Kylmä ei tee kipeäksi, vaan virus tai bakteeri?
Tätä hoetaan aina joka paikassa, mutta taas ihmettelen, miten tämä on mahdollista. Olemme nyt viikkotolkulla olleet eristyksissä enkä ole koko aikana ollut yhtään kipeä. Nyt kuitenkin "sattumalta" on kurkku todella kipeä, kun eilen istuimme tuntitolkulla tuulessa pihalla viettämässä äitienpäivää (ei väenpaljoudessa, vaan omalla porukalla). Kertokaa nyt joku, miten tämä on mahdollista? Miten se virus/ bakteeri löysi tiensä minuun sattumalta juuri silloin, kun olin ulkona kylmemmässä kuin koko tänä aikana? Tulen aina sairaaksi silloin kun olen ollut pitkään kylmässä, mutta en kyllä koskaan silloin, kun olen ollut jossain isoissa väkijoukoissa. Nyt on vielä poissuljettu nuo tartuntamahdollisuudet, kun oikeasti en ole käynyt tänä korona-aikana missään muualla kuin kaupassa.
Kommentit (72)
Voihan se sitten olla että se pöpö tai virus on kokoajan ympäri vuoden kehossa, mutta jo hetkittäinen kylmä on se, joka sen päästää valloilleen. Ainakin itselleni kylmä tekee näin.
Vierailija kirjoitti:
Olen pysynyt koko ikäni terveenä kun en ole kertaakaan käynyt jäädyttämässä itseäni avannossa ja samalla linjalla aion tulevaisuudessakin jatkaa. Näillä avantouimareilla on nuha jatkuvasti ja niiskuttavat koko ajan.
Ei avantouinnissa tule kylmä, siinä on juuri se idea että kylmä ei saa tulla, vaan nopeasti lämpimään tai lämpimät vaatteet päälle, jos jäät virumaan ja otat kylmät niskoilles, kyllä olet sairas heti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Se virus oli jos sinussa (itämisaika ei voi olla noin lyhyt). Kun palellutit itsesi, heikensit vastustuskykyäsi niin rajusti, että virus ehti päästä voiton puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Harva esim. sanoo, olen kipeä, jos lihakset ovat kipeät. Jos kurkku on ärtynyt, se voi olla kipeä, mutta et ole kipeä. Ilmaisu "Olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle".
Niin, entä sitten? Eli jos kurkku ja pää tulee selkeästi kipeäksi, se ei saa olla epämiellyttävä olotila, jota haluaa vältellä, koska sitä ei diagnosoida sairaudeksi? Kyllä minä sanon usein, että olen kipeä, jos lihaksia särkee tosi paljon tai jos on vaikka krapula tai olen polttanut ihoni pahasti auringossa. Toki tiedän, että ne eivät ole varsinaisia sairauksia, mutta kyllä olo on silloin aika kurja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Mulla ylähengitystiet ärtyvät aina kuukautisten yhteydessä, koska limakalvoni ovat kuivat (olen atoopikko) ja kuukautisten aikana vielä normaalia kuivemmat.
En nyt oikein pysty kuvittelemaan, että kerran kuukaudessa tämän vuoksi marttyyrimäisesti julistaisin "olen kipeä", sillä menkkaoireeni ovat lievät moniin muihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Niin, kylmä tekee sairauksille otolliset olosuhteet. Sinänsä olisi siis ihan ok sanoa, että kylmä sairastuttaa. Sanotaanhan vilustuminen englanniksikin, että "catch a cold" eli napata kylmä. Saivartelua se on jos kylmä ei sairastuta jos se kuitenkin niin tekee, kun bakteerin ja viruksen matka elimistöön alkaa siitä.
Itse olen myös arka kylmälle, jos jalat kastuu, saan flunssan, tai jos istun kylmällä penkillä, saan virtsatietulehduksen. Nyt en ole käynyt missään moneen viikkoon, joten voi vain ihmetellä miksi nenäni nyt valuu ja aivastuttaa kun olin kylmässä puutarhatöissä pari päivää sitten. Allergiaa minulla ei ole.
