisesti lahjakas olekaan. Älyä on onneksi monenlaista ja uskon, että sillekin löytyy yliopistosta oma ala, jos sinne haluat!
Kyllä voi. Itselläni 7 lukion lyhyestä matematiikasta (en kirjoittanut yo-kokeissa) ja sain ihan hyvän arvosanan ainosta pakollisesta tilastotieteen kurssista. Tätä sitten sovellettiin tutkimusmenetelmien kurssilla ja syvennetään vielä maisterivaiheen opinnoissa. Töitä vaatii, muttei ole mahdotonta. Opiskelen sosiaalityötä.
luota itseesi.
matikka on hyvä jos osaa. ellei osaa, valitse joku muu ala yliopistossa.
sqrt(-9) = 3. kind of (im)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Olen koulutukseltani juristi, vaikka olen huono matematiikassa.
Osaatko silti laskuttaa asiakkaita oikein huonosta matikkapäästä huolimatta?
Ei.