Lue keskustelun säännöt.
mulla ei ole yhtään ystävää:(
04.07.2006 |
olen asunut uudella paikkakunnalla jo 1,5v enkä silti tunne ketään. mä olen aina yksin. taidan olla aika epäsosiaalinen kun en saa seurassa koskaan suutani auki:(
Kommentit (9)
Etsit varmaan väärästä paikasta, ap. Nyt aktiiviksi mukaan järjestöön, joka edustaa aatemaailmaasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksinäisyys voi olla todella lamauttavaa ja ahdistavaa, eikä sitä pidä kenenkään vähätellä.
Vierailija:
yksinäisyys voi olla todella lamauttavaa ja ahdistavaa, eikä sitä pidä kenenkään vähätellä.
Mulle tulee usein sellanen olo vieraiden ja puheliaampien ihmisten kanssa, että ei kannata edes mennä tekemään tuttavuutta,koska noin sosiaalisella ihmisellä on varmaan jo niin paljon kavereita, ettei tarvitse niitä yhtään lisää ja pitää mua outona jos meen tuonne kerjäämään juttukaveria, yms...
Mutta kun vastaat ilmoitukseen, niin tiedät jo etukäteen että siellä on toinen ihminen samassa tilanteessa: toivoo uusia kavereita ja juttuseuraa :) Sitten ei ujommankaan tarvise niin kamalasti jännittää.
Täällä yksi ystävänsä lapsen myötä menettänyt äiti Oulusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen aika hiljainen ja tavallaan nautin yksinäisyydestä, en ole koskaan ollutkaan mikään supersosiaalinen. silti on ahdistavaa kun ei ole ketään kelle purkaa huoliaan, ei ketään kelle soittaa kun on tylsää, ei ketään joka lähtisi mun kanssa vaikka kahville:( T:ap
Kävin äsken kurkkaamassa siellä ja oli ainakin yksi ilmoitus missä etsittiin kavereita 06-alueelta.
Seinäjoen suunnasta olen itsekkin ;)
t. kakkonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mikään kauhean sosiaalinen ihminen, tykkään enemmän olla kotona miehen ja lapsen kanssa, entäku rampata kylässä tai että meillä kulkee vieraita. Kuitenkin joskus tulee sellainen olo, että olispa kivaa tehdä jotain jonkun ystävän kanssa.
Eli haluaisin ystävän jonka kanssa ei tarvisi olla koko aikaa, mutta aina välillä... Olipas hankalaa
olin samassa tilanteessa kuin sinä vielä jokin aika sitten (paitsi, että mun entiset kaverit muuttivat/katosivat jotenkin mun kotipaikkakunnalta ja vauva karsi sinkkukaverit ja yhtäkkiä huomasin olevani yksin) Mutta nyt mulla on neljä kaveria, jotka olen löytänyt netti-ilmoituksiin vastaamalla. Ja mulla on varmaan käynyt tosi hyvä tuuri, kun kaikki he ovat mun kanssa melko samanhenkisiä ja juttua syntyi helposti alusta asti.
Alkuun s-posteiltiin, sitten alettiin kyläillä. Nyt sitten on alkanut tällainen " verkostoituminen" , jossa itse saan tutustua näiden nettikavereitteni muihin kavereihin ja nettikaverini ystävystyvät keskenään ja yhtäkkiä mulla onkin kasassa ihana ystäväverkosto :)
Nyt alkaa olla vain ajanpuutetta, kun olisi niin paljon kyläpaikkoja ja kylään tulijoita ja väliin iskee huono omatunto, kun ei aika riitä kaikkeen ;)
Rohkeasti vaan, voit vaikuttaa paljon omaan tilanteeseesi!