Lue keskustelun säännöt.
Kylmä ei tee kipeäksi, vaan virus tai bakteeri?
11.05.2020 |
Tätä hoetaan aina joka paikassa, mutta taas ihmettelen, miten tämä on mahdollista. Olemme nyt viikkotolkulla olleet eristyksissä enkä ole koko aikana ollut yhtään kipeä. Nyt kuitenkin "sattumalta" on kurkku todella kipeä, kun eilen istuimme tuntitolkulla tuulessa pihalla viettämässä äitienpäivää (ei väenpaljoudessa, vaan omalla porukalla). Kertokaa nyt joku, miten tämä on mahdollista? Miten se virus/ bakteeri löysi tiensä minuun sattumalta juuri silloin, kun olin ulkona kylmemmässä kuin koko tänä aikana? Tulen aina sairaaksi silloin kun olen ollut pitkään kylmässä, mutta en kyllä koskaan silloin, kun olen ollut jossain isoissa väkijoukoissa. Nyt on vielä poissuljettu nuo tartuntamahdollisuudet, kun oikeasti en ole käynyt tänä korona-aikana missään muualla kuin kaupassa.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Minun kokemukseni yleisestä keskustelusta on hyvin vahvasti se, että ihmiset nimenomaan jättävät huomiotta aiheuttamansa riskin muille.
Monet tulevat töihin pää kainalossa niiskuttaen ja voivottelevat, kuinka olo on tukkoinen ja päätä särkee ja viis veisaavat siitä, että saattavat sairastuttaa koko työporukan - joista osalla saattaa olla esimerkiksi perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä, joille tavallinen flunssakin voi aiheuttaa todella vaikeita oireita.
Kyllä kenen tahansa normaalilla myötätunnolla varustetun ihmisen pitäisi tuntea olonsa iloiseksi siitä, että ei aiheuta riskiä muille, vaikka oma vointi ei olisikaan sillä hetkellä paras mahdollinen.
Eli jos minä tunnen oloni kipeäksi ilman varsinaista tartuttavaa flunssaa, sekö jotenkin tarkoittaisi sitä, että menen töihin pää kainalossa tartuttamaan muita? Vai mikä idea tässä oli? Minusta tämä menee pikemminkin päinvastoin, eli ne, jotka vähättelevät kipeää olotilaa, joka ei ole "oikea" sairaus, todennäköisemmin vähättelevät myös sitä tartuttavaa flunssaa.
Ideana oli, että myös sillä on väliä, että aiheuttaako riskiä muille. Itse aiemmin totesit, että sinua ei palvele lainkaan tieto, ettet sairastuta muita.
Itse olen leppä- ja koivuallergikko ja niiskutan aina keväisin muutaman viikon ajan. Ja silloin myös kerron työkavereilleni ja ystävilleni heitä tavatessani, että tämä on vain allergiaa, ei tarvitse murehtia, että tartuttaisin heidät. Mistä minä tiedän, onko jollakulla tosiaan perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä tai vaikka joku meno suunnitteilla, mitä flunssan saaminen häiritsisi tai estäisi.
Jos sinä kylmettymisestäsi johtuen niiskutat ja aivastelet, mutta vointisi on muuten hyvä ja menet töihin, niin olen ihan varma, että ainakin osa työkavereistasi joutuu turhaan stressaamaan, että onko hänellä nyt riski sairastua kun tuo työn sankari ei osaa pysyä kotona, ellet sitten erikseen mainitse että tämä ei ole flunssaa. Olettaen nyt siis, että pystyt varmasti sanomaan, että et ole flunssainen.
Eli tiivistettynä:
- pelkästään itseään ajatellen ei liene väliä, johtuuko huonovointisuus tarttuvasta taudista vai jostain muusta
- muita ihmisiä ja heidän hyvinvointiansa/mielenrauhaansa ajatellen sillä on paljon väliä
Edelleen minä tarkoitan niitä arkisia tilanteita, joissa joku kiiruhtaa kertomaan, että kylmä ei tee kipeäksi. Siinä tilanteessa minä en kaipaa ketään siihen näsäviisastelemaan, että en voi tulla sillä tavalla kipeäksi, että tartutan. Haluan joka tapauksessa välttää sen kipeäksi tulemisen. Siinä tilanteessa se tieto ei siis palvele minua millään tavalla, vaan vasta siinä vaiheessa, kun mietin, millaisien oireiden kanssa voidaan mennä töihin. Minusta nämä ovat kaksi ihan eri asiaa. Minä olen koko ajan puhunut tässä yleisestä keskustelusta ja miksi tätä toitotetaan, kun itselleni ratkaisevaa on se oma tunne, eikä se, mitä joku muu päättää laskea sairaudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Edelleenkin "olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle". Jos lyön varpaani, varpaani on kipeä eli varpaaseeni sattuu, mutta minä en ole kipeä eli en ole sairas.
