Tietääkö teillä vanhemmat lapset perheenne taloudellisen tilanteen?
Noin suunnilleen siis. Tiedetäänkö olla pyytämättä 1000€ lahjoja ja kalliita lomamatkoja luksuskohteisiin? Puhutaanko teillä, jos on väliaikaisesti vähän tiukempaa, eikä voi ostaa esim. niin paljon uusia vaatteita tai ostaa niin kalliita ruokia kuin ennen?
Kommentit (28)
No meillä ei ole ole yhtään tiukempaa kuin ennenkään ja hyvätuloisia ollaan. Silti mietitään mitä ostetaan ja millä hinnalla eikä lapset todellakaan kitise tai saa mitään luksustuotteita. Ei osteta halvinta mutta ei myöskään makseta pelkästä merkistä. Kalliitakin tavaroita ostetaan joskus tarpeeseen mutta mitään ei osteta siksi, että se olisi vain kivaa tai jollakin muullakin on. Edellisestä ulkomaanmatkasta on neljä vuotta (jos miehen työmatkoja ei lasketa). Molemmat ollaan aika pienituloisista taustoista mutta pitkällä koulutuksella päästy hyvätuloisiin töihin. Mutta toki palkkatyössä ollaan eikä yrittäjiä tai isosta perinnöstä nauttijoita, joten veroistakin on lapset oppineet paljon. Kesäkuussa alkaa tulla vasta palkkaa itselle, alkuvuosi menee verottajalle.
Teinit tietävät suunnilleen. Ollaan hyvätuloisia, mutta ei ne pyytele mitään tonnien vaatteita tai luksusmatkoja siitä huolimatta.
Eivät oikeastaan. Jos on tiukkoja tilanteita, eipä niitä lapsille sen kummemin kerrota, etteivät he huolestu turhaan tai ota turhaa stressiä.
Kun tiukat paikat ovat kuitenkin ohimeneviä.
Lapset eivät kalliita tavaroita edes vaadi koskaan, kun ovat tottuneet jo pienestä tiettyyn elämisen tasoon.
Synttäri-ja joululahjoiksi toivovat aina suuremmat ostokset, puhelimet, tabletit tietokoneet ja harrastusvälineet.
Eivät tiedä.
Ollaan suunnilleen puhuttu, minkä tyyppiset palkat meillä on. On myös jollain tasolla puhuttu, kuinka paljon rahaa kk menee meillä normaalisti.
Meillä ei sanota, että johonkin ei ole varaa (koska todennäköisesti olisi), vaan jotain ei tarvita tai sitä ei ole järkevä ostaa.
Yritämme viimeiseen asti suojella lapsia siltä. Haluamme antaa heille turvallisen nuoruuden.
Tietävät riittävästi ja näkeväthän ne isän tulot lehdestä marraskuussa. Parempi puhua rahasta kotona ja kertoa järkevästä käytöstä kuin opettaa lapset sitä pelkäämään. Tosin minulla ei ole aavistustakaan siitä, millainen on meidän 16v:n omaisuus. Osakekaupalla rahaa tulee ja menee.
Mun pienen palkan tietävät ja isästään se, että hyvin tienaa. Erottu ollaan
Tietävät noin suurin piirtein, ei palkkoja tarkkaan. Tietävät, että nyt on parempi rahatilanne moneen vuoteen, koronasta huolimatta, kun äitikin työllistyi paremmin palkattuna. Eivät silti pyydä mitään mahdottomia. Vanhin totesi, että mitä sitä edes uusillavaatteilla tekee kun ei kavereitakaan näe, sama olla näissä kotiverkkareissa😁
Ja keskitaso yläpäässä on tulotaso, mutta ei mitään övereitä, nyt 400€ jää säästöön itsellä kun tasoittelen vielä viimekuun osamaksuja.
Ainut lapsi ja opiskelee yliopistossa ja vien ruokaa kun käyn ettei tarvi syödä makaroonimössöä eikä tonnnikalapurkkeja,.
Tietävät jokseenkin, vaikka eivät ole edes kovin vanhoja (9v ja 12v). Tietävät että vanhemmille tulee rahaa kuun vaihteessa ja 15pv, plus lapsilisät. Ja että se riittää ruokaan ja laskuihin, mutta ei siihen että samasta tilistä shoppaillaan hulluna. Eli tietävät sen, että jos yhdestä tilistä ostetaan addun kesälenkkarit lapsille, uuden scootin osto jää aikaisintaan seuraavaan tiliin. Välillä tuntuvat ajattelevan että ollaan köyhiä, mut olen vakuuttanut että ei olla, hyvin on varaa ruokaan ja tarvittaviin vaatteisiin, että ei ole hätää, mut pitää silti välillä harkita miten kuluttaa. Ja että tää helpottaa pian kun saan opiskeluni loppuun ja molemmat aikuiset saa palkkaa.
5v ei vielä rahoista tiedä tai ymmärrä.
En oikeastaan tiedä, meillä ei mitään extraa saa "ilmaiseksi" ja jos jotain tarvitsee, kalliimpaa merkkituotetta ei saa vain sen takia että "haluun kun muillakin on" tmv. ja olemme kovasti yrittäneet rahan (ja työn) arvoa opettaa.
Oletan kuitenkin, että ovat huomanneet ihan jo tiluksistamme ja siitä, ettei mistään oleellisesta ole koskaan puutetta, että asiat on ihan mallillaan ja varmaan senkin hoksanneet, että mitään rikkaita ei kuitenkaan olla. Varmaan teinit jo ammateistammekin ovat jotain päätelleet, mutta siitä, miten paljon meillä on tai ei ole rahaa, ei kyllä ole koskaan puhuttu...
Tietävät, että raha ei kasva puussa ja kaikkea ei saa mitä kinuaa. Siinä minun mielestäni ihan riittävästi infoa alle 10-vuotiaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ainut lapsi ja opiskelee yliopistossa ja vien ruokaa kun käyn ettei tarvi syödä makaroonimössöä eikä tonnnikalapurkkeja,.
Tuo on just sitä parasta tukemista❤️
Kyllä varmaan tietävät ainakin minun tulot, sillä olen yrittäjä ja vanhin lapsemme tekee minulle välillä kirjanpitoa. Miehen tuloista hän ei tiedä ja niillä ei olekaan mitään väliä, sillä pärjäämme oikein hyvin ja lainoja ei ole ollut enää kymmeneen vuoteen.
Eivät teinit ole silti ikinä pyytäneet mitään arvokkaita lahjoja tai vaikka vaatteita, vaan ostavat itse omat kännykkänsä ja vaatteensa. Tottakai minä maksan heille normaalien vaatehankintojen rahoja tilille, sillä niitä heidän ei tarvitse säästöillään maksaa, mutta mitään erikoisvaatteita en maksa.
En ole pitänyt pimennossa, tietää että asuntolaina tuli maksetuksi, tietää palkoista (meidän ja yleensä), tietää jos muistaa paljonko meidän jokapäiväiseen elämiseen on varattu kuukausittain, opettelee omilla taskurahoilla, tietää omat säästönsä, tietää läppärinsä ja viime kesän lahjamatkansa hinnan. Nyt olen laittanut tekemään omat vaateostoksensa netistä, ihan on olleet järkeviä ja järkevän hintaisia valintoja kun olen käynyt maksamassa laskun.
12v, tullaan toimeen ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Tietävät, että raha ei kasva puussa ja kaikkea ei saa mitä kinuaa. Siinä minun mielestäni ihan riittävästi infoa alle 10-vuotiaalle.
Missä iässä ajattelit opettaa lapsille rahan käyttämistä, jos pidät 9v ikäistä liian nuorena ymmärtämään sitä, montako tuntia töitä pitää tehdä jonkun hankinnan takia? Meillä 6v päättää omasta rahankäytöstään, koska minusta on parempi tyriä kunnolla 5 eurolla kuin 5000 eurolla.
Tietävät varmaan. Me molemmat aikuiset olemme olleet pitkään samoissa töissä, joten tilanne on pysynyt tasaisena. Minä opetan lapsia säästäväiseen elämäntapaan, myös mm. ympäristösyistä.
Tietävät sen mitä tietävät esim.siitä että ruokaa ostetaan huoletta ja ulkoa syödään viikottain. Ja nyt sen, että tuli perintöä.
Eivät pyytele/halua kalliita merkkivaatteita, esim.ihan Adidaksen ulkoliikuntatakista 18v tuumasi, että saisi sen kai halvemmallakin ja maksoi alessa 40€.