Lue keskustelun säännöt.
Mä kyllä nyt lyön hanskat tiskiin, en jaksa enää!
29.04.2020 |
Olen 30v. Tasan tarkkalleen koko elämäni on ollut yhtä joukko irtisanoutumisia, YTitä, pätkätöitä, ihmisten päälle heitellään aivan miten sattuu uusia tietokone ohjelmistoja, ohjeita, lakimuutoksia. Tuntuu kun olisi jatkuvassa pyörremyskyssä. Työelämä katkee aivan jatkuvasti. Alkanut tuntuu siltä että hillitön työmäärä ja stressi mitä on kokenut on aivan turhaa. Keho sanoo ittensä irti nyt!
Olen turhautunut ja vihainen kaikelle, jo vuosia kypsynyt. Kukaan ei uskalla tästä puhua mutta näin ei aikaisemmin ollut. Huteralla pohjalla ollaan. Kaveripiireissä on myös aika paljon kyllästyneitä nuoria aikuisia. Työpaikoilla simputetaan ja kiusataan eli tripla stressi.
En sitten mitään kommentteja että kaikki on hyvin tai että olisin joku trolli. Te jolla on ollut täydellisen tasaista ja turvallista elämä voitte mennä muualle.
Kommentit (30)
Itse tämän lisäksi koen turvattomuuden tunne kun en saa enää olla nainen. Yhteiskunnalta tulee kokoajan paine että pitäisi olla ihminen. Ei saa olla mies eikä nainen. Onneks en tee lapsia tähän sairaseen maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössö sukupolvi taas täällä inisee, kun kaikki ei olekaan ihan helppoo ja raha ei napsahda tilille pelkästään tablettia tai älykännykkää näpelöimällä. Joskus elämä opettaa ja suuntaa on vaihdettava montakin kertaa, että pärjää.
Hei boomer! Siis pullamössösukupolvi on ne jotka ovat sotavuosien jälkeen syntyneitä. Pullamössö nimityskin tulee siitä että alkoi uusi hieno elämä ja porukka mutusti pullaa himassa eikä tietoakaan siitä mitä menneet ikäpolvet oli kokemut vuosisadan alusta sotavuosiin ja jälleenrakennukseen saakka.
Sitten taas nykyiset ikäluokat 80 luvulta 2000 luvulla syntyneisiin ovat tottuneet aikalailla epävarmoihin olosuhteisiin ja muuttuvaan maailmaan toisin kun nämä ”pullamössöt” jotka saivat sodan jälkeisessä maailmassa nähdä vaurauden ja teollistumisen aikakauden kun maata rakennettiin, oli töitä, koulutusta ja hyvinvointia. Nyt tuo porukka on eläkeiässä ja suorastaan kylpevät eläkkeisään ja sekään ei riitä .
Niinpä. Tämän päivän eläkeläiset ovat uskomattoman itsekästä ja omahyväistä porukkaa.
Odottakaas, nuoret, kun pääsette keski-ikään. Voi tulla sellaisia ajatuksia, että parasta elämässä on se, että se loppuu.
En tiedä, mitä neuvoa. Ehkä teillä on se etu, että olette nuoria ja ehditte vielä järjestellä asioitanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössö sukupolvi taas täällä inisee, kun kaikki ei olekaan ihan helppoo ja raha ei napsahda tilille pelkästään tablettia tai älykännykkää näpelöimällä. Joskus elämä opettaa ja suuntaa on vaihdettava montakin kertaa, että pärjää.
Hei boomer! Siis pullamössösukupolvi on ne jotka ovat sotavuosien jälkeen syntyneitä. Pullamössö nimityskin tulee siitä että alkoi uusi hieno elämä ja porukka mutusti pullaa himassa eikä tietoakaan siitä mitä menneet ikäpolvet oli kokemut vuosisadan alusta sotavuosiin ja jälleenrakennukseen saakka.
Sitten taas nykyiset ikäluokat 80 luvulta 2000 luvulla syntyneisiin ovat tottuneet aikalailla epävarmoihin olosuhteisiin ja muuttuvaan maailmaan toisin kun nämä ”pullamössöt” jotka saivat sodan jälkeisessä maailmassa nähdä vaurauden ja teollistumisen aikakauden kun maata rakennettiin, oli töitä, koulutusta ja hyvinvointia. Nyt tuo porukka on eläkeiässä ja suorastaan kylpevät eläkkeisään ja sekään ei riitä .
Oma äitini on yli 80 v. Ihmettelee maailman käyvän yhä hullummaksi ja on sitä mieltä, että oli onnekas, kun sai tehdä töitä koko aikuisen iän. Se näkyy eläkkeessäkin noin 2800 e/kk. Ja huom. hän oli ihan keskiluokkaisessa kirjanpitäjän ammatissa. Itse en koskaan pääse tuohon eläkkeen tasoon.
Niin että mikäs se pullamössösukupolvi tosiaan on?
Nää nykynuoret aivopesty jo vihaamaan suuria ikäluokkia jotka rakensivat teille lellilapsuuden ja nuoruuden. Kiittämättömät pasgiaiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap. Kiitos ihmiset vertaituesta ja lämmöstä <3 On niin pitkään joutunut elää tässä emmetin kylmässä maailmassa ja pärjännyt täysin yksin. Täällä meinaa tukehtua ilman henkistä lämpöä. Ei jaksa.
Tiedän täysin mistä puhut. Olin vuosia työttömyys/opiskelu/hanttiduuni/pätkäduuni kierteessä. Nyt on vakipaikka ja elämä suht valoisaa. Mutta muistan aina sen vihan, jota tunsin silloin kun jäin pätkätyöstä työttömäksi ja ajattelin etten enää ikinä hae töitä ja kaikki työnantajat voivat suksia suolle.
En edelleenkään hetkeäkään usko, että olisin korvaamaton tai että itsestä kannattaa antaa 110% tai tehdä töitä oman terveyden kustannuksella. Sen elämä kyllä opetti jo nuorena.
Huutonaurua pullamössö-millenniaalien itkupotkuraivareille. Jos ei edes yhdyssanoja kykene hallitsemaan, niin ei liene ihme että työelämän yksinkertaisimmatkin haasteet tuntuvat ylivoimaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää nykynuoret aivopesty jo vihaamaan suuria ikäluokkia jotka rakensivat teille lellilapsuuden ja nuoruuden. Kiittämättömät pasgiaiset!
Suuta soikeammalle pappa! Kaikki täällä eivät ole syntyneet kultalusikka persiissä. Oma lapsuuteni ainakin oli kaukana lellitystä, saati turvallisesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössö sukupolvi taas täällä inisee, kun kaikki ei olekaan ihan helppoo ja raha ei napsahda tilille pelkästään tablettia tai älykännykkää näpelöimällä. Joskus elämä opettaa ja suuntaa on vaihdettava montakin kertaa, että pärjää.
Hei boomer! Siis pullamössösukupolvi on ne jotka ovat sotavuosien jälkeen syntyneitä. Pullamössö nimityskin tulee siitä että alkoi uusi hieno elämä ja porukka mutusti pullaa himassa eikä tietoakaan siitä mitä menneet ikäpolvet oli kokemut vuosisadan alusta sotavuosiin ja jälleenrakennukseen saakka.
Sitten taas nykyiset ikäluokat 80 luvulta 2000 luvulla syntyneisiin ovat tottuneet aikalailla epävarmoihin olosuhteisiin ja muuttuvaan maailmaan toisin kun nämä ”pullamössöt” jotka saivat sodan jälkeisessä maailmassa nähdä vaurauden ja teollistumisen aikakauden kun maata rakennettiin, oli töitä, koulutusta ja hyvinvointia. Nyt tuo porukka on eläkeiässä ja suorastaan kylpevät eläkkeisään ja sekään ei riitä .
Niinpä. Tämän päivän eläkeläiset ovat uskomattoman itsekästä ja omahyväistä porukkaa.
Vanhempani (eläkkeellä) ovat kasvattaneet minua ihan hyvää tarkoittaen, eivätkä yhtään ole pystyneet valmistamaan nykymenoon. Ihan pihalla ovat niistä vaatimuksista, mitä edes työelämän aloittamiseen tänä päivänä tarvitaan. Töitä ovat varmasti joutuneet tekemään, mutta kun nykyään pitää tehdä töitä että voi edes tehdä töitä.
Olen 28-vuotias ja tuossa just eilen mietin, että minulla ei ole kertaakaan ollut kokoaikaista vakituista työtä. On ollut yksi kokoaikainen ylipäätään ja tykkäsin työstä ja minusta pidettiin, mutta määräaikainen työ oli palkkatuella joten ei mahdollisuutta jatkoon. Tuo oli siis sellainen työ, johon aina puolen vuoden välein otettiin uusi palkkatukilainen...
Yksi aiempi vakituinen työ on ollut, mutta osa-aikainen. Tämän hetkinen työ on myös vakituinen, mutta pienituntinen osa-aikaduuni. Kaupan alalla nämä molemmat, ylläri.
Etsin kokoaikatyötä, koska haluan itse tienata koko elantoni, enkä vain osaa ja hakea loppuja liitolta. Mutta kun en pääse haastatteluunkaan. Nämä hakemani kokoaikatyöt on toimistotöitä, just sellaisia perushommia joihin ei tarvitse paljon osata etukäteen. Mutta nämä taitavat olla todella suosittuja töitä joten hakijoita on paljon. Ja kun suurin osa työkokemuksesta tulee kaupan alalta, niin koetapa siinä sitten...