Itse en kestä kostealle iholle edes vetoa. Olen hikisenä pyörällä ympäri ajaessa 30 asteen helteellä saanut keuhkokuumeen, olin seuraavana aamuna sairas. Isäni oli samanlainen. Kärsin alusta asti kusitulehduksista jotka myös nousivat ylös asti ja tarvitsin estolääkityksen niihin, jotta putki katki. Kummasti sen yliopistollisen lääkärit 70-luvulla kielsivät nimenomaisesti istumiset kylmillä kivillä, hangessa, liukumasta pepullaan lumisessa mäessä, itsensä kastelun ja palelun ulkona ym.
Kyllä minulla ainakin se kylmä laukaisee todella helposti flunssan oireet jotka kestävät monta viikkoa... Lämpimässä sisällä ollessa ei koskaan tule flunssaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ylähengitystiet ärtyvät aina kuukautisten yhteydessä, koska limakalvoni ovat kuivat (olen atoopikko) ja kuukautisten aikana vielä normaalia kuivemmat.
En nyt oikein pysty kuvittelemaan, että kerran kuukaudessa tämän vuoksi marttyyrimäisesti julistaisin "olen kipeä", sillä menkkaoireeni ovat lievät moniin muihin verrattuna.
Mitä ihmeen marttyyrimaista on sen toteamisessa, että tulet menkkojen aikaan kipeäksi? Minullakin menee maha sekaisin menkkojen aikana, mutta en ole koskaan ajatellut, että sen toteaminen olisi jotenkin marttyyrimaista tai vähättelisi esimerkiksi sellaisia, joilla on monen päivän mahatauti. Epämiellyttävää se on joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Minun kokemukseni yleisestä keskustelusta on hyvin vahvasti se, että ihmiset nimenomaan jättävät huomiotta aiheuttamansa riskin muille.
Monet tulevat töihin pää kainalossa niiskuttaen ja voivottelevat, kuinka olo on tukkoinen ja päätä särkee ja viis veisaavat siitä, että saattavat sairastuttaa koko työporukan - joista osalla saattaa olla esimerkiksi perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä, joille tavallinen flunssakin voi aiheuttaa todella vaikeita oireita.
Kyllä kenen tahansa normaalilla myötätunnolla varustetun ihmisen pitäisi tuntea olonsa iloiseksi siitä, että ei aiheuta riskiä muille, vaikka oma vointi ei olisikaan sillä hetkellä paras mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Minun kokemukseni yleisestä keskustelusta on hyvin vahvasti se, että ihmiset nimenomaan jättävät huomiotta aiheuttamansa riskin muille.
Monet tulevat töihin pää kainalossa niiskuttaen ja voivottelevat, kuinka olo on tukkoinen ja päätä särkee ja viis veisaavat siitä, että saattavat sairastuttaa koko työporukan - joista osalla saattaa olla esimerkiksi perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä, joille tavallinen flunssakin voi aiheuttaa todella vaikeita oireita.
Kyllä kenen tahansa normaalilla myötätunnolla varustetun ihmisen pitäisi tuntea olonsa iloiseksi siitä, että ei aiheuta riskiä muille, vaikka oma vointi ei olisikaan sillä hetkellä paras mahdollinen.
Eli jos minä tunnen oloni kipeäksi ilman varsinaista tartuttavaa flunssaa, sekö jotenkin tarkoittaisi sitä, että menen töihin pää kainalossa tartuttamaan muita? Vai mikä idea tässä oli? Minusta tämä menee pikemminkin päinvastoin, eli ne, jotka vähättelevät kipeää olotilaa, joka ei ole "oikea" sairaus, todennäköisemmin vähättelevät myös sitä tartuttavaa flunssaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Edelleenkin "olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle". Jos lyön varpaani, varpaani on kipeä eli varpaaseeni sattuu, mutta minä en ole kipeä eli en ole sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Edelleenkin "olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle". Jos lyön varpaani, varpaani on kipeä eli varpaaseeni sattuu, mutta minä en ole kipeä eli en ole sairas.
Itse kuitenkin ajattelen limakalvojen flunssankaltaiset ärsytysoireet hieman kokonaisvaltaisempina kuin varpaan lyömisen. Minusta voi ihan hyvin sanoa, että vilustunut on kipeä. Sanoin voi sanoa, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen joku on kipeä, vaikka siinä ei ole kyse välttämättä sairaudesta, vaan pelkästään niistä kiputiloista, jotka tekevät elämästä vaikeaa. Ja esimerkiksi jos olet palanut pahasti auringossa tai makaa krapulassa, kyllä vain silloinkin minusta voi sanoa, "olen kipeä" eikä sillä tarkoiteta, että olisi sairas.
