Onko talojen salaojitukset lopulta suurta huijausta?
Miten sata vuotta vanhat hirsitalot on terveitä, tuskin minkäänlaisia salaojituksia koskaan nähneetkään. Ja moni uudehko talo salaojituksineen homelääviä. Jos vettä tulee taivaalta eikä taloa ole kuoppaan rakennettu, mihin salaojitusta tarvitsee, kosteus haihtuu yleensä ilmaan.
Kommentit (14)
Kivien päälle rakennettu mökki ei tarvitse salaojia.
Jos talon rakentaa yli puolen metrin tolpille, niin salaojia ei tarvita.
Laatallisessa tarvitaan, usko pois peikkoseni.
Ilmasto on muuttunut. Täällä on leudommat talvet ja vettä sataa kerralla enemmän.
Kummasti kosteutta löytyy sisältä salaojittomista taloista, ja se poistuu, kun salaojat on tehty ja sokkeli eristetty.
100 vuotta sitten ei myöskään peseydytty sisällä ja oltiin muutenkin enemmän ulkona. Talot eivät kestä tätä kosteaa elintapaa.
Entä ne sata vuotta sitten rakennetut hirsitalot jotka on jo purettu? Olivatko ne homeessa vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Jos talon rakentaa yli puolen metrin tolpille, niin salaojia ei tarvita.
Laatallisessa tarvitaan, usko pois peikkoseni.
En tiedä salaojista mitään, olen vain asentanut niitä, mutta luin jostain että itse salaojille ei ole välttämättä hirveästi virkaa vaan kapillaarisepeli on tärkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Ilmasto on muuttunut. Täällä on leudommat talvet ja vettä sataa kerralla enemmän.
Kummasti kosteutta löytyy sisältä salaojittomista taloista, ja se poistuu, kun salaojat on tehty ja sokkeli eristetty.
100 vuotta sitten ei myöskään peseydytty sisällä ja oltiin muutenkin enemmän ulkona. Talot eivät kestä tätä kosteaa elintapaa.
Kyllä on todella huonosti rakennettu talo, jos sisäkylppärin takia pitää olla salaojat.
Miksi muuten taloja ei enää rakenneta siten , että alle voi heitellä tavaroita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talon rakentaa yli puolen metrin tolpille, niin salaojia ei tarvita.
Laatallisessa tarvitaan, usko pois peikkoseni.
En tiedä salaojista mitään, olen vain asentanut niitä, mutta luin jostain että itse salaojille ei ole välttämättä hirveästi virkaa vaan kapillaarisepeli on tärkeämpi.
Ei pidä paikkaansa. Montusta on oltava poisto. Pelkkä sepeli montussa ei pelasta, veden täytyy päästä poiskin.
Vierailija kirjoitti:
Jos talon rakentaa yli puolen metrin tolpille, niin salaojia ei tarvita.
Laatallisessa tarvitaan, usko pois peikkoseni.
Meillä on laatallinen talo ilman salaojia. Ikää vasta 80 vuotta, mutta eiköhän siihen sataseen päästä vielä.
Salaojien homehtuminen veden seurauksena saattaa olla lopputulos ,jos niiden poistosta ei huolehdita.
Vanhat hirsimökit on yleensä rakennettu johonkin korkeaan kohtaan ja rossipohjalla. Vesi valuu vetovoiman johdosta pois ihan luonnostaan. Nykyään rakennellaan johonkin vanhoihin peltopohjiin betonilaatalla. Se vesi pitää sieltä laatan vierestä pois, muuten se alkaa nousemaan sitä betonia pitkin ylöspäin.
Salaojia on ollut jo 1800-luvulta lähtien: on puusta ja betonista tehtyjä. Nykyään ovat muovisia.
Salaojien tarkoitus on saada vesi pois perustuksista. Olet oikeassa siinä, että vesi nousee ylöspäin. Näin se tekee myös silloin, kuin on kosketuksissa rakenteisiin: se nousee rakenteissa kapillaarisesti ylöspäin. Aiemmin maan alle jäävä osa talosta siveltiin tervalla tai piellä, nykyään käytetään anturoissa bitumisivelyä ja muualla patolevyä. Näiden taakse tulee salaojasora, joka stoppaa kapillaarisen nousun.
Eivät ole salaojat suurta huijausta.
Vanha talo oli ns. hyvin ilmava. Ei ollut muoveja tai villoja. Alimmat hirret lahos ja sit ne vaan vaihdettiin. Nykytalot homehtuu pystyyn, kun ne on tiiviitä. Ei kierrä ilma rakenteissa.
En tiedä, mutta itse joskus asentamissani salaojissa meni välillä kaadot niin persiilleen että epäilen toimiiko ne edes.