Puhutteko parisuhteessa

En usko että alkaa puhumaan, jos olet yrittänyt opettaa ja ei ole ollut vaikutusta. Eksä ei suostunut puhumaan mistään, ei minunkaan elämään suuresti vaikuttavista asioista kuten yhteenmuutosta.

Nyksä puhuu ja pussaa. Puhutaan kaikesta lapsuuden kommelluksista nykyajan unelmiin ja murheisiin saakka. Riidatkin selvitetään puhumalla. Vaihda miestä.

Siis nyt täytyy tarkentaa. Aloittaja on mies😊 Eli tässä tapauksessa nainen vaihtoon💁‍♂️ En nyt kuitenkaan niin radikaalia vaihtoehtoa tee

Menkää jonnekin parisuhdekurssille. Ihan oikeasti. Ilman mallia on vaikea opetella sellaista, mitä ei ole koskaan tehnyt.

Puhumme ja olemme ihan tietoisesti opiskelleet kommunikaatiota. Netistä löytyy paljon parisuhdekursseja, suosittelen etenkin Tunnepitoista parisuhdekurssia. Me olemme käyneet myös ohjatulla parisuhdekurssilla sekä vaikeana aikana parisuhdeterapiassa.

Mutta jos toisella ei ole halua puhua niin siihen ei auta mikään.

Miten te alunperin päädyitte yhteen jos mistään ei puhuta?

Yhdessä pidettiin hauskaa ja viihdyttiin yhdessä. Edelleen näin toimitaan, mutta ei se elämä aina vaan ole mutkatonta ja iloa. Alkuun menee tietenkin vuosia ja minun kanssa ei riitaa helpolla saa

Vierailija kirjoitti:

Puhumme ja olemme ihan tietoisesti opiskelleet kommunikaatiota. Netistä löytyy paljon parisuhdekursseja, suosittelen etenkin Tunnepitoista parisuhdekurssia. Me olemme käyneet myös ohjatulla parisuhdekurssilla sekä vaikeana aikana parisuhdeterapiassa.

Mutta jos toisella ei ole halua puhua niin siihen ei auta mikään.

Tämä on hyvä ohje! Ei ole iso kynnys, kun voidaan kotoa osallistua

Me höpötellään todella paljon puolin ja toisin. Tulee ihan luonnostaan eikä mitään ole opeteltu.

Vierailija kirjoitti:

Me höpötellään todella paljon puolin ja toisin. Tulee ihan luonnostaan eikä mitään ole opeteltu.

Siis me myös höpötellään, mutta "syvälliset" keskustelut on niin, että mies puhuu (eli minä) ja nainen on hiljaa

Puhutaan ja ollaan puhuttu ihan alusta asti. Ollaan kumpikin aika vähäsanaisia. Puhutaan, jos on asiaa. Puhutaan tunteista, suhteen laadusta ja millainen meidän tulevaisuus on. Käytiin heti alussa läpi kaikki tärkeät kysymykset, kuten yhteenmuuton mahdollisuus, halutaanko lapsia jne. Ei siis ollut heti aikeena toteuttaa niitä, mutta selvitettiin että halutaan samoja asioita elämältä. Helpotti kummasti.

Ollaan toistemme parhaat kaverit, joten puhutaan kun on puhuttavaa jo ollaan hiljaa kun tekee mieli olla. Tehdään paljon yhdessä, viihdytään kahdestaan ja ei tarvitse selvittää riitoja koska niitä ei tule, koska asioista puhutaan jo kauan ennen kuin ne eskaloituvat ärsytykseen asti. Eli joo, puhutaan. En oikein tajua miten sellaiset parisuhteet toimii, joissa kumppanit eivät puhu toisilleen. Miten yhteen edes päädytään?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan toistemme parhaat kaverit, joten puhutaan kun on puhuttavaa jo ollaan hiljaa kun tekee mieli olla. Tehdään paljon yhdessä, viihdytään kahdestaan ja ei tarvitse selvittää riitoja koska niitä ei tule, koska asioista puhutaan jo kauan ennen kuin ne eskaloituvat ärsytykseen asti. Eli joo, puhutaan. En oikein tajua miten sellaiset parisuhteet toimii, joissa kumppanit eivät puhu toisilleen. Miten yhteen edes päädytään?

Alkuun se tuntui taivaalliselta, kun ei tarvinut olla jatkuvasti pohtimassa syvällisiä ja nyt vuosien yhteiselon jälkeen olen sitä alkanut kaipaamaan suhteeseen. Entisessä suhteessani olin se hiljainen kuuntelija ja puoliso yritti puhua ja puhua. Nyt saan maistaa "omaa lääkettä" 😅 Pitäiskö tehdä ex onneliseksi ja kertoa hänelle, miten väärässä olin, kun olin hiljaa🤔 en todellakaan anna sitä iloa hänelle🤣

Vierailija kirjoitti:

Ollaan toistemme parhaat kaverit, joten puhutaan kun on puhuttavaa jo ollaan hiljaa kun tekee mieli olla. Tehdään paljon yhdessä, viihdytään kahdestaan ja ei tarvitse selvittää riitoja koska niitä ei tule, koska asioista puhutaan jo kauan ennen kuin ne eskaloituvat ärsytykseen asti. Eli joo, puhutaan. En oikein tajua miten sellaiset parisuhteet toimii, joissa kumppanit eivät puhu toisilleen. Miten yhteen edes päädytään?

Ei ne toimikaan. Kokemusta on.

Pohdiskelija kirjoitti:

Kertokaa minulle, että puhutteko parisuhteessa. Oletteko aina puhuneet vai opettelitteko puhumaan suhteen aikana. Vähän taustaa lyhyesti. Olen yrittänyt, että puolisoni oppisi puhumaan, mutta keinot on aika vähissä. Uskon, että puhuminen on opeteltavissa, jos halua olisi puhua. Suhde kaipaa aina kommonikointia, eikä toimi, jos toinen on aina hiljaa.

Aina sanotaan, että miehet ei puhu eikä pussaa, mutta kyllä se meillä on toisin päin. Kyllä se akka jaksaa puhua koko ajan jostain Ikean uudesta servettisarjasta, mutta jos pitää puhua parisuhteesta, niin vaikenee kuin muuri. 

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Vierailija kirjoitti:

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Eli jos puolisosi ei olisi niin jyrkkä, niin puhuisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Eli jos puolisosi ei olisi niin jyrkkä, niin puhuisit?

Puhuisin. Tarvitsen avautuakseni luottamuksen ja olon, että toinen oikeasti haluaa kuulla myös minun mielipiteeni/näkemykseni. Kaipaan parisuhteessa keskustelua asioista, mutta se on aika vaikeaa ihmisen kanssa joka takertuu vain ja ainoastaan omaan näkemykseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Eli jos puolisosi ei olisi niin jyrkkä, niin puhuisit?

Puhuisin. Tarvitsen avautuakseni luottamuksen ja olon, että toinen oikeasti haluaa kuulla myös minun mielipiteeni/näkemykseni. Kaipaan parisuhteessa keskustelua asioista, mutta se on aika vaikeaa ihmisen kanssa joka takertuu vain ja ainoastaan omaan näkemykseensä.

Eli edellisissä suhteissa olet puhunut, mutta nykyisessä et puolisosi käytöksen vuoksi voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Eli jos puolisosi ei olisi niin jyrkkä, niin puhuisit?

Puhuisin. Tarvitsen avautuakseni luottamuksen ja olon, että toinen oikeasti haluaa kuulla myös minun mielipiteeni/näkemykseni. Kaipaan parisuhteessa keskustelua asioista, mutta se on aika vaikeaa ihmisen kanssa joka takertuu vain ja ainoastaan omaan näkemykseensä.

Eli edellisissä suhteissa olet puhunut, mutta nykyisessä et puolisosi käytöksen vuoksi voi puhua.

Edellisissä suhteissa puhuminen kumppanin kanssa oli helppoa kun ei heti tyrmätty vaan kuuneltiin ja oikeasti keskusteltiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseni on vaikea avautua ja puhua muutenkaan nykyisessä suhteessa kun kumppani on melko jyrkkä (tuntuu ettei edes tajua, että kaikki eivät ajattele asioista samalla tavalla) ja välillä tuntuu, että suuttuu /loukkaantuu kun olen jostain asiasta erimieltä..

Eli jos puolisosi ei olisi niin jyrkkä, niin puhuisit?

Puhuisin. Tarvitsen avautuakseni luottamuksen ja olon, että toinen oikeasti haluaa kuulla myös minun mielipiteeni/näkemykseni. Kaipaan parisuhteessa keskustelua asioista, mutta se on aika vaikeaa ihmisen kanssa joka takertuu vain ja ainoastaan omaan näkemykseensä.

Eli edellisissä suhteissa olet puhunut, mutta nykyisessä et puolisosi käytöksen vuoksi voi puhua.

Edellisissä suhteissa puhuminen kumppanin kanssa oli helppoa kun ei heti tyrmätty vaan kuuneltiin ja oikeasti keskusteltiin

Aika erikoinen tilanne... Eikö asia vaivaa yhtään? Ennen olet voinut puhua ja nyt et.