Tajusin vasta aikuisena, että lapsuuden/nuoruuden parhaalle ystävälleni olinkin usein vain se "varavaihtoehto".

Tai ehkä en vaan halunnut silloin sitä nähdä.

Esim. jos olimme suunnitelleet kesälomalle jotain reissua, niin sitten hän sai "paremman tarjouksen" ja lähti reissuun eri porukassa. Ja vastaavia pienempiä juttua taisi olla usein, että jos hän ei muuta seuraa saanut, niin sitten kelpasin minä.