Lue keskustelun säännöt.
Ei tarkoitettu parisuhteeseen?
26.04.2020 |
Tuntuuko muista siltä, että parisuhteen löytäminen on juuri vain itsellä ollut jostain syystä hankalampaa tai jopa kuten omassa tapauksessani, mahdotonta verrattuna muihin? Ei ole kyse siitä, etteikö omalle kohdalle olisi kiinnostuneita ehdokkaita osunut, mutta kun se on ollut jostain syystä vain niin hemmetin vaikeaa, enkä osaa sanoa että miksi. Jos olen yrittänyt viedä juttua eteenpäin, niin toinen loittonee. Olo on aina ollut näissä parisuhdekuvioissa sellainen, kuin heiluteltaisiin porkkanaa kepin päässä nenän edessä ja se nykäistään pois kun alan sitä hamuilemaan. Kun taas muita katselee, niin niillä hommat vaan sujuu kuin itsestään, heti natsaa eikä kukaan juokse mihinkään karkuun. En vaan jotenkin voi ymmärtää, aivan kuin joku korkeampi voima haluaisi minun jäävän yksin. Ehkä mun elämä nyt sitten on vaan tarkoitettu menevän näin.
Kommentit (16)
Et ole tarpeeksi epätoivoinen. Suurin osa vain laskee riman tarpeeksi alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikille ole tarkoitettu parisuhdetta. Miksi kamppailla tutkainta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Et ole tarpeeksi epätoivoinen. Suurin osa vain laskee riman tarpeeksi alas.
Tai liian ylös.
Kyllä tuntuu. Kiinnostuneita on ollut jopa liiaksikin asti mutta itse kiinnostun ihan äärimmäisen harvoista. Ja näihin en tietenkään osaa tehdä oikeanlaista vaikutusta. Olisi kiva jos osaisi kiinnostua matalammalla kynnyksellä mutta kun ei niin ei, sitä ei voi pakottaa.
No enimmäkseen tapaa vääränlaisia ihmisiä tietenkin mutta mietin ethän ap ole liian päällekäyvä tai ole liian ripustautuva? Muuta en keksi. Mietin miksi itse tietyissä tilanteissa vetäisin "porkkanani" pois. Usein silloin jos tunnen jonkin uhkaavan minua tai jokin ei toimi.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmaa ymmärtää miksi suhteeni eivät ole toimineet. Minulla on paljon ottajia muttei huvita olla väärän kanssa. Olen itsenäinen, itsevarma ja mielestäni vetävä pakkaus, monet miehet samaa sanoneet joten varmaan asia sitten näin on. Itsevarmuus vetää ihmisiä luoksesi ja monet suorastaan kuolaavat. Itse pelästyn nopeaan tahtiin eteneviä miehiä ja juoksen pois jos yrittävät ripustautua liikaa, tarvitsen todella paljon aikaa että opin tuntemaan toisen ja luodaan molemminpuolinen tunneyhteys. Tämä on vaikeaa ja siksi olen mieluummin yksin kuin huonosti yhteensopivan kanssa. Aika monet eivät tiedä mitä haluavat ja ovat epävarmoja itsestään joten sen takia suurin osa luottaa siihen mielikuvaan minkä on minusta päällisin puolin saanut eivätkä ymmärrä että syvemmällä on enemmänkin kuin vain mitä näet. Monet ovat epärealistisia partnerin halussa ja elävät ihme pilvilinnassa. Hyvän suhteen luomiseen menee oikeasti aikaa ja kolautuksia ja takapakkeja tulee varmasti jotta eteenpäin pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole tarpeeksi epätoivoinen. Suurin osa vain laskee riman tarpeeksi alas.
Todetakseen myöhemmin vain, ettei olisi kannattanut.
Tai ehkä, jos uskoo niiden paskojen suhteiden olevan oppimiskokemuksia. Ja ettei koskaan enää haksahtaisi samanlaisiin vipeltäjiin.
Jotkut ihmiset vaikeuttavat itse pariutumistaan. Ensinnäkin on pitkä vaatimuslista, joka ei välttämättä ole omiin resursseihin verrattuna kovin realistinen. Lisäksi ollaan passiivisia ja odotellaan, että joku tulee ja liehittelee. Tähän tietysti liittyy rajoitukset, ettei kumppania haluta etsiä netistä tai ravintoloista.
