Pidän sellaista ihmistä ainakin hieman vinksahtaneena, joka hymyilee yksinään kadulla kävellessä tai joka nauraa itsekseen tv-ohjelmille

Niin, sellaiset jurottajat ovatkin mukavia tyyppejä.

Onneksi pidät itseäsi ihmisyyden mittapuuna.

Vierailija kirjoitti:

Niin, sellaiset jurottajat ovatkin mukavia tyyppejä.

Ne aina hymyilevät ovat teeskentelijöitä.

No voi harmi. Yritän muistaa jatkossa kutsua jonkun naapurin kaveriksi katsomaan, mikäli katson telkusta komediaa.

Mä saatan myös nauraa yksikseni kadulla tai bussissa, jos tulee joku hauska juttu mieleen. En yritä väittää, että en olisi vinksahtanut.

Ei haittaa 😃

Nauran itsekseni hauskoille tv ja nettijutuille. Nauraminen ei ole sosiaalinen juttu ainakaan minulle - pitäisikö pidättää naurua väkisin kun katsoo hauskaa ohjelmaa, luulee pian tuo höntti seinänaapuri että olen seonnut, tai vielä pahempaa, minulla on iltaseuraa? Että nyt ei saa nauraa kun on yksin...höpöä.

Mä hymyilen vaan takaisin!

Olen samaa mieltä tuon kadulla hymyilemisen kanssa. Ihan sama kuin tervehtisi tuntemattomia vastaantulijoita.

Minä hymyilen aina vähän, sellaista vinoa hymyä joka ei ole kohdistettu kenellekään. Kuulemma minulla on aina "pieni psykopaatti-ilme." Lisäksi naurahtelen itsekseni, etenkin kun ympärillä on muita.

Ymmärrän kyllä, miksi jotkut pitävät minua pelottavan tai ärsyttävän näköisenä, mutta itse vieroksun enemmän yliaurinkoisia ihmisiä.

Onko sinulla diagnosoitu asberger?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sellaiset jurottajat ovatkin mukavia tyyppejä.

Ne aina hymyilevät ovat teeskentelijöitä.

Olet hieman yksinkertainen jos kuvittelet että vain koska itsellesi ilo on teesnneltyä, se on sitä myös kaikille muille.

Negatiiviset ihmiset on sairaita.

Teen molempia otsikossa mainittuja. Tällainen hulluus on harmitonta kuitenkin. En aiheuta vaaraa itselleni tai muille.

Mä pidän hieman vinksahtaneena ihmistä, joka kiinnittää liikaa huomiota siihen, mitä ihan ventovieraat ihmiset tekevät. 

Kantsii hankkia enempi sitä omaa elämää ja nauttia elämän monimuotoisuudesta! 

Ulkona on ainakin täällä aurinkoinen päivä. Avaa nyt ensiksi vaikka verhot!!

Mä nauran täällä juuri yksikseni näille kommenteille

Vinksahtanut ilmoittautuu. Hymyilen useinkin itsekseni tuolla ulkona liikkuessani, jos tulee jokin mukava asia mieleen tai jos on poikkeuksellisen kaunis sää ja nautinnollinen lenkki tai jos näen rusakoita leikkimässä niityllä tai muuten vain on hyvä mieli. Nauran myös yksikseni ääneen hauskoille tv-ohjelmille ja sarjakuville ja jopa itselleni, jos teen jotain hölmöä. Ei ole vielä valkotakkiset sedät käyneet onneksi hakemassa. Lupaan hymyillä heillekin, kun tulevat.

Mites ap sitten tekstiviestit, voitko koskaan käyttää nauru- tai hymyhymiöitä, jos kirjoitat tekstiviestiä vaikka yksin bussissa? Vai laitteletko itkunauruhymiöitä naamanorsunveetulla?.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sellaiset jurottajat ovatkin mukavia tyyppejä.

Ne aina hymyilevät ovat teeskentelijöitä.

Tästä on muakin syytetty, koska olen hymyileväinen ihminen. Mun tunteet näkyy ulospäin ja useimmiten olen ystävällinen ja hyvällä tuulella, ei siihen mitään teeskentelyä tarvita.

Olen jopa joskus hymyillyt vastaantulijalle joka on katsonut silmiin. Suurinosa hymyilee takaisin ja joku jopa tervehtinyt.

En aina tee noin mutta lähinnä jos on todella hyvä mieli. Suomalaista? Ei. Vinksahtanutta? Ehkäpä. Tuo hyvän mielen muille? Näköjään.

Ehkä me suomalaiset ei ollakaan niin juroja kuin yleisesti ajatellaan.

Ilo ilman viinaa saattaa olla teeskentelyä, mutta suru viinan loppumisen vuoksi on yleensä aitoa.