Lue keskustelun säännöt.
Ihastuin kollegaani ja nyt koko suku on seonnut
20.04.2020 |
Sattuipa niin, että samaan aikaan parisuhteen ollessa melko kurjassa jamassa ihastuin kollegaani, jonka kanssa oli yksi projekti menossa. Tunnustin asian hänelle lapsellisuuksissani, mutta asia ei häntä haitannut, vaan jatkoimme yhteistyötä, ihan platonisissa merkeissä. Pahaksi onneksi tunnustamisen olin tehnyt viestillä, mutta jälkikäteen puhuimme asiasta muuten.
Ahdistuin tilanteesta kuitenkin ja kerroin asiasta jossain vaiheessa miehelleni, sillä tämä tivasi syytä outoon käytökseeni. Aluksi yritin vältellä vastaamalla, että olen väsynyt ja en ole nukkunut tarpeeksi. Sitten yhtenä iltana aloin itkeä ja tunnustin. Puhuimme myös muutenkin parisuhteestamme ja sanoin, että olen ollut jo pari vuotta onneton ja tarvitsen vähän aikaa mietiskellä asioita.
Miehellä oli toki paha olla asiasta ja sovimme parisuhdeterapiaan menosta. Kollegan tapaamisista tuli jossain vaiheessa sellaista hankausta meidän (minun ja miehen) väleihimme, että lopetin yhteistyön, vaikka mitään konkreettista ei oikeasti koskaan tapahtunutkaan.
Jollain tavalla koko lähisukuni kuuli asiasta ja muunneltu totuus kiertää suvussa kuin rikkinäisessä puhelimessa ikään. Olen joitakin oletuksia yrittänyt korjata, mutta solmu menee vain tiukemmalle.
- Olen muuttanut kotoa pois, enkä näe lapsia enää (lainkaan)
- Olen palannut kotiin takaisin ja elän kaksoiselämää
- Minulla on yksi---monta miestä
- Etsin treffipalstoilta miehiä ja pyörin pornosivustoilla
- Olen hakenut avioeroa
- Mies on hakenut avioeroa
- Olen sotkeutunut johonkin hämäräpuuhaan ja käytän hyväksi kaikkia tuntemiani ihmisiä
Miehen kanssa olemme selvittäneet vanhoja asioita kymmenenkin vuoden takaa ja päässeet tilanteessa eteenpäin. Olemme mm. tulleet siihen tulokseen, että alunperin kumpikaan meistä ei toista rakkaudesta valinnut. Hän päätyi sitoutumaan minuun, koska ajatteli olevansa sen velkaa, koska olin niin kiltisti kuunnellut hänen ongelmiaan. Minä taas sitouduin häneen siksi, että ajattelin olevani sen hänen lapsilleen velkaa, he olivat jo muutenkin tarpeeksi joutuneet olemaan ongelmissa. Mitään erityistä vetoa meillä ei toisiimme muuten ollut, minkä molemmat jollain tasolla vaistosimme jo silloin.
Suku sen kun jatkaa kohkaamista... En oikein ymmärrä. Olemme miehen kanssa lähettäneet lähipiirille parikin viestiä, joissa ilmoitamme selvästi hoitavamme keskinäiset asiamme kahdestaan. Ei auta.
Kommentit (15)
Mielestäni lähisukuni on hullu ja