Mieheni on työnarkomaani

Alkaa pikkuhiljaa kaikki tympimään. Mies on viimeiset 6 vuotta noussut urallaan huimasti ja on nykyään esimiesasemassa, alaisia hänellä on paljon ja ymmärrän, että työ on hektistä ja paineet ylhäältä päin kovat. Jos muistelen aikaa, kun hän oli vielä ihan tavallinen rivityöläinen, meillä oli elämä mukavaa. Nykyään kotiin saapuu joka päivä rättiväsynyt, kiukkuinen mies. Hän räjähtää mulle ja lapsille ihan kaikesta mahdollisesta ja on selkeästi aivan loppu kaikkeen. Monesti olen hänen kanssaan asiasta keskustellut ja hän itsekin myöntää, ettei kohtele meitä hyvin ja lupaa parantaa tapansa, mutta ei se siitä ole mihinkään muuttunut. Olen pyytänyt, että hän tekisi vähemmän töitä, koska ei hän kuitenkaan ole mikään yrittäjä, mutta hän aina raivostuu ehdotuksesta.

Mikään pettäjä hän tuskin on, kuka nyt tuollaista huolisi. Hän on aika sisäänpäinvetäytyvä eikä mitkään merkit ole viitannut mihinkään toiseen naiseen. En usko, että hän edes jaksaisi jotain salasuhdetta, koska työ vie kaikki mehut. Nyt kun korona iski, rukoilin hiljaa mielessäni, että miehen työt vähentyisi, mutta paskanmarjat, tuntuu että niillä on duunia yhä vaan enemmän. Mitä tehdä? Onko tässä enää mitään järkeä? Lapsia ajatellen jaksan painaa eteenpäin, meillä on kiva koti, kiva naapurusto enkä tiedä olisiko itselläni yksin varaa asua tässä. Mutta mä kaipaan toista ihmistä jakamaan arjen kanssani. Onko muilla kokemusta vastaavasta?