Mitä se sellainen on että jo ylppäreissään kertoo kaikille viettävänsä välivuoden?

Lukio on aika rankka ja moni ei jaksa miettiä kaiken keskellä hakemista jatko-opintoihin. Mieluummin otetaan vuosi lisäaikaa ja rauhoitutaan, nautitaan jne

Vierailija kirjoitti:

Lukio on aika rankka ja moni ei jaksa miettiä kaiken keskellä hakemista jatko-opintoihin. Mieluummin otetaan vuosi lisäaikaa ja rauhoitutaan, nautitaan jne

Eihän tuollaiseen sentään mitään yhteiskunnan rahoitusta saa?

Jos haluaa tehdä jotain muuta, vaikka matkustaa. Tai vaikka ihan hengähtää. Miettiä mihin haluaa hakea.

Aika moni. Jatko-opintoihin on vaikea päästä.

Viime vuonna ylioppilas tiesi jo pääsykokeiden jälkeen, että ei tule pääsemään, mutta uskoi pääsevänsä tänä vuonna papereilla (L/E).

Tyhmintä ikinä olisi ollut menettää ensikertalaisuus. Nyt on ollut töissä ja säästänyt rahaa opintoja varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on aika rankka ja moni ei jaksa miettiä kaiken keskellä hakemista jatko-opintoihin. Mieluummin otetaan vuosi lisäaikaa ja rauhoitutaan, nautitaan jne

Eihän tuollaiseen sentään mitään yhteiskunnan rahoitusta saa?

Lohdutukseksi voin sanoa että työmarkkinatukea saa olisko ollut 5 kk päästä, jos on hakenut johonkin opiskelemaan. En tajua miksi pitää niin pahana pitää välivuotta.

Mitä sen muka pitäisi olla? Tuollaiset asiat eivat edes kuulu muille. Tuon ikäinen tekee itse päätökset.

Jos kertoo jo keväällä pitävänsä välivuoden se vaikuttaa suunnitellulta.

Jos sen kertoo syksyllä niin kaikki kuvittelee että ei se surkimus päässyt mihinkään yliopistoon sisään.

-5/5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on aika rankka ja moni ei jaksa miettiä kaiken keskellä hakemista jatko-opintoihin. Mieluummin otetaan vuosi lisäaikaa ja rauhoitutaan, nautitaan jne

Eihän tuollaiseen sentään mitään yhteiskunnan rahoitusta saa?

Lohdutukseksi voin sanoa että työmarkkinatukea saa olisko ollut 5 kk päästä, jos on hakenut johonkin opiskelemaan. En tajua miksi pitää niin pahana pitää välivuotta.

No juuri se että kinuaa jotain yhteiskunnan rahoitusta vielä tällaiselle lomailulle ja rauhoittumiselle. Toista se näköjään on rikkaiden piireissä kun oma amislainen meni töihin jo 17-vuotiaana.

Mun lapsi oli ihan loppu lukion jälkeen. Meni kahdeksi vuodeksi aspaksi töihin.

Ajatus siitä mitä haluaa hioutui kirkkaaksi. Haki ja luki pääsykokeisiin, pääsi opiskelemaan minne halusi.

Nyt on motivaatiot kohdillaan. Ei olisi jaksanut opiskelua suoraan lukiosta yhtä soittoa. Ei edes tiennyt/ollut ehtinyt miettiä minne haluaa.

Jos raha ja korona sallii, niin miksei siinä lukion ja opintojen välissä reppureissaisi ja nauttisi elämästä vuoden verran? Ei tule koskaan parempaa tilaisuutta, eikä nuoruuttaan saa takaisin. 

Välivuoden pitäminen on fiksua jos ei ole ihan varma siitä mitä haluaa tai kannattaa opiskella. Itse asiassa kannattaisin jonkinlaista yhteiskuntapalveluvuotta, siis armeijaa vastaavaa. itselleni tällainen olisi ollut hyväksi.

Meillä tuore yo pitää välivuoden. Tietää mihin haluaa ja tietää myös, että pääsykokeita varten pitää vielä treenata.

Pidemmällä tähtäimellä välivuosi on nuorelle paljon parempi vaihtoehto, kun suoraa opiskelujen jatkaminen.

Todella harvalla nuorella (heitäkin tietenkin on) on ymmärrystä, valmiutta tai aikaa ymmärtää ja kuunnella itseään, mikä uravalinta olisi omin.

Jos koko lapsuudesta lähtien on patistettu kouluun itseään varten, mutta pakollisesti, sen putken katkaiseminen on monelle tärkeää. Ihan vain jo monen motivaation kannalta. Sitä yliopistossa tai ammattikorkeassa huomaa parhaiten suoriutuvat opiskelijat siitä, että he todella opiskelevat itselleen. Valitettavan moni suoraa lukiosta ei ole päässyt kasvamaan ja itsenäistymään aikuisena ja opiskelijana vaan on monesti kovin epäkypsä opinnoissaan, vaikka suorittaisikin selkärangastaan mallikkaasti.

Uudelleen kouluttautuvia ja alaansa vaihtavia (tässä ei mtn väärää) aikuisia olisi varmasti vähemmän, jos nuorena opintoputken jälkeen saisi pienen breikin tajuta kuka on ihmisenä eikä vain opiskelijana. Tämä voi vaikuttaa myös työhyvinvointiin laajasti (iso määrä ihmisiä aloilla joille eivät koe kuuluvansa).

Työt tai työkokeilu välivuotena avaa silmiä täysin uudella tavalla, samoin kuin harrastukset. En ymmärrä, miksi yksi vuosi nuoren aikuisen elämässä olisi jotenkin pois tai huonoa. Henkistä kasvua se lisäisi varmasti.

Mä en pitänyt välivuotta. Halusin heti opiskelemaan ja onneksi pääsinkin. Mun vanhemmat suhtautuivat välivuoteen kielteisesti.

En näe asiassa mitään ongelmaa, itselleni välivuosi oli kirjoitusten jälkeen itsestäänselvä asia. Siinä kuitenkin päättyy kahdentoista vuoden kouluputki. Halusin elää elämää ilman koulua, tutustua itseeni, miettiä rauhassa että mitäs nyt. Tein töitä siivoojana, muutin pois lapsuudenkodista, ja hain sitten seuraavana vuonna yliopistoon ja pääsin. Siivoojan töitä jatkoin opintojen ohella osa-aikaisena, ja siellä oli myös valmis kokoaikainen kesätyöpaikka valmiina odottamassa, eli ei tarvinnut siitäkään stressata. Mielestäni välivuosi oli ihan huippujuttu, ja suosittelisin omille lapsilleni sitä myös.

Välivuosi antaa näkökulmaa. Jos opiskelumotivaatiota ei vielä ennen "pskatöitä" ole, niin niiden jälkeen on todennäköisemmin.