Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei muistanut syntymäpäivääni.
04.05.2020 |
En tiedä olenko enemmän pahoillani siitä, että mieheni ei tänään ole muistanut (ainakaan vielä) että vietän syntymäpäiviäni VAI siitä että se ei edes yllätä minua.
Mieheni on aika hajamielinen ja ei muista läheistensä tärkeitä päiviä useinkaan..
Itselle se tuntuu aivan käsittämättömältä että olemme olleet yhdessä kuitenkin kuusi vuotta ja hän ei muista..
Kannattaisiko minun sanoa hänelle että tänään on syntymäpäiväni vai odottaa vasta iltaan ja sitten kertoa hänen unohtaneen :D?
Kommentit (24)
Älä nyt vielä ala pakkaamaan. En pitäisi kovin pahana mokana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiasta pitää ehdottomasti huomauttaa. Voit myös alkaa tuppisuuksi, marttyyriksi ja murjottaa loppuviikon. Kumpi vaihtoehto sinua itseäsi miellyttää enemmän?
Meilläkään ole muistettu. Ei edellinen, eikä nykyinenkään. Eli minulla on ehkä taipumusta valita tällaisia miehiä. Nyt oli parasta kyllä, että onnitteli seuraavana aamuna, kun oli kuulemma aivan varma, että se on oikea päivä, vähän noloa minun mielestä.
Tällaista tämä vain on, minua hitusen loukkaa kyllä, kun hän muistaa siis jokaisen siskon kaiman veljenkin syntymäpäivän, mutta ei minun. Meillä ei voi siis hajamielisyyteen nojautua.
Ilmeisesti tähän on vain totuttava tai muistutettava hyvissä ajoin.
Kertoo hyvin pitkälti miehen mielenmaisemasta:
MINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄMINÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leivo kakku ja keitä kahvit ja ihan ilman mitään marttyyriasennetta tai motkotusta vietätte niitä synttäreitäsi. En minäkään aina ole muistanut mieheni synttäreitä ja yhteistä taivalta on monta kymmentä vuotta.
Miksi odotat muistamista? Etkö voi sanoa ihan hyvällä tuulella, että sinulla on muuten tänään synttärit, tehtäiskö jotain kivaa? Leffaan tai ravintolaan ei nyt voi mennä, mutta kyllä te jotain keksitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisissa oltu kolmekymmentä vuotta. Ei ikinä hääpäivä, ei syntymäpäivä onnitteluja missään muodossa.
Nimipäivänä voi jotain onnee sanaa murahdella. Aviomiehet voisi vähän ryhdistäytyä, olen sitä mieltä.
Joissain perheissä ei ole tapana muistaa.
Mun mieheni meni ihan hämilleen, kun mulla oli syntymäpäivä ja isäni (joka on hortonomi ja puutarha-alan yrittäjä) toi mulle 100 kukan kimpun varta vasten syntymäpäivääni varten kasvattamiaan kukkia.
Sen jälkeen on muistanut, oli sen verran shokki hälle, että noinkin jotkut toimii. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä kumpi on pahempi, tuo sinun miehesi vai minun mieheni joka kyllä muistaa mutta korkeintaan tokaisee että onnea.
Ihan ihmeellistä että täällä oletetaan että koska omassa perheessä ei ole käytöstapoja niin se on sitten normi kaikilla.
Kyllä syntymäpäivien muistaminen kuuluu ihan hyviin käytöstapoihin😅 Jos ei sitä osaa niin mielestäni kertoo ihmisen sivistymättömyydestä.
Itse todellakin oletan että paitsi että kumppani muistaa minun niin myös muiden läheistensä syntymäpäivät. Aivan perus juttuja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä olen se, joka ei muista. Tykkään vanhanaikaisista kalentereista ja sitten jos merkkipäivä osuu viikonlopulle tai sellaiselle päivälle, ettei ole tarvetta avata kalenteria, se unohtuu. Mies on laittanut itselleen sähköisen muistutuksen joten muistaa aina.
huoh. jos tietää että mies ei muista edes äitinsä syntymäpäivää niin eikö ole luonnollista et ei se muista muitakaan? koska ei koe sitä tärkeänä tai ei vaan ole tottunut esim. kotona joskus itse muistamaan koska on aina ajoissa joku muistuttanut tms. omalle miehelle on aina vaikeeta muistaa tämmöset ja esim ostaa lahjoja jne. kokee ne tosi vaikeiksi ylipäänsä eikä odota itselleenkään mitään erityisyyksiä. joten olen ottanut tavaksi n. 2-1 viikkoa etukäteen ottaa asian puheeksi ja merkkaan kalenteriinkin. ei oo koskaan vielä unohtanut vaikka kerran saman päivän aamuna lähti kauppaan kun nukuin lahjaa hakemaan. Mieleen ei tulis kuitekaan suuttua ja murjottaa jos joskus unohtaisi. Mainitsisin asiasta niin menee "5min" ja kakku tai suklaa löytyy edestä. anna miehelle mahis vielä korjata asia ilman et molemmilla on paha mieli! Eriasia sit jos miestä ei vaan todellakaan kiinnosta eikä edes yritä vaikka muistuttasit tai muistaisi asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Dementian ensioireet alkavat joillain henkilöillä jo parikymppisenä semminkin jos geenit "tukevat" asiaa.
15 vuotta muistin hänen päivänsä, hän ei kertaakaan. Kun sittemmin luin narsismista, huomasin monia itsekeskeisyys merkkejä muutoinkin.
Pikkusieluista jos tuollaisesta loukkaannut.
Ymmärrettävää että joku ei muista. Mutta ei hyväksyttävää, jos tahallaan ei piittaa toisen muistamisesta, vaikka tämä olisi kertonut että toivoisi muistamista. Ei minunkaan miehen lapsuuden perheessä ollut tapana mitenkään huomioida juhlapäiviä, mutta kun kerroin että minusta on mukavaa jollain tavoin huomioida nuo päivät, laittoi kalenteriinsa muistutuksen. Pikku vaiva jos toiselle tulee siitä hyvä mieli.
Juhlit sitten ihan itseksesi synttäreitäsi. Tai hommaat kakun ja kukkakimpun pöytään. Tai kerrot miehelle ajoissa.
Minäkin unohdin syntymäpäiväsi, enkä ole edes pahoillani.
Taidamme olla kimpassa saman miehen kanssa 😉?