Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Erota vai ei?

Vierailija
24.04.2020 |

Mä olen jo pitkään miettinyt, pitäisikö minun ja mieheni erota. Elämäni on mainiolla mallilla lukuun ottamatta sitä, että olen parisuhteessa olematta parisuhteessa. Tunnen itseni yksinäiseksi ja arvottomaksi (miehelleni). Kavereita ym. mulla kyllä on.

Meillä on kaksi alakoululaista lasta ja ihan toimiva arki, mutta henkinen yhteys mun ja miehen väliltä puuttuu. Puhumme vain arkisista asioista, ja myös itse olen jättänyt syvällisemmät jutut pois, kun en saa avautumisesta muuta kuin ehkä riidan aikaan.

Mies puhuu minulle ankeasti. Ei loukkaavasti mutta ei ystävällisestikään. En koe, että häntä kiinnostaisi minun fiilikseni tai elämäni. Mutta kun olen tästä hänelle maininnut, hän loukkaantuu: miten voin ajatella hänestä noin. Hän sanoo minun elävän jossain illuusiomaailmassa, jossa pitkänkin parisuhteen pitäisi olla jatkuvaa hekumaa, mutta tästä ei ole kyse. Normaali vuorovaikutus riittäisi.

Mieheni on introvertti, ja nykyiset piirteet olivat kuvioissa alusta asti mutta lievempinä. Itse en koe tällä hetkellä suurta vetoa mieheeni, mutta lasten takia haluaisin yrittää. Mies ei näe, että meillä olisi mikään vialla.

Tilanne ahdistaa minua suuresti. Eikä vähiten siksi, että kuviossa on mukana lapsia. Lisäksi asumme omakotitaloalueella, joten erotessamme joutuisimme muuttamaan, mikä heittäisi lapset aivan uuteen elämään.

Antakaa jotain vinkkejä tai vertaistukea tmv. Näiden pyöritteleminen yksin ei tee hyvää.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin tismalleen samassa tilanteessa.Tein rohkean ratkaisun ja päätin erota kun kämppismeiniki ei enää riittänyt.Ei ole ollut helppoa.Eroaminen on raskasta.Mutta oli oikea päätös.Nyt varovasti tutustelen uutta miestä.Hän huomioi ihanasti,näyttää sen että olen tärkeä hänelle.Se kaikki on uutta ja hämmentävää,mihin ei ole aiemmin tottunut ja mihin pitää nyt oikein opetella.Taloudelliset tappiot tuntuu toissijaiselta oman onnen rinnalla.

Vierailija
2/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olin tismalleen samassa tilanteessa.Tein rohkean ratkaisun ja päätin erota kun kämppismeiniki ei enää riittänyt.Ei ole ollut helppoa.Eroaminen on raskasta.Mutta oli oikea päätös.Nyt varovasti tutustelen uutta miestä.Hän huomioi ihanasti,näyttää sen että olen tärkeä hänelle.Se kaikki on uutta ja hämmentävää,mihin ei ole aiemmin tottunut ja mihin pitää nyt oikein opetella.Taloudelliset tappiot tuntuu toissijaiselta oman onnen rinnalla.

Onko sulla lapsia eksän kanssa? Jouduitteko muuttamaan uudelle alueelle? Hienoa kuulla, että olet nyt onnellisempi : )

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka tekee eropäätöksensä palstan huutoäänestyksen perustella?

Mitä sinä olet tehnyt parisuhteenne parantamiseksi? 

Kai mies on tajunnut vaatia avioehdon? 

Vierailija
4/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä aika n sitten tietää, kun aika on. Päätös on selvä ja helppo.

Vierailija
5/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuka tekee eropäätöksensä palstan huutoäänestyksen perustella?

Mitä sinä olet tehnyt parisuhteenne parantamiseksi? 

Kai mies on tajunnut vaatia avioehdon? 

Pyydettiin vinkkejä tai vertaistukea, ei äänestystä. Helpottaa, kun saa kuulla muiltakin samankaltaisia ajatuksia, ja vaikka jotain tepsineitä vinkkejä. Terapia? Yhteinen tekeminen ja aikaa ilman lapsia? Nyt on moni kertonut, kuinka on laatinut sellaisen säännön, että esim. viikossa on "pakko" harrastaa seksiä tietty määrä jne. mikä ei ehkä ole tähän hyvä neuvo, kun tilannetta pitäisi varmaan lähestyä toisesta kulmasta, psyyken puolelta.

Ei kukaan täällä voi tilannetta muuttaa, mutta kai sitä nyt keskustella saa? Ja avioehto ei kuulu muille, se on pariskunnan välinen asia, älä mene henkilökohtaisuuksiin. Ap kertoo, että ei mies ole alusta saakka noin jörö ollut, ja ilmeisesti koettanut itsekin tehdä jotain, mutta todennut toivottomaksi, esim. syvälliset keskustelut ovat jääneet pois. Yritystä siis on ollut!

