Kouluunpaluujärjestelyt Saksassa

Turvajärjestelyt ovat myös Tanskassa ja Norjassa tiukat, kun osa lapsista palasi jo kouluun eli pienimmät. Suomessa ei itäön mahdollisuuksia eikä resursseja sellaiseen. Luokat on ahtaita koppeja ja luokassa voi olla 24 oppilasta. Ei mitään järkeä survoa niitä nyt yhteen.

Aika kovat järjestelyt tulisi kahden viikon vuoksi. Ja ajankohdasta johtuen panostus itse opiskeluun on joka tapauksessa vaatimaton. Eivät lapset enää kesän kynnyksellä jaksa mitään loppurutistusta.

Vierailija kirjoitti:

Aika kovat järjestelyt tulisi kahden viikon vuoksi. Ja ajankohdasta johtuen panostus itse opiskeluun on joka tapauksessa vaatimaton. Eivät lapset enää kesän kynnyksellä jaksa mitään loppurutistusta.

Kyllä ne jaksaa, kun vihdoinkin pääsevät takaisin kouluun ja kavereiden seuraan.  Siksihän koulujen avaamisesta ilmoitetaan ennen vappua, että kouluissa ehditään varautua erikoisjärjestelyihin.  Se tulee olemaan tavaton pristysruiske koko yhteiskunnalle.  Auttaa jaksamaan vielä olemassaolevat rajoitukset, kun on jo jotakin edistystä tapahtumassa.

Tarkat varotoimet on oltava, sillä kyllä Suomessakin laki määrää, että lasten oppimisympäristön on oltava turvallinen.

Asumme etelä-Saksassa, pojalla oli tänään ensimmäinen koulupäivä, on kesällä kirjoitukset. Oli kuulemma aika ankeaa. Luokka on jaettu pienryhmiin, omasta luokkahuoneesta saa koulupäivän aikana poistua vain vessaan, välkät luokassa. Ruoka pitää tuoda kotoa, koulun kanttiini on kiinni. Kasvomaskia ei sentään tarvitse luokassa pitää. Nuoremman sisaruksen kohdalla arvuutellaan, milloin kouluun pääsee. Monet veikkaa että saattaa mennä syyskuulle.

Koulun avaamisen kannattajat tuntuvat kuvittelevan, että koulu aukeaa samanlaisena kuin ennen. Vaan ei se mene niin, että lapset voisivat siellä kavereiden kanssa leikkiä.

Olen myös ihmetellyt, miten nämä meinataan Suomessa järjestää ja miksi kauhea hässäkkä kahden viikon takia, kun voisi kesälle laittaa kunnat miettimään, että miten koulut avataan elokuussa turvallisesti. Kouluja on niin paljon erilaisia, että jokaiseen pitää tehdä omat suunnitelmat. On tuhannen oppilaan avoimia oppimisympäristöjä, pieniä kyläkouluja ja ahtaita 70-luvun huonosta sisäilmasta kärsiviä käytäväkouluja.

Toinen ihmetyksen aihe on se, mitä 9. luokat tuolla tekevät? Jos menee vain ysit kouluun niin tulevatko kaikki opettajat kouluun myös? Heillä kun on noin 10-13 aineenopettajaa. Miten 7. ja 8. luokat hoituvat etänä jos kaikki opet on opettamassa ysejä? Vai pitääkö luokanvalvoja ysien tunnit? Jos on vaikka käsityön opettaja, niin miten opettaa fysiikat tai toisinpäin? Yhteiseen juhlasaliin ei voi laittaa kaikki fysiikkaa opiskelemaan eikä koko ajan ole suotavaa vaihtaa luokasta ja tilasta toiseen. Vai istutaanko 2m välein koneella ja fysiikan ope on omalla koneella ja etänä opettaa kaikille. En kyllä ymmärrä miten tämä hoidetaan. Li saisi kertoa, miten on tämän suunnitellut, koska kyllähän opetusministerillä pitää tarkka suunnitelma olla hyvin tiedossa, jos koulut auki haluaa.

Kaikkineen luulen, että tuo kouluun meno tiukkoine sääntöineen olisi todellisuudessa oppilaille paljon ankeampaa kuin he ja vanhemmat nyt kuvittelevat. Kun odotus olisi iloinen jälleennäkeminen ja halit ja leikit  ja ahkera opiskelu, niin todellisuus olisi varmaan lähempänä tätä: Opettajat kumihanskoineen hermot kireällä komentaisivat koko päivän oppilaita pitämään etäisyyttä ja oppilaat vähät välittäisivät eivätkä malttaisi kuunnella ja sinkoilisivat ADHD-tuskissaan joka suuntaan huutaen ja karjuen samalla, joten opiskelusta ei tule mitään. Sitten koulun jälkeen ratkottaisiin ylikuumentumisista johtuneita tappeluita 2m välein, ope, tappelupukarit ja rehtori. Todella ihanaa ja hyödyllistä ja ehdottomasti koronan arvoista.