Samalla logiikalla kai voisi sanoa, että aurinkovoide on ihan turha, kun ihon palaminen ei ole tarttuva sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärtyvätkö ylähengitysteidesi limakalvot helposti? Sekoitat ilmeisesti ärtymisen sairauteen, sillä flunssaan vaaditaan aina taudinaiheuttaja.
Sinulla toki saattaa olla nielussasi esim. streptokokkitartunta, joka aktivoituu, kun vastustuskykysi esim. kylmän tai stressin vuoksi laskee. Sen hoitamiseen tarvitsisit antibiootit.
Mitä tarkoitat streptokokkitartunnalla? Onko se siellä siis ikuisesti, vai mistä se tulee, ellei ole ollut mahdollista saada tartuntaa? Jos se on sellainen, että kun sen kerran saa, se on siellä ikuisesti, eikö sitten ole hieman turhaa tämä jankutus, että pelkästään kylmä ei ketään sairastuta. Kyllähän sairastuttaa, jos muuten ilman kylmää se bakteeri ei aiheuta yhtään mitään oireita.
Suurimmalla osalla elimistö tuhoaa itse streptokokkitartunnan (aiheuttaa angiinaa ja muita tulehduksi) sairauden yhteydessä. Osalle jää bakteereita esim. nenän onteloihin muhimaan ilman oireita. Kun vastustuskykysi heikkenee, bakteeri pääsee taas leviämään ja aiheuttaa tulehduksen. Antibiootilla tämän taudinaiheuttajan saa tuhottua niin, ettei se aina aiheuta sinulle uutta infektiota.
Olenko sitten jokin lääketieteellinen ihme, joos se bakteeri elää minussa pitkiäkin aikoja täysin oireettomana ja aktivoituu sitten vasta, kun vastustuskyky heikkenee. Vai miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että nimenomaan se kylmä laukaisee sairauden eikä bakteeri itsessään?
Ymmärrän kyllä tämän mekanismin, mutta tuo otsikon mantrahan ei sillä selity. Nämä hokijat aina yrittävät jotenkin selittää, että sillä kylmettymisellä ei ole mitään yhteyttä siihen sairastumiseen, vaan on aina täysin sattumaa, että satuin saamaan bakteerin täsmälleen silloin kun sain kylmääkin. Eihän se niin mene. Ei se bakteeri minua itsessään sairaaksi ole tehnyt, jos olen elänyt ihan terveenä viikkoja/ kuukausia.
Kuvaamasi mantran hokijat ovat ehkä traumatisoituneet ihmisistä (lähinnä kai tänä päivänä enää vanhemman polven edustajista), jotka puolestaan uskovat, että esimerkiksi jalkojen kastuminen aiheuttaa pomminvarmasti ja taianomaisesti aina flunssan ja joille ei kertakaikkiaan mene jakeluun, että tyyliin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä jalkojen kastumisesta ei seuraa mitään tautia.
Eli tarkoitat, että olen lääketieteellinen ihme, kun minuun ei todellakaan päde tuo yhdeksän tapausta kymmenestä, vaan tämä on aina ollut enemmän sääntö kuin poikkeus? Ja sama on aina pätenyt esimerkiksi omiin lapsiini? Okei.
Ja minua nyt hämää tässäkin vähän tämä, kun jotkut puhuvat sairastumisesta ja taudista, mutta siihen ei lasketakaan kurkku-, pää-, korva- tai lihaskipua. En minä nyt kyllä ymmärrä, miten olen terve, jos kurkkuni on kipeä ja päätä särkee. En ole väittänytkään, että kyseessä olisi nimenomaan flunssa, mutta ei se nyt normaali olotilakaan ole.
En tiedä, oletko lääketieteellinen ihme vai et, mutta suurin osa tuntemistani ihmisistä / omasta suvustani sairastavat flunssia suhteellisen harvoin, tyyliin kerran tai pari vuodessa. Tunnen kyllä myös pari sellaista, jotka vaikuttavat olevan kaiken aikaa kipeinä, en tiedä, mistä se johtuu.