Itse kuitenkin ajattelen limakalvojen flunssankaltaiset ärsytysoireet hieman kokonaisvaltaisempina kuin varpaan lyömisen. Minusta voi ihan hyvin sanoa, että vilustunut on kipeä. Sanoin voi sanoa, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen joku on kipeä, vaikka siinä ei ole kyse välttämättä sairaudesta, vaan pelkästään niistä kiputiloista, jotka tekevät elämästä vaikeaa. Ja esimerkiksi jos olet palanut pahasti auringossa tai makaa krapulassa, kyllä vain silloinkin minusta voi sanoa, "olen kipeä" eikä sillä tarkoiteta, että olisi sairas.
Samalla logiikalla kai voisi sanoa, että aurinkovoide on ihan turha, kun ihon palaminen ei ole tarttuva sairaus.
Krapula on itseaiheutettu myrkytystila ja siitä on syytä puhua ihan krapulana. Olen kipeä krapulan vuoksi sanottuna on melkoista itsepetosta.
Siis ettekö te nyt näe mitään eroa sairaudella, taudilla ja kivulla. Kyllä ihminen voi olla kipeä, vaikka ei olisi tautia tai sairautta. Esimerkiksi juuri krapulassa ei kyllä mitenkään voi väittää, että pääkipu ei olisi kipua. Kukaan ei silti ole väittämässäkään sitä miksikään taudiksi. Kipu on kipu, oli se itse aiheutettu tai ei.
Jos joku joutuu vaikka auto-onnettomuuteen, menettekö uhrille sanomaan, että ei tuo katsos ole kipua, kun se ei ole sairaus. On itsepetosta väittää katkennutta jalkaa sairaudeksi. Jessus mikä logiikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Edelleenkin "olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle". Jos lyön varpaani, varpaani on kipeä eli varpaaseeni sattuu, mutta minä en ole kipeä eli en ole sairas.
Itse kuitenkin ajattelen limakalvojen flunssankaltaiset ärsytysoireet hieman kokonaisvaltaisempina kuin varpaan lyömisen. Minusta voi ihan hyvin sanoa, että vilustunut on kipeä. Sanoin voi sanoa, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen joku on kipeä, vaikka siinä ei ole kyse välttämättä sairaudesta, vaan pelkästään niistä kiputiloista, jotka tekevät elämästä vaikeaa. Ja esimerkiksi jos olet palanut pahasti auringossa tai makaa krapulassa, kyllä vain silloinkin minusta voi sanoa, "olen kipeä" eikä sillä tarkoiteta, että olisi sairas.
Samalla logiikalla kai voisi sanoa, että aurinkovoide on ihan turha, kun ihon palaminen ei ole tarttuva sairaus.
Paikalliset ärsytystilat eivät ole sairauksia, ylähengitysteiden paikalliset ärsytilat eivät ole sairauksia, jolleivät liity infektioon tai muuhun tautiin. Kun vaate hankaa ihoa ja syntyy ärsytystila iholle, et ole kipeä vaan se kohta ihostasi on kipeä. Sairauksia, jotka eivät ole infektioita on paljon, esim. syövät ja pääosa sydänsairauksista. Silloin voi sanoa olevansa kipeä.
Kyllä on aikamoista draamailua julistaa olevansa kipeä pienten paikallisten ärsytystilojen vuoksi.
Niin ja kuka nyt on siis määritellyt, että kipu = sairaus. Jos minulle tulee vaikka pää kipeäksi, kun tuijotan kauan tietokoneen näyttöä, missä kohtaa minä tuossa väitän, että se on tauti tai sairaus? Tai jos jalkani katkeaa, eikö siihen mielestäsi liity kipua lainkaan, koska se ei ole sairaus?
