Mies huutaa 7 vuotiaalle koko ajan.

Anna jompikumpi pois.

Jätät sian tietysti. Eli mies vaihtoon.

Ota sinä vastuullesi ohjata lapsen kouluhommia? Jos on vain niistä kyse eikä laajemmasta ongelmasta.

Anna huutaa, ei lapsi siitä rikki mene, kyllähän ne lapset luonnollisesti käy vanhempien hermoille välillä ja yleensä se uhma on kovempi toista vanhempaa kohtaan kuin toista.

Kiitos vastauksesta.

-ap

Mun miehellä on vähän sama asenne lapsia kohtaan. Ei ikinä pyydä lapsilta mitään, vaan aina ensimmäiseksi huutaa. Jos asteikkolla 1 pyytää oikein kohteliaasti ja nätisi ja 10 on huutaa pää punaisena sylki roiskuen, mies aloittaa lasten kanssa hyvänä päivänä kohdasta 6, yleensä 7. Ei ikinä puhu mulle noin, vaan on yleisesti ottaen kovin korrekti. Olen tästä yrittänyt puhua miehelle, mutta ilmeisesti hänen kotonaan on toimittu noin, ja ei tajua toimintansa vahingollisuutta.

Suosittelen suorittamaan sianjättötoimenpiteen.

Miksi katsotte tuollaista "miestä"? Itse näyttäisin ovea.

Onpa kuriton poika teillä.

Ap, haluatko että lapsesi on aikuisena sun kanssa väleissä? Ilmeisesti et.

Mun isä karjui, raivosi, piiskasi koko lapsuuden, sain elää pelossa koko ajan.

Nyt kun olen aikuinen en ole missään tekemisissä vanhempieni kanssa. Eivät näe ollenkaan ainoita lapsenlapsiaan (minun lapsiani) ja en kerro heille mitään, en pidä yhteyttä. Kahdestaan kököttävät ilman kontaktia minuun.

Voin luvata että sulle käy samoin jos et tee mitään. Lastask surettaa, suututtaa ja harmittaa se mitä hän nyt kokee, ja eritoten harmittaa se että äiti ei puolusta. Olemalla passiivinen olet osasyyllinen.

Onnea vaan sitten loppuelämääsi. Mä en katsoisi sekuntiakaan tollasta vaan mies menisi ulos kuin leppäkeihäs jos kohtelisi lasta noin.

Joo, kiitos. Harmittaa kyllä ton pojan puolesta.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Joo, kiitos. Harmittaa kyllä ton pojan puolesta.

-ap

Mikset ole vastuullinen vanhempi ja valitse pojan etua? Se, että olet miehesi kanssa, on valintasi. Sinä valitset mieluummin miehen kuin lapsen edun.

Ei ole täyspäinen mies ja isä. Lastaan ei pitäisi kohdella jatkuvasti noin. Jos joskus harvoin äärimmäisessä tilanteissa hermo pettää, se on vielä normaalia, kunhan myös tiedostaa virheen ja yrittää kehittyä. Jatkuva huutaminen on paha merkki. Lapsen psyyke voi särkyä ja tulevaisuudessa esim. murrosiässä voi tulla vastaan vakavia asioita. Kun lapsi alkaa pistää hanttiin eikä enää murru huutamalla, saattaa väkivalta muuttua henkisestä fyysiseksi.

Juttele miehelle kahden kesken, asiallisesti ja hyvässä hengessä.

Kerro kuinka sinusta tuntuu pahalta miehen huutaessa omalle,puolustuskyvyttömälle lapselleen. Huutaminen on väkivaltaa ja se vaurioittaa lasta. Se on täysin sama asia, jos te vanhemmat kommunikoisitte toistemme kanssa huutaen. Tai jos työpaikalla pomo huutaisi alaisilleen tai opettaja koululaisille; näistä tulisi varmasti seuraamuksia huutajalle.

Miehen kannattaa myös miettiä isä-lapsisuhdettaan vuosikymmeniä eteenpäin; miten huutaminen vaikuttaa lapseen ja onko isällä edessä yksinäinen vai aikuistuminen lapsen kanssa läheinen vanhuus.

Lapsille ei huudeta! Ota asia esille miehesi kanssa. Kyllä lapsi siitä rikki menee kun isä huutaa jatkuvasti. Vanhempien tehtävä on suojella lapsiaan. Jos miehesi ei siihen pysty, pelasta lapsi. Kuinka tuollaisessa ympäristössä eläneestä lapsesta koskaan voisi kasvaa tasapainoista aikuista

Puolusta lastasi. Hän tulee vielä kiittämään sinua siitä. Ja sille, joka sanoi, että ei se lapsi siitä rikki mene. Kyllä vaan menee. Sellainen vanhempi, joka kuola roiskuen huutaa ja vinoilee lapselleen, huomaa jonain päivänä, että välit siihen jo aikuistuneeseen lapseen ovat hyvin viileät. Samoin käy vanhemman, joka ei puolusta lastaan.

Joten seuraavan kerran, kun mies alkaa huutaa, menet väliin ja karjaiset sille, että nyt se nokka tukkoon ja pois siitä mesoamasta. Pidät myös huolen, että mies menee omiin touhuihinsa. Ei se riitä, että tuollaiselle ihmiselle "yrittää" puhua. Pitää käyttää hänen omia aseitaan täydellä höyryllä.

Se joka sanoo, ettei mene rikki, taitaa olla itse rikki mennyt, joka ei edes tajua sitä itse. 

Minäkin olin joskus tuollainen. Voin itse niin huonosti, että en jaksanut pienintäkään lisärasitetta lasten kanssa.

Nykyään voin paljon paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Anna huutaa, ei lapsi siitä rikki mene, kyllähän ne lapset luonnollisesti käy vanhempien hermoille välillä ja yleensä se uhma on kovempi toista vanhempaa kohtaan kuin toista.

Kyllä menee rikki! Olen nähnyt työssäni lastenpsykalla paljon huutamalla rikottuja lapsia. Pahimmissa tapauksissa kyseessä on niin vakava henkinen väkivalta että on tarvittu radikaaleja toimenpiteitä lastensuojelulta (lapsen sijoittaminen olosuhteisiin joissa hän kokee olonsa turvallisemmaksi, mikä on edellytys sille että edes pystyy ottamaan vastaan minkäänlaista hoitoa). Vaarallista kuvitella vanhempana etteikö huutamalla voisi aiheuttaa vakavaa haittaa lapselleen!

Meidän talossa asuu yh-äiti, joka huutaa aina pihalla lapsilleen ja todella rumalla äänellä kaiken huipuksi. Sellainen raivokas rääkyjä. Itsekin olen pari kertaa säpsähtänyt parvekkeella tupakoidessani raivottaren karuun ulostuloon. Lapsia säälin.