Lapseni eivät halua nukkua!!!!
Alkaa keinot ja usko loppua kun jokailtaisille nukutustaisteluille ei näy loppua. Lapset ovat 4 ja muutaman kuukauden alle 3 vuotiaat ja nukutus on yhtä tuskaa!!! Nytkin kun kello on yli 11 illalla niin vielä jatkuu huutelu, itku, oven availu ja äidin ja isän pompotus.
Iltarutiinit ovat säännölliset ja alkavat kahdeksan ja yhdeksän välillä, eli iltapalat, -pesut ja -satu minkä jälkeen nykyään joku cd-satu tai rauhallista musiikkia kunnes nukahtavat. Toi cd-homma on kohtalaisen uusi keino eikä sekään auta mitään, onpahan vaan yksi pompotusmahdollisuus lapsille lisää venkoilla cd-valinnan jne kanssa. Iltasadun lukeminenkin on lakannut olemasta mukavaa meille vanhemmille kun aina isompi valittaa että pitäs lukea lisää tai vielä pidempi satu tms. Pienempi lapsi taas lähinnä touhuaa yleensä tuntikausia huoneessaan leikkien leluilla jna ja ramppaa vähän väliä ovella keksien milloin mitäkin asiaa. Isompi osaa myös ton pompotuspuolen mutta on usein ihan itkuraivareissa ja taistelee tosissaan nukkumaanmenoa ja nukahtamista vastaan, mikä sekin on nyt peritytymässä myös pikkuveljelle hyvää vauhtia.
tuntuu tosi kurjalta kun nukkumaanmenosta on tullut traumaattista tappelua ja viimeiseksi päivästä jää kaikille paha mieli. Isompi ei pidä päiväkodistakaan sen takia että siellä täytyy nukkua! Hänelle nukahtaminen on aina ollut vaikeaa kun taas nuorempi nukahti hetkessä siihen asti kun vieroitettiin tutista, sen jälkeen alkoi matkimaan isosiskonsa tyyliä. Ollaan jo ihan epätoivoisia! Olisiko kellään vinkkejä kuinka illat saisi kuntoon ja kaikille hyvän mielen ja unet?
Kommentit (12)
Meillä oli esikoisen kanssa aikanaan melko samankaltainen tilanne. Erona vain se, että hän kävi huomattavasti aiemmin nukkumaan. Meillä lapsi ei nukahtanut, ellei hänen vieressään pimeässä istunut 20-30 minuuttia. Ja jos liikahdit väärällä hetkellä, hän havahtui ja sama alkoi alusta. Yöt olivat myös erittäin levottomia.
Eräänä päivänä jaksamiseni vain loppui, odotin tuolloin jo kuopustamme ja mietin kauhulla, miten selviän kahden lapsen kanssa kun mies on iltavuoroissa. Esikoinen oli tuolloin vähän vajaan kolme.
Istuimme esikoisen kanssa alas rauhassa ja kertasimme iltasäännöt. Iltapala, yöpuku, iltapesu, iltasatu, iltalaulu/-piirros (selkään), iltarukous ja sitten sanotaan hyvää yötä. Lapselle jäi vaikutusmahdollisuus siihen, mikä satu luetaan ja mikä laulu lauletaan. Lauluja on tasan, neljä joista valita. Iltapalan sai myös valita kahdesta vaihtoehdosta. Hän tunsi olevansa mukana sopimassa asiasta ;-)
Äiti tai isä ei myöskään istunut enää sängyn vierellä vahtimassa nukahtamista. Avuksi tähän otimme sen, että esikoinen sai oveensa taulukon ja siihen laitettiin aina aamulla tarra, jos oli nukahtanut itsekseen. Kymmenen tarran jälkeen sai uuden kirjan.
Ensimmäisen taulukon jälkeen tuli toinen taulukko, jossa 30 ruutua. Tässä vaiheessa sanoin, että uusi sääntö on se, ettei sängystä tulla pois. Pissalla saa käydä kerran (tai kaksi). Muutoin ei tarraa tule.
Pikkuhiljaa itsekseennukahtaminen alkoi onnistua.
...Lapsityranneissa, vaikken muuten ohjelmasta pidäkään. :) Eli siinä lapset villitsivät toisiaan nukkumaanmenovaiheessa ja auttoi, kun nämä laitettiin eri huoneisiin nukkumaan. (Jos nyt tällainen mahdollisuus on...)
Hei!