Mulle, niinkuin monelle muullekin on tärkeää ihan itsellekin tieto, onko oikeasti kipeä eli sairas vai ei. Jos hengitystieni ovat ärtyneet kuukautisteni vuoksi, tiedän, että voin treenata normaalisti (lenkkeilen yksin ulkona). Jos olen kipeä eli kyseessä on sairaus, lepään.
Ja kyllä on aika ärsyttävää kuunnella joiltakin samoilta ihmisiltä näitä pitkiä kertomuksia/pohdintoja uudelleen ja uudellen, onko kylmettyminen aiheuttanut sairastumisen. Riittävän pitkään toistuttuaan töksäytän, ettei kylmettyminen ole taudin syy, vaikka saattaa aiheuttaa paikallisen ärsytystilan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Minun kokemukseni yleisestä keskustelusta on hyvin vahvasti se, että ihmiset nimenomaan jättävät huomiotta aiheuttamansa riskin muille.
Monet tulevat töihin pää kainalossa niiskuttaen ja voivottelevat, kuinka olo on tukkoinen ja päätä särkee ja viis veisaavat siitä, että saattavat sairastuttaa koko työporukan - joista osalla saattaa olla esimerkiksi perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä, joille tavallinen flunssakin voi aiheuttaa todella vaikeita oireita.
Kyllä kenen tahansa normaalilla myötätunnolla varustetun ihmisen pitäisi tuntea olonsa iloiseksi siitä, että ei aiheuta riskiä muille, vaikka oma vointi ei olisikaan sillä hetkellä paras mahdollinen.
Eli jos minä tunnen oloni kipeäksi ilman varsinaista tartuttavaa flunssaa, sekö jotenkin tarkoittaisi sitä, että menen töihin pää kainalossa tartuttamaan muita? Vai mikä idea tässä oli? Minusta tämä menee pikemminkin päinvastoin, eli ne, jotka vähättelevät kipeää olotilaa, joka ei ole "oikea" sairaus, todennäköisemmin vähättelevät myös sitä tartuttavaa flunssaa.
Ideana oli, että myös sillä on väliä, että aiheuttaako riskiä muille. Itse aiemmin totesit, että sinua ei palvele lainkaan tieto, ettet sairastuta muita.
Itse olen leppä- ja koivuallergikko ja niiskutan aina keväisin muutaman viikon ajan. Ja silloin myös kerron työkavereilleni ja ystävilleni heitä tavatessani, että tämä on vain allergiaa, ei tarvitse murehtia, että tartuttaisin heidät. Mistä minä tiedän, onko jollakulla tosiaan perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä tai vaikka joku meno suunnitteilla, mitä flunssan saaminen häiritsisi tai estäisi.
Jos sinä kylmettymisestäsi johtuen niiskutat ja aivastelet, mutta vointisi on muuten hyvä ja menet töihin, niin olen ihan varma, että ainakin osa työkavereistasi joutuu turhaan stressaamaan, että onko hänellä nyt riski sairastua kun tuo työn sankari ei osaa pysyä kotona, ellet sitten erikseen mainitse että tämä ei ole flunssaa. Olettaen nyt siis, että pystyt varmasti sanomaan, että et ole flunssainen.
Eli tiivistettynä:
- pelkästään itseään ajatellen ei liene väliä, johtuuko huonovointisuus tarttuvasta taudista vai jostain muusta
- muita ihmisiä ja heidän hyvinvointiansa/mielenrauhaansa ajatellen sillä on paljon väliä
Edelleen minä tarkoitan niitä arkisia tilanteita, joissa joku kiiruhtaa kertomaan, että kylmä ei tee kipeäksi. Siinä tilanteessa minä en kaipaa ketään siihen näsäviisastelemaan, että en voi tulla sillä tavalla kipeäksi, että tartutan. Haluan joka tapauksessa välttää sen kipeäksi tulemisen. Siinä tilanteessa se tieto ei siis palvele minua millään tavalla, vaan vasta siinä vaiheessa, kun mietin, millaisien oireiden kanssa voidaan mennä töihin. Minusta nämä ovat kaksi ihan eri asiaa. Minä olen koko ajan puhunut tässä yleisestä keskustelusta ja miksi tätä toitotetaan, kun itselleni ratkaisevaa on se oma tunne, eikä se, mitä joku muu päättää laskea sairaudeksi.
