Tässä ois vapaaehtoinen ja nautiskeleva työtön eli ikuinen lomailija, jos joku haluaa v*ttuilla tai kysyä jotain

Miksi luulet että ketään kiinnostaa? En voisi itse kuvitellakaan itseäni sinun asemaan, sillä minulla on elämässäni uratavoitteita, enkä voi kuvitella eläväni ilmaisia tukia nostamalla enkä ylipäätään niin pienellä summalla. Toki silläkin summalla elää tarvittaessa, mutta jos minulla on ura mistä nautin ja saan vielä siitä moninkertaisen summan kuukaudessa työttömyystukeen nähden, niin se on ihan win-win tilanne. On ihan oma päätöksesi jos olet tyytyväinen tuollaiseen, mutta ei ole ketään, joka sinua kadehtisi, jos se on tässä viestisi tarkoituksena. Jokainen voi heittäytyä työttömäksi jos huvittaa, mutta harva niin tekee vapaaehtoisesti.

Ei se ole lomaa jos ei ole mitään mistä ottaa lomaa. Jos kävisit välillä töissä niin se olisi lomaa työttömyydestä.

Onks sulla ap muhevaa?

Miksi et menisi työhön, joka on mukavampaa kuin lomailu ja josta vielä maksetaan hyvin? Minulla on nyt työura takana ja olen eläkkeellä varakkaana ja terveenä mukavan ja kevyen ammattini ansiosta.

Elämä työttömänä oli mielestäni paljon raskaampaa kuin päivät ei-niin-kivassa työssä.

Ei ole mitään kysyttävää.

Täällä myös työtön, joka nautiskelee.

Nostan työttömyyskorvausta 500 netto, kela maksaa asumistuella sen oliko 80% vuokrasta ja päälle teen 500e töitä, niin se ei vaikuta tukiin.

Saa olla yli 1800 brutto päivätyö, että "tienaan" nettona yhtään enemmän vuokranmaksun jälkeen kuin nyt.

5 keikka työvuoroa kuussa ja toi 500 on täys.

Vähän sama kokemus kuin vitosella. Olen ollut kyllästymiseen asti työtön. Tiedän et joillekin työttömyys sopii ja ehkä ap on sellainen. Minulle se ei sopinut, en osannut olla aktiivinen ja koin itseni ulkopuoliseksi. Ja juuri se, kun ei ole eroa arjen ja viikonlopun, työn ja loman välillä. Ei ollut ponnistelua, mistä olisi tarvinnut lepoa. Esim. matkustaminen ja fine dining ei tuntunut niin kivalta kun en ollut itse tienannut niitä rahoja eikä ne matkat ollut vapaata työnteosta vaan pelkästään toisenlaista vapaa-aikaa, mitä minulla muutenkin oli loputtomiin.

Pari vuotta olen tehnyt paskaduunia pienellä palkalla ja se on kyllä parantanut omaa onnellisuutta ihan hurjasti. Ehkä sitten päässä vikaa, mutta kyllä itse tienattu raha tuntuu kivemmalta kuin toisten selkänahoista revitty köyhäinapu. 

Nyt olen ollut kuukauden lomautettu ja on vähän pelottava huomata miten helposti sitä solahtaa takaisin siihen pitkäaikaistyöttömän ankeuteen ja passiivisuuteen. Ei tää vaan sovi mulle, oon liian laitostunut tai jotain. Töissä oon ahkera, reipas ja tunnollinen ja asenne kohdillaan, mut kotona olen selkärangaton laiskuri.

Mun lasten isä on niin "ikuisesta lomastaan" passivoitunut, että yleensä 5 minuuttia ennen kun lasten pitäisi lähteä isälleen tulee viesti, että ei kannata kiirehtiä, sillä lasten isä ei ole "ehtinyt" vielä käymään kaupassa. Siivoamaan ei tunnu ehtivän koskaan. Rankkaa se jatkuva lomailu.

Paljonko kaljaa menee per päivä??

Onko sinulla naista?