Voin kuvitella väsymystäsi ja turhautuneisuuttasi, varsinkin kun illalla haluaisi itsekin rauhoittua ja olisi aikaa myös itselleen!? Pienempi lapsistasi on mielestäni hieman liian nuori ymmärtääkseen tarra- palkinto systeemiä, mutta 4-vuotias ymmärtää ja pystyy " toteuttamaan" , vaadittavat tarrakerrat ennen " palkintoa" . Itse lähtisin ihan juttelemalla, että nukkumaanmenot pitää muuttua ja jos ja kun ne onnistuu esim. aluksi 5 päivän verran niin mieleinen lelu on palkintona. Tee hieno tarrataulu ja ostat kivoja tarroja ja esim. selaat lapsesi kanssa jokin lelukirja tai jos hän on haaveillut jostain mieluisasta lelusta, niin sen hän saisi (kohtuus tietenkin). Vaikka liimat lelun kuvan tarra tauluun. Myös pienempi saattaa isomman esimerkillä toimia samoin.... Kaikki nämä esivalmistelut jo aikaisin illalla sekä jutteluhetki samalla ja sitten iltarutiineihin....
Meillä käytettiin tarrasysteemiä " aarteiden" (kivien,keppien yms.) kanssa. yhden ainoan kerran ostimme mieluisan legon ja keräilyharrastus loppui kokonaan. (taskut olivat aikaisemmin täynnä kiviä).
sama juttu. Esikoinen (täyttää syksyllä 3) on alkanut tehdä samaa. Päiväunille ei halua mennä ollenkaan, joten iltaunille mennessä tyttö on niin väsynyt että nukahtaa saman tien. Tosin ensin saa tapella pissalla käymisen, hampaiden pesun, sänkyyn menon.. Alkaa hermo loppua.
Meillä on muutenkin tosi vaikeaa juuri nyt, uhma on ihan hirvittävä. Mitään ei voi tehdä ilman tappelua. Toivon kovasti, että tuo nukahtamisvaikeus menee uhman myötä ohi.
Meillä muuten tyttö on kertonut pelkäävänsä jotain ötökkää tms illalla, siitä on yritetty päästä eroon selittämällä.
Kuinka ihmeessä te jotka sanotte että " sääntö on että" jne saatte lapsenne noudattamaan jotain sääntöjä?!? Meillä on yritetty kaikki, on mennyt hermot lukemattomia kertoja, on yritetty mukavasti ja sovinnolla, on uhkailtu (tyyliin, et saa huomenna iltasatua tai et saa lupaamaamme kengurupalloa..), lahjottu (saatte valita huomenna ihan minkä jätskin vaan tms...) jne jne jne mutta kun mikään ei tehoa!!! Samantien kun ovi on suljettu alkaa kuulua kun nuorempi kapuaa yläsänkyyn isosiskon luo ja alkavat leikkiä tai jotain, tai sitten jompikumpi tulee ovelle valittamaan jotain tai haluamaan jotain. Ei auta vaikka kuinka määrätietoisesti vietäs takasin sänkyyn ja saneltaisiin sääntöjä!!! Tehdään me mitä tahansa niin lopputuloksena on paha mieli kaikille!!!! Tyttö eli 4-vuotias on siis aina ollut huono nukahtaja, mutta pojalla 2,5v kaikki alkoi tutinsyönnin lopettamisesta -siihen asti nukahti todella helposti nyt ei rauhotu millään.
Ollaan jo tosi epätoivoisia tän asian kanssa.
uusimmassa meidän perhe -lehdessä oli hyvä artikkeli siitä miten aikuiset päästää suustaan sammakoita esim just uhkailuja joita eivät aio toteuttaa...tyyliin" jos ei nyt laita päätä tyynyyn en lue sulle iltasatua" kun se ilta satu on se yksi iltarutiineista!!!
ymmärsin niin että pienempi on toisessa huoneessa kun yritätte nukuttaa isompaa? tai siis onko heillä omat huoneet? pompottaako molempia vanhempia vai vain sinua?
meillä 5v poika ja 3v tyttö ovat aina nukkuneet samassa huoneessa. ja nukahtaneet aina sadun aikana, tyttö kuuntelee vaihtelevasti satuja mutta yllättävän hyvin muistaa kaikki sadut eli omalla tavallaan kuuntelee... iltapalat, pesut ja hyvätyöt jonka jälkeen luen 1 sadun joka on joko ennalta sovittu (lapset saa päättää) tai otan jonkun kirjan jonka tiedän kelpaavan, tai sit meillä on jatkosatu josta luetaan yksi kappale (esim peppi pitkätossu). tytön ollessa pienempi hänellä oli nukahtaminen vaikeampaa ilman minua ja odotin kunnes hän nukahti,vettä sai pyytää..nykyään jos on ollut tarpeeksi touhukas päivä, nukahtavat jo satuun.