Flunssassa ja hetkellisessä kylmettymisessä (tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua) on se olennainen ero, että jälkimmäisessä ei tartuta muita.
Eli lasketaanko tässä nyt kipeänä olemiseksi ainoastaan sellainen tila, jossa voi tartuttaa jonkun muunkin. Minä itse ajattelen kyllä aina pelkästään sitä kautta, onko ihminen terve, kivuton ja esimerkiksi työkykyinen. Mnulle on ihan yhdentekevää, mikä lasketaan flunssaksi ja mikä tauti tartuttaa missäkin vaiheessa. Kipeä on kipeä ja kipeä ei ole terve.
Meilläkin varsinaista flunssaa on tosi harvoin, mutta kipeänä kyllä olemme silloin tällöin. Kurkku ja pää on kipeänä ja nousee pieni lämpö. Ehkä se ei sitten kaikkia haittaa, mutta itse olen kyllä sen verran mukavuudenhaluinen, että tällaisia tilanteita kyllä mahdollisuuksien mukaan haluan välttää.
Huonovointinen voi toki olla ilman flunssaa ja silloin voi ilman muuta jäädä tarvittaessa kotiin. Mutta jos on työkykyinen, niin silloin flunssapotilaan on kuitenkin parempi jäädä kotiin eikä mennä töihin tartuttamaan muita. Jos sen sijaan kurkun ärtymisessä ja aivastelussa ei ole kyse flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista, niin silloin työkykyinen ihminen voi ihan hyvin mennä töihin.
Tässä on siis kaksi asiaa: oma vointi ja muille aiheuttama riski. Molempiin on syytä kiinnittää huomiota.
Juu, on kaksi asiaa, mutta miksi niistä toinen pitäisi jättää yleisellä tasolla keskustelussa täysin ilman huomiota. Jos minulle tulee ulkona ilman kaulahuivia kylmän takia kurkku ja pää kipeäksi, miten ihmeessä minun olotilani paranee siitä yhtään sillä tiedolla, että en tartuta ketään. Kyllä minua silti ketuttaa se kipu ja huonovointisuus niin paljon, että haluan sitä kyllä mahdollisuuksien mukaan vältellä. Miten minua siis palvelee tieto, että kylmä ei tee minua sillä tavalla sairaaksi, että tartuttaisin muita? Miksi en saa tyytyä tietoon, että kylmä laukaisee oireita, joiden ansiosta olo on kurja? Miksi ihmeessä siihen pitää jonkun kiiruhtaa selittämään, että ei se ole oikea sairaus eikä se tartu?
Minun kokemukseni yleisestä keskustelusta on hyvin vahvasti se, että ihmiset nimenomaan jättävät huomiotta aiheuttamansa riskin muille.
Monet tulevat töihin pää kainalossa niiskuttaen ja voivottelevat, kuinka olo on tukkoinen ja päätä särkee ja viis veisaavat siitä, että saattavat sairastuttaa koko työporukan - joista osalla saattaa olla esimerkiksi perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä, joille tavallinen flunssakin voi aiheuttaa todella vaikeita oireita.
Kyllä kenen tahansa normaalilla myötätunnolla varustetun ihmisen pitäisi tuntea olonsa iloiseksi siitä, että ei aiheuta riskiä muille, vaikka oma vointi ei olisikaan sillä hetkellä paras mahdollinen.
Eli jos minä tunnen oloni kipeäksi ilman varsinaista tartuttavaa flunssaa, sekö jotenkin tarkoittaisi sitä, että menen töihin pää kainalossa tartuttamaan muita? Vai mikä idea tässä oli? Minusta tämä menee pikemminkin päinvastoin, eli ne, jotka vähättelevät kipeää olotilaa, joka ei ole "oikea" sairaus, todennäköisemmin vähättelevät myös sitä tartuttavaa flunssaa.
Ideana oli, että myös sillä on väliä, että aiheuttaako riskiä muille. Itse aiemmin totesit, että sinua ei palvele lainkaan tieto, ettet sairastuta muita.
Itse olen leppä- ja koivuallergikko ja niiskutan aina keväisin muutaman viikon ajan. Ja silloin myös kerron työkavereilleni ja ystävilleni heitä tavatessani, että tämä on vain allergiaa, ei tarvitse murehtia, että tartuttaisin heidät. Mistä minä tiedän, onko jollakulla tosiaan perussairauksista kärsiviä perheenjäseniä tai vaikka joku meno suunnitteilla, mitä flunssan saaminen häiritsisi tai estäisi.