Jos tutustuminen on saatu alulle, leikitään vaikeasti tavoiteltavaa, paskatestaillaan tai vetkutellaan tarkoituksella, jolloin vastapuoli saa tarpeekseen. Kaiken tämän jälkeen malkaa ei nähdä omassa silmässä, vaan syytetään vastapuolta kiinnostuksen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No enimmäkseen tapaa vääränlaisia ihmisiä tietenkin mutta mietin ethän ap ole liian päällekäyvä tai ole liian ripustautuva? Muuta en keksi. Mietin miksi itse tietyissä tilanteissa vetäisin "porkkanani" pois. Usein silloin jos tunnen jonkin uhkaavan minua tai jokin ei toimi.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmaa ymmärtää miksi suhteeni eivät ole toimineet. Minulla on paljon ottajia muttei huvita olla väärän kanssa. Olen itsenäinen, itsevarma ja mielestäni vetävä pakkaus, monet miehet samaa sanoneet joten varmaan asia sitten näin on. Itsevarmuus vetää ihmisiä luoksesi ja monet suorastaan kuolaavat. Itse pelästyn nopeaan tahtiin eteneviä miehiä ja juoksen pois jos yrittävät ripustautua liikaa, tarvitsen todella paljon aikaa että opin tuntemaan toisen ja luodaan molemminpuolinen tunneyhteys. Tämä on vaikeaa ja siksi olen mieluummin yksin kuin huonosti yhteensopivan kanssa. Aika monet eivät tiedä mitä haluavat ja ovat epävarmoja itsestään joten sen takia suurin osa luottaa siihen mielikuvaan minkä on minusta päällisin puolin saanut eivätkä ymmärrä että syvemmällä on enemmänkin kuin vain mitä näet. Monet ovat epärealistisia partnerin halussa ja elävät ihme pilvilinnassa. Hyvän suhteen luomiseen menee oikeasti aikaa ja kolautuksia ja takapakkeja tulee varmasti jotta eteenpäin pääsee.
En osaa sanoa, tuntuu vain aina menevän minulla nämä jutut niin, ettei se 100% kiinnostus osu kummallakin just siihen samaan kohtaan. Joko minä olen alussa vain 50% kiinnostunut ja toinen 100%, mutta kun itse saavutan viimein 100% niin toisella se onkin laskenut 50%:iin tai sitten päinvastoin. Ja tollasta puolikiinnostunuttahan nyt ei heti saa mihinkään mukaan.
Vierailija kirjoitti:
No enimmäkseen tapaa vääränlaisia ihmisiä tietenkin mutta mietin ethän ap ole liian päällekäyvä tai ole liian ripustautuva? Muuta en keksi. Mietin miksi itse tietyissä tilanteissa vetäisin "porkkanani" pois. Usein silloin jos tunnen jonkin uhkaavan minua tai jokin ei toimi.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmaa ymmärtää miksi suhteeni eivät ole toimineet. Minulla on paljon ottajia muttei huvita olla väärän kanssa. Olen itsenäinen, itsevarma ja mielestäni vetävä pakkaus, monet miehet samaa sanoneet joten varmaan asia sitten näin on. Itsevarmuus vetää ihmisiä luoksesi ja monet suorastaan kuolaavat. Itse pelästyn nopeaan tahtiin eteneviä miehiä ja juoksen pois jos yrittävät ripustautua liikaa, tarvitsen todella paljon aikaa että opin tuntemaan toisen ja luodaan molemminpuolinen tunneyhteys. Tämä on vaikeaa ja siksi olen mieluummin yksin kuin huonosti yhteensopivan kanssa. Aika monet eivät tiedä mitä haluavat ja ovat epävarmoja itsestään joten sen takia suurin osa luottaa siihen mielikuvaan minkä on minusta päällisin puolin saanut eivätkä ymmärrä että syvemmällä on enemmänkin kuin vain mitä näet. Monet ovat epärealistisia partnerin halussa ja elävät ihme pilvilinnassa. Hyvän suhteen luomiseen menee oikeasti aikaa ja kolautuksia ja takapakkeja tulee varmasti jotta eteenpäin pääsee.