jossain vaiheessa tein niin että kun satu loppui, sanoin pienemmälle että " jää sinä siihen nukkumaan ja äiti menee laittamaan pyykkiä kuivumaan, tulen kohta sinua katsomaan miten nätisti olet" Eräänlainen unikoulu siis. se toimi, ensin menin nopeammin katsomaan, ja päivä päivältä pidensin aikaa.
se myös toimi että kun on sanottu hyvät yöt, ja jos lapsi nousi sängystä niin aina vietiin takaisin, ensin sanottiin et käypä nukkumaan, toisella kerralla. nyt nukutaan. ja viimeisinä kertoina ET PUHU MITÄÄN vaan TOIMIT vain ja näytät lapsellesi että nyt on lasten nukkumaanmenoaika eikä enää jutteluaika.
lapsityranneista tämän poimin joka on toiminu ja ihan oikeasti.
toivottavasti löydät keskusteluista teille sopivia vinkkejä ja te vanhemmat yhdessä toimitte samalla lailla.
lapset nukkuu kyllä samassa huoneessa kerrossängyssä. Ja pompottavat sekä isiä että äitiä. Olekin ajatellut että se helpottaisi rauhoittumista jos olisivat omissa huoneissaan, mutta se ei ole mahdollista.
Ollaan yritetty myös sitä että ei puhuta lopulta mitään vaan vain viedään lapset omiin sänkyihinsä eikä reagoida muuten niiden vaatimuksiin tai valituksiin, mutta ei silläkään mitään tehoa ole.
Meidan muksut on jo isoja (4 ja 7), mutta periaate on aina ollut sama. Iltapesu, satu , 1/2 tuntia leikkia omassa huoneessa ja sitten nukkumaan. Tuo omassa huoneessa juttu meilla on tosi tarkea, jos alkavat leikkia yhdessa jomman kumman huoneessa niin homma menee ranttaliksi. Mummolavierailut ovat aina tosi hankalia, kun joutuvat samaan huoneeseen. Pienempi meilla on kylla hyva nukahtamaan ja usein nukahtaa jo silloin kun isommalle luetaan iltasatua (joten tuo 1/2 tunnin leikki on aika teoreettinen :-)). Nyt viime aikoina on loyhatty esikoisen kanssa. Tytto haluaa lukea itsekseen, joskus aika kauankin, mutta niin kauan kun heraa aamulla ilman herattelyja, niin ei mielestani ole ongelma.
Ongelmana minusta noissa uhkauksissa " ei huomenna satua" tai " et saa huomenna sita tai tata" on se, etta 3/4-vuotiaalle huominen on kaukana. Rangaistuksen pitaisi tulla heti. Ei kai tilanteeseen oikein muutakaan neuvoa ole kuin paatat,etta pompottaminen loppuu nyt. Uuden systeemin perillemeno vie aikansa, joten ala lannistu ensimmaisena iltana.
kesällä ei toimi niin hyvin, mutta ruuvaa kattolampusta löysälle polttimo, niin eivät saa valoja päälle. Poista pienet lamput (jos niitä on huoneessa) tai ota ne irti seinästä ja tulppaa pistokkeet yöksi.
Kun eivät saa huoneeseen valoa niin leikkiminen on hankalaa eivätkä viitsi tehdä sitä pitkään. Talvella on tietty tehokkaampaa, kun on ulkonakin pimeää eikä huoneessa ole hämärää kuten nyt kesällä.
Meillä tehosi yöleikkijään nopeasti tämä temppu.
sitten kun huoneeseen ei saa enää valoa niin huoneesta poistuloa voi ehkäistä sillä, että toinen vanhemmista istuu tuolilla oven takana (lukemassa hyvää kirjaa,tms.) vahdissa. Voi vaihtaa vuoroja esim. 10min välein niin jaksaa paremmin. Huoneesta pääsee pois vain pissalle, ei muuten. Pidä vaikka kahvaa kiinni, jos ei muu auta ja sano oven läpi: nyt on aika nukkua, mene sänkyyn. Jos uni ei tule, lepää sängyssä, mutta älä nouse.
Kuullostaa tiukalta, mutta meillä on tehty näin.
Ymmärtävät pian, että nyt tehdään näin ja sillä siisti. Vanhemmat määräävät, milloin on aika olla sängyssä.
Meidän 4 v:lle rauhoittuminen on aina ollut tosi vaikeaa. Hän pyöriskelee sängyssä, juttelee itsekseen, nousee välillä katsomaan ikkunasta... tai sitten on kuuma ja jano ja vessahätä. Niinpä meillä ollaan edelleen vahdissa lapsen oven ulkopuolella, kunnes hän nukahtaa. Ovi on auki niin, mutta pojan sänky on niin päin että hän ei suoraan näe " vahtia" - vähentää halua jutusteluun. Jos meno menee liian villiksi eikä pari varoitusta hiljennä poikaa, laitetaan ovi kiinni. Tästä seuraa aina kova huuto ja surkeus, ja niinpä ovi avataan sillä ehdolla että huoneessa pysyy hiljaisuus.
Meidän iltarutiinit loppuu siihen kun lapset menee sänkyyn: sitä ennen on luettu, juotu viimeiset vesihörpyt ja käyty vessassa. Hyvän yön sanomisen yhteydessä vielä voidaan vähän jutella, mutta sen jälkeen lasten pitää jäädä hiljaa sänkyihinsä. Vahtivuorossa olija ottaa kirjan tai lehden ja istuu vahtituolilleen lukemaan sitä syventyneesti. Vessassa saa tietenkin käydä jos tulee uudestaan hätä ja pienen vesitilkan voi saada, mutta vain kerran. Kaikkiin lasten jutteluyrityksiin (esikoinen on 7v.) vastataan lyhyesti " mmm, nyt pitää nukkua, jutellaan aamulla lisää" . Meillä lapset hermostuu, jos heille ei sano mitään, siksi emme ole pitäneet itsekään ihan ehdotonta hiljaisuutta.
Ymmärrän että tuntuu typerältä palata vahtimiseen, jos olette siitä jo päässeet eroon ja lapset on aikaisemmin nukahtaneet ihan yksin. Mutta jos se yksin nukahtaminen nykyään kestää tuntikausia niin ehkä olisi kaikille parempi vaihtoehto, että isi tai äiti istuu huoneessa tai sen oven edessä, kunnes lapset nukahtaa? Vahtimisen pointti on siiis se, että lapset eivät ehdi aloittaa mitään touhua ennen kuin heitä jo kielletään. Jos mukulat ehtii karata toistensa sänkyihin tai hakemaan leluja tai olohuoneeseen asti, he villiintyvät vain lisää vaikka olisivat kuinka väsyneitä. Mutta jos heidät saa makaamaan sängyssä 10 minuuttia, se rauhoittaa eikä sieltä pois lähteminen enää tunnukaan niin houkuttelevalta.
Jaa enpä tiedä onko mitään kovin hyviä ideoita, meillä passuuttaminen ja juoksettaminen loppui, kun sanoin, että se on loppu piste. Jos alkaa mankuminen iltasadusta sanon, että tämä luettiin ja se siitä, en siis jää jankkaamaan asiasta. Meilläkin oli satu cd-mitä kuunneltiin, enkä minä kysellyt että mikä otetaan tai sitten annoin kaksi vaihtoehtoa, jos alkoi mankuminen, sanoin, että se on tämä satu tai ei mitään.
Lapset ovat erilaisi, minun esikoiseen toimii, kun sanoo, että asia on näin piste.
Olisko mahdollista kokeilla esim.jotain tarrasysteemiä? Eli jääkaapin oveen ruudukko, mihin saa tarran aina kun nukahtaminen sujuu nätisti. Ja kun on tarpeeksi monta tarraa saa jonkun pienen jutun?
Tai onko mahdollista, että lapset ovat yliväsyneitä, jos koitatte aloittaa iltarutiinit aikaisemmin ja lapset menisivät aikaisemmin nukkumaan? JOskus jos on yliväsynyt lapsi, voi nukahtaminen mennän siksi pelleilyksi. Ainakin meidän esikoinen on sellainen, siksi meillä on molemmat pojat (1v ja 5v) sängyssä 20.00. Sääntönä on, että sängystä ei hiippailla pois ja siellä ollaan pää tyynyssä, annan esikoiselle kaksi kirjaa/lehteä, mitkä saa selata, sitten silmät kiinni. Vessaan saa toki tulla ja vesilasi on sängyn vieressä, niin ei janon takia tarvitse hypätä (kuopus saa vesipullon sänkyyn, juo sen aika nopeasti) Me ei myöskään mennä jos isompi huutelee, vaan jutellaan illan jutut ennen nukkumaan menoa, sanotaan vaan että nyt on yö ja nukutaan, aamulla jutellaan. Ovi on auki siihen asti, että pojat nukkuvat sitten laitan oven kiinni. Yleensä meillä sujuu nukhataminen hyvin, kuopuksen joutuu välillä käymään kippaamassa makuulle, mutta muuten nukahtavat mielestäni kivasti
En tiedä auttoiko yhtään tämä, toivotaan, että teilläkin alkaa nukahtaminen sujua.
Mareila+Pojat 1v ja 5v