Jos kommentoit, niin vaivaudu edes lukemaan aloitus!

Vierailija
6/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko mikään pariterapia mahdollista jos keskustelu ei muuten suju tai voisiko lapset laittaa hoitoon, että voisitte keskustella vaikka isommallakin voluumilla ilman, että tarvitsee varoa/huomioida lapsia.

Jos asiat on muuten hyvin, niin ehkä yrittäisin vielä. Itse erosin yli kymmenen vuotta sitten ja olen jälkikäteen miettinyt, että olisiko pitänyt kuitenkin yrittää enemmän, koska perusta oli kuitenkin hyvä.

En ole ketään vakavammin otettavaa eron jälkeen tavannut, joten ehkä siksikin mietin, että oliko se ero nyt sitten kuitenkaan paras vaihtoehto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa ottaa muuten kantaa kuin: en ole eron jälkeen löytänyt ketään sopivampaa. Eli yksin olen vielä 20 v jälkeenkin.

Toki tämä vaikuttaa ajatusmaailmaani, mutta silti epäilen, kannattiko erota. Taisin vaatia liikaa, täydellistä onnea. En saanut sitä kumminkaan.

Jotkut kyllä onnistuvat vaihtamaan sopivampaan kumppaniin, mutta tätä ei voi taata.

Huonoa parisuhdetta en halua, eli yksin taitaa loppuelämä mennä.

Vierailija
8/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä eroa vaan hakekaa apua tilanteeseen. Lapsille ns. kylmäkin parisuhde on parempi kuin ero, kun nyt mietit lasten kannalta. Ei lapset kaipaa vanhempiensa välille intohomoa. Älä riko lasten elämää, kärsivät erosta loppuelämän, kun teilläkuitenkin on hyvä koti ja asiat kunnossa. Miehesikin on tyytyväinen. Haikailetko jotain unelmaa? Uusperhe-elämä on aika kamalaa, sitäkö haluat? Elää lastesi kanssa vain puolet heidän lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Mieti, älä tuhoa elämääsi ja perheesi elämää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä eroa vaan hakekaa apua tilanteeseen. Lapsille ns. kylmäkin parisuhde on parempi kuin ero, kun nyt mietit lasten kannalta. Ei lapset kaipaa vanhempiensa välille intohomoa. Älä riko lasten elämää, kärsivät erosta loppuelämän, kun teilläkuitenkin on hyvä koti ja asiat kunnossa. Miehesikin on tyytyväinen. Haikailetko jotain unelmaa? Uusperhe-elämä on aika kamalaa, sitäkö haluat? Elää lastesi kanssa vain puolet heidän lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Mieti, älä tuhoa elämääsi ja perheesi elämää.

Vanhemmillani oli tällainen "kylmä" suhde. Toivoin koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan että eroaisivat ja pääsisin pois siitä jäätävästä ilmapiiristä. Vanhemmat olivat aina pahantuulisia ja pyrinkin välttelemään tilanteita jolloin molemmat olivat paikalla. Erittäin ahdistava nuoruus enkä ole itse kyennyt parisuhteeseen nähtyäni millainen helvetti se voi olla.

Vierailija
10/11 |
24.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos näkemyksistä ja kokemuksista! Jo tämän asian pohtiminen ”ääneen” purkaa paineita. Ja saa näkemään, että nämä eivät ole helppoja juttuja, päätyi sitten kumpaan tahansa ratkaisuun.

Samanlaiset tulot meillä on miehen kanssa eli hänen rahojaan en ole vailla. Mut toki kämpän maksaminen yksin on hankalaa, kun täältä alueelta ei saa sellaisia asuntoja, jotka sopisivat yhden meikäläisen kukkarolle.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
25.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin tismalleen samassa tilanteessa.Tein rohkean ratkaisun ja päätin erota kun kämppismeiniki ei enää riittänyt.Ei ole ollut helppoa.Eroaminen on raskasta.Mutta oli oikea päätös.Nyt varovasti tutustelen uutta miestä.Hän huomioi ihanasti,näyttää sen että olen tärkeä hänelle.Se kaikki on uutta ja hämmentävää,mihin ei ole aiemmin tottunut ja mihin pitää nyt oikein opetella.Taloudelliset tappiot tuntuu toissijaiselta oman onnen rinnalla.

Onko sulla lapsia eksän kanssa? Jouduitteko muuttamaan uudelle alueelle? Hienoa kuulla, että olet nyt onnellisempi : )

Ap

On kaksi alakouluikäistä lasta.Lapset ei ole vielä ainakaan oireilleet eroa.Saatiin pidettyä hyvät välit ja nään lapsia usein.Yksinäisyyteen piti ensin totutella,mutta siihen tottuu.Olen mieluummin yksin kuin liitossa josta en saa itselleni mitään mielihyvää.Ex jäi kaveriksi.