Ehkä sinun kannattaisi sitten jatkossa sanoa, että olosi ei ole hyvä tai että olet huonovointinen sen sijaan että väittäisit olevasi kipeä. Monet kun käsittävät ilmaisun olla kipeä tarkoittavan nimenomaan sitä, että flunssa tai joku vastaava on iskenyt. Jos käyttää harhaanjohtavaa kieltä, niin on ihan ymmärrettävää, että ihmiset oikaisevat. Ei siinä ole mistään näsäviisastelusta kyse. Kommunikoinnissa mennään enemmistön ehdoilla eikä niin että yksi ihminen päättää käyttävänsä tällaisia-ja-tällaisia ilmauksia ja pahastuu sitten, kun ei tule ymmärretyksi haluamallaan tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle, niinkuin monelle muullekin on tärkeää ihan itsellekin tieto, onko oikeasti kipeä eli sairas vai ei. Jos hengitystieni ovat ärtyneet kuukautisteni vuoksi, tiedän, että voin treenata normaalisti (lenkkeilen yksin ulkona). Jos olen kipeä eli kyseessä on sairaus, lepään.
Ja kyllä on aika ärsyttävää kuunnella joiltakin samoilta ihmisiltä näitä pitkiä kertomuksia/pohdintoja uudelleen ja uudellen, onko kylmettyminen aiheuttanut sairastumisen. Riittävän pitkään toistuttuaan töksäytän, ettei kylmettyminen ole taudin syy, vaikka saattaa aiheuttaa paikallisen ärsytystilan.
Okei. Itse ajattelen asian eri tavalla. Minä nimenomaan pyrin enimmäkseen välttämään itselläni ja lapsillani kurjan olon ja se on minulle suuri syy elintapojen valinnoissa. Pukeudun lämpimästi, ettei minulle tule päänsärkyä ja nieluuni ei tule ärsytyksen tunnetta ja vältän liiallista alkoholin käyttöä, ettei minulle tule siitä huonoa oloa ja suojaan ihoni auringolta, ettei sitä kirvelisi seuraavana päivänä. Tarttumispohdinta on sitten asia erikseen ja se tehdään sitten vasta siinä tilanteessa, kun on jo sairastunut. Ei tulisi mieleenikään miettiä, että hei, haluan tuntea oloni kurjaksi, kunhan en vain tartuta ketään muuta. Eikä lapsien kohdalla tulisi mieleenikään, että antaisin kulkea vähissä vaatteissa vain siksi, että eipähän ainakaan tartuta ketään.
Yleensä kaikenlaisille kiputiloille on ihan biologinen syy, että se suojaa jollain tavalla tai kertoo, että jokin on pielessä, mutta näköjään tämä merkitys on toisille täysin yhdentekevä.
Keskustelun kulku:
Muut kommentoijat: *selittävät kärsivällisesti asian laitaa ap:lle*
Ap: *jankuti jankuti vänkyti vänkyti*
Pukeudu sinä ap vaikka pilkkihaalariin ympäri vuoden, ei sitä kukaan kiellä. Et sitten "tule kipeäksi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle, niinkuin monelle muullekin on tärkeää ihan itsellekin tieto, onko oikeasti kipeä eli sairas vai ei. Jos hengitystieni ovat ärtyneet kuukautisteni vuoksi, tiedän, että voin treenata normaalisti (lenkkeilen yksin ulkona). Jos olen kipeä eli kyseessä on sairaus, lepään.
Ja kyllä on aika ärsyttävää kuunnella joiltakin samoilta ihmisiltä näitä pitkiä kertomuksia/pohdintoja uudelleen ja uudellen, onko kylmettyminen aiheuttanut sairastumisen. Riittävän pitkään toistuttuaan töksäytän, ettei kylmettyminen ole taudin syy, vaikka saattaa aiheuttaa paikallisen ärsytystilan.