Jos sinä kylmettymisestäsi johtuen niiskutat ja aivastelet, mutta vointisi on muuten hyvä ja menet töihin, niin olen ihan varma, että ainakin osa työkavereistasi joutuu turhaan stressaamaan, että onko hänellä nyt riski sairastua kun tuo työn sankari ei osaa pysyä kotona, ellet sitten erikseen mainitse että tämä ei ole flunssaa. Olettaen nyt siis, että pystyt varmasti sanomaan, että et ole flunssainen.
Eli tiivistettynä:
- pelkästään itseään ajatellen ei liene väliä, johtuuko huonovointisuus tarttuvasta taudista vai jostain muusta
- muita ihmisiä ja heidän hyvinvointiansa/mielenrauhaansa ajatellen sillä on paljon väliä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan ap muuten nämä "kylmettymisen aiheuttamat" taudit kestävät? Jos vain pari päivää, niin kyseessä on ylähengitysteiden ärtyminen eikä bakteeri-/virustartunta.
En ole sanonutkaan, että olisi tartunta, vaan sanoin, että tulee kipeäksi. Eikö kurkku ole kipeä silloin kun se on kipeä?
Eli montako päivää? Oikea flunssahan kestää keskimäärin 2 viikkoa.
Muutkin limakalvot voivat ärtyä, vaikket olisikaan kipeä. Esim. jos alapääsi limakalvot ärtyvät runsaan seksin seurauksena, et ole kipeä vaan oireet menevät ohi parissa päivässä.
Limakalvojen ärtyminen ei ole siis tauti, etkä ole kipeä, vaikka flunssa aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin ylähengitysteiden ärtyminen.
Omituinen logiikka, että pääkipu tai kurkkukipu ei ole kipua, jos se kestää vain pari päivää. Onhan sitä nyt muitakin kiputiloja kuin flunssa.
Niin, ja miksi toiminnallinen kipu ei ole kipua? Jos olen rukannut alapääni kipeäksi, niin onhan se kipeä. Tai jos olen liikkunut jalkani rakoille, niin olen kipeä jaloista. Ehkä jotkut ihmiset lokeroi sairaudet ja kivut omiin luokkiinsa. Kylmästä ilman ihmiskontakteja saatu "flunssa" ei ilmeisesti ole kipeänä olemista ja seksistä saatu kipu ei ole kipua lainkaan varsinkin jos se menee parissa päivässä ohi.
Edelleenkin "olen kipeä" on synonyymi "olen sairaalle". Jos lyön varpaani, varpaani on kipeä eli varpaaseeni sattuu, mutta minä en ole kipeä eli en ole sairas.
Itse kuitenkin ajattelen limakalvojen flunssankaltaiset ärsytysoireet hieman kokonaisvaltaisempina kuin varpaan lyömisen. Minusta voi ihan hyvin sanoa, että vilustunut on kipeä. Sanoin voi sanoa, että esimerkiksi leikkauksen jälkeen joku on kipeä, vaikka siinä ei ole kyse välttämättä sairaudesta, vaan pelkästään niistä kiputiloista, jotka tekevät elämästä vaikeaa. Ja esimerkiksi jos olet palanut pahasti auringossa tai makaa krapulassa, kyllä vain silloinkin minusta voi sanoa, "olen kipeä" eikä sillä tarkoiteta, että olisi sairas.
Samalla logiikalla kai voisi sanoa, että aurinkovoide on ihan turha, kun ihon palaminen ei ole tarttuva sairaus.
Paikalliset ärsytystilat eivät ole sairauksia, ylähengitysteiden paikalliset ärsytilat eivät ole sairauksia, jolleivät liity infektioon tai muuhun tautiin. Kun vaate hankaa ihoa ja syntyy ärsytystila iholle, et ole kipeä vaan se kohta ihostasi on kipeä. Sairauksia, jotka eivät ole infektioita on paljon, esim. syövät ja pääosa sydänsairauksista. Silloin voi sanoa olevansa kipeä.
Kyllä on aikamoista draamailua julistaa olevansa kipeä pienten paikallisten ärsytystilojen vuoksi.
Kylmä heikentää immuunijärjestelmää.