Tunne-elämältään terve ihminen ei säntää päätä pahkaa suhteeseen. Koeta löytää toinen rauhassa etenevä, realiteeteissa elävä ihminen. Nämä höyrypäät haluavat käytännössä vain seksiä (joskus rahaa) ja mieluiten mahdollisimman pian. Kuulostat ihan fiksulta siinä että haluat tutustua toiseen, tuolla on paljon ihmisiä joita ei kiinnosta toinen pennin vertaa persoonana, olet heille vain vaihdettava hyödyke. Ja näitä ei ole ihan vähänkään nykyään. Rikot vain itsesi, jos alat pelaamaan heidän säännöillään.
Yksinäisyys on välillä rasittavaa, mutta kyllä se päihittää mennen tullen epämääräiset säädöt. Ja hirveän moni ei tosiaan pysty kuin niihin epämääräisiin säätöihin - myös niin päin, että suhde jää jumittamaan ystävyystasolle. Tiedä mitä etsit äläkä tuhlaa aikaasi sellaisiin, joista näkee että he ovat hukassa itsensä ja tarpeidensa kanssa. Ikä on puolellasi tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole tarpeeksi epätoivoinen. Suurin osa vain laskee riman tarpeeksi alas.
Tai liian ylös.
Monelle miehelle naisen "rima liian ylhäällä" on naiselle itselleen juuri sopiva. Usein se rima on hilattu sinne kattoon monien karvaiden pettymysten jälkeen. Ei vaan jaksa enää ymmärtää.
Nuoret naiset sitten erikseen, osa heistä on jo valmiiksi niin kovaksikeitettyjä että he eivät edes vaivaudu esittämään ystävällistä tietynsortin pleijereitä kohtaan. Voi kun itselläni olisi ollut kanttia enemmän nuorena, se tylyys voi olla ihan life skill joillekin.
Minuakaan ei ole luotu suhteisiin. Ahdistaa, mutta kaipaan miestä rinnalleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakaan ei ole luotu suhteisiin. Ahdistaa, mutta kaipaan miestä rinnalleni.
Mahdat olla vaikea tyyppi !?
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille ole tarkoitettu parisuhdetta. Miksi kamppailla tutkainta vastaan.
Päinvastoin.
Evoluution kannalta vain lisääntymisellä on merkitystä.
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"aivan kuin joku korkeampi voima haluaisi minun jäävän yksin"
Tähän voin samaistua, aivan kuin olisi kirottu.
Paljon on treffejä takana, mutta mistään ei ole tullut mitään. Jos mua kiinnostaa niin toista ei ja jos toista kiinnostaa niin itseä ei voisi vähempää kiinnostaa. Molemminpuolinen kiinnostus tuntuu todelliselta myytiltä.
Mulla on teoriakin, en ehkä ole ihan tosissani, mutta ensimmäisen tyttöystäväni jätin, ja sen jälkeen olen aina ollut jätetty -> hän kirosi minut. Ja kun olen pikkasen vajaa viiskymppinen (vitsi huomioitu) ja vain yksi pisempi suhde, niin teoria on mahdollinen.
Yritetään kuitenkin luottaa parempaan, yksi vastakkaisen sukupuolen edustaja kielsi luopumasta toivosta, ja sen mukaan olen nyt yrittänyt elää kaksi vuotta, ja en enää halua lähteä pussailemaan koronaa sairastavaa ihmistä, mikä kolme vuotta sitten olisi kuulostanut hiton hyvältä idealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille ole tarkoitettu parisuhdetta. Miksi kamppailla tutkainta vastaan.
Päinvastoin.
Evoluution kannalta vain lisääntymisellä on merkitystä.
Zinc
Kaikki ei suinkaan lisäänny.
"aivan kuin joku korkeampi voima haluaisi minun jäävän yksin"
Tähän voin samaistua, aivan kuin olisi kirottu.
Paljon on treffejä takana, mutta mistään ei ole tullut mitään. Jos mua kiinnostaa niin toista ei ja jos toista kiinnostaa niin itseä ei voisi vähempää kiinnostaa. Molemminpuolinen kiinnostus tuntuu todelliselta myytiltä.