Okei. Itse ajattelen asian eri tavalla. Minä nimenomaan pyrin enimmäkseen välttämään itselläni ja lapsillani kurjan olon ja se on minulle suuri syy elintapojen valinnoissa. Pukeudun lämpimästi, ettei minulle tule päänsärkyä ja nieluuni ei tule ärsytyksen tunnetta ja vältän liiallista alkoholin käyttöä, ettei minulle tule siitä huonoa oloa ja suojaan ihoni auringolta, ettei sitä kirvelisi seuraavana päivänä. Tarttumispohdinta on sitten asia erikseen ja se tehdään sitten vasta siinä tilanteessa, kun on jo sairastunut. Ei tulisi mieleenikään miettiä, että hei, haluan tuntea oloni kurjaksi, kunhan en vain tartuta ketään muuta. Eikä lapsien kohdalla tulisi mieleenikään, että antaisin kulkea vähissä vaatteissa vain siksi, että eipähän ainakaan tartuta ketään.
Yleensä kaikenlaisille kiputiloille on ihan biologinen syy, että se suojaa jollain tavalla tai kertoo, että jokin on pielessä, mutta näköjään tämä merkitys on toisille täysin yhdentekevä.
Tässä on nyt ensimmäistä luokkaa oleva esimerkki tahallisesta väärinymmärtämisestä ja olkinukkeilusta. Tai ainakin toivon, että kyse on tahallisesta eikä kirjoittajan luetun ymmärtäminen ole noin epäonnista.
Kukaan ei ole täällä väittänyt, että kurjan olon saaminen olisi tavoitteena ja ainoastaan muiden tartuttaminen olisi vältettävä asia.
Mutta onhan sillä nyt väliä, mistä kurja olo johtuu. Jos selkääni särkee sen takia, että olen istunut liikaa koneen ääressä, niin minun olisi hyvä välttää turhaa kumartelua ja käydä vaikka kävelyllä. Jos taas olen venäyttänyt selkäni kuntosalilla, niin minun olisi hyvä ottaa vähän aikaa rauhallisesti.
Eri syistä johtuvat vaivat voivat vaatia erilaista hoitoa, vaikka oireet olisivatkin samankaltaisia. Turha esimerkiksi kärsiä allergiaoireista sen takia että kuvittelee saaneensa flunssan eikä ymmärrä hakea apteekista allergialääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle, niinkuin monelle muullekin on tärkeää ihan itsellekin tieto, onko oikeasti kipeä eli sairas vai ei. Jos hengitystieni ovat ärtyneet kuukautisteni vuoksi, tiedän, että voin treenata normaalisti (lenkkeilen yksin ulkona). Jos olen kipeä eli kyseessä on sairaus, lepään.
Ja kyllä on aika ärsyttävää kuunnella joiltakin samoilta ihmisiltä näitä pitkiä kertomuksia/pohdintoja uudelleen ja uudellen, onko kylmettyminen aiheuttanut sairastumisen. Riittävän pitkään toistuttuaan töksäytän, ettei kylmettyminen ole taudin syy, vaikka saattaa aiheuttaa paikallisen ärsytystilan.
Okei. Itse ajattelen asian eri tavalla. Minä nimenomaan pyrin enimmäkseen välttämään itselläni ja lapsillani kurjan olon ja se on minulle suuri syy elintapojen valinnoissa. Pukeudun lämpimästi, ettei minulle tule päänsärkyä ja nieluuni ei tule ärsytyksen tunnetta ja vältän liiallista alkoholin käyttöä, ettei minulle tule siitä huonoa oloa ja suojaan ihoni auringolta, ettei sitä kirvelisi seuraavana päivänä. Tarttumispohdinta on sitten asia erikseen ja se tehdään sitten vasta siinä tilanteessa, kun on jo sairastunut. Ei tulisi mieleenikään miettiä, että hei, haluan tuntea oloni kurjaksi, kunhan en vain tartuta ketään muuta. Eikä lapsien kohdalla tulisi mieleenikään, että antaisin kulkea vähissä vaatteissa vain siksi, että eipähän ainakaan tartuta ketään.
Yleensä kaikenlaisille kiputiloille on ihan biologinen syy, että se suojaa jollain tavalla tai kertoo, että jokin on pielessä, mutta näköjään tämä merkitys on toisille täysin yhdentekevä.
Tässä on nyt ensimmäistä luokkaa oleva esimerkki tahallisesta väärinymmärtämisestä ja olkinukkeilusta. Tai ainakin toivon, että kyse on tahallisesta eikä kirjoittajan luetun ymmärtäminen ole noin epäonnista.
Kukaan ei ole täällä väittänyt, että kurjan olon saaminen olisi tavoitteena ja ainoastaan muiden tartuttaminen olisi vältettävä asia.
Mutta onhan sillä nyt väliä, mistä kurja olo johtuu. Jos selkääni särkee sen takia, että olen istunut liikaa koneen ääressä, niin minun olisi hyvä välttää turhaa kumartelua ja käydä vaikka kävelyllä. Jos taas olen venäyttänyt selkäni kuntosalilla, niin minun olisi hyvä ottaa vähän aikaa rauhallisesti.
Eri syistä johtuvat vaivat voivat vaatia erilaista hoitoa, vaikka oireet olisivatkin samankaltaisia. Turha esimerkiksi kärsiä allergiaoireista sen takia että kuvittelee saaneensa flunssan eikä ymmärrä hakea apteekista allergialääkkeitä.
Minusta tuntuu, että me vain puhumme eri asioista. Minä olen ihan koko ajan tarkoittanut niitä arkisia tilanteita, joissa joku harmittelee, että kaulahuivi jäi kotiin tai jos puistossa sanoo lapselle, että pitää hanskat kädessä, ettei vilustu. Tällaisiin tilanteisiin aina riittää näitä näsäviisastelijoita, jotka sanovat, että ei kylmästä kukaan tule kipeäksi. Miksi ihmeessä kukaan sanoo noin, jos kuitenkin tiedetään, että ne vilustumisoireetkaan eivät ole mukavia? Tätä minä ihmettelen. En ole kyllä sanallakaan puhunut esimerkiksi lääkityksen käytöstä tai siitä, milloin on sopivaa mennä töihin, vaan pelkästään siitä, että kipeänä ei ole kivaa. Tähän nyt keksitään mitä ihmeellisimpia selityksiä, miksi tämä tieto siinä ohimenevässä tilanteessa olisi tärkeämpi asia kuin se, että joku haluaa välttää sen kurjan olotilan. Minulle se ei siinä tilanteessa ole tärkeä tekijä. Haluan välttää sen olotilan joka tapauksessa. Miksi sen välttäminen on kuitenkin joidenkin mielestä hölmöä ja tarpeetonta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun kulku:
Muut kommentoijat: *selittävät kärsivällisesti asian laitaa ap:lle*
Ap: *jankuti jankuti vänkyti vänkyti*
Pukeudu sinä ap vaikka pilkkihaalariin ympäri vuoden, ei sitä kukaan kiellä. Et sitten "tule kipeäksi".
Juu, on selitetty asiaa, mutta se menee minun kysymykseni ohi. Sitten kun esitän tarkentavia kysymyksiä, mitä tarkoitan, aletaan saivartelemaan, että "olen kipeä" on sama asia kuin "minulla on tarttuva flunssa". Näinhän se nyt vain ei mitenkään ole ja myös sillä auto-onnettomuuden uhrilla on oikeus sanoa, että hän on kipeä ja samoin myös sillä, jonka päätä ja kurkkua särkee vilustumisen seurauksena. Ihan omaa keksintöänne on nyt tuo, että kipeä ei voi olla kuin oikeassa flunssassa.
Sama kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
3 ja 4 vastaajat ovat ytimessä. Vastustuskyky voi notkahtaa myös kovan naamisenki seurauksena. Huippu-urheilijat ovatkin usein herkkiä sairastumaan esim flunssaan.
Treenaamisenkin 😂
Ahhah kiitti pvän ekoista nauruista...
😁😂
"Kovaa naamista" näin minäkin, siveähkö ihminen, heti silmieni edessä ja meinasin kyselläkin, että onko jossain päin suomea murresana yleisesti käytössä.
(Kai tää koronaöllöttely saa naurunkin herkälle. Naurattaa vieläkin...)
😃
Ja ottakaa hunajaa lusikallinen heti kurkkuun sulamaan kun tuntuu ensioiretta. Tai hunajakurkkupastilli suuhun likoamaan tai esim. pharysol kurkkusuihke apteekista.
Ja herpesrakkulan alku häviää myös alle vrk:ssa, jos onnistuu sen hunajalla peittämään ihan alussa.
Krapula on itseaiheutettu myrkytystila ja siitä on syytä puhua ihan krapulana. Olen kipeä krapulan vuoksi sanottuna on melkoista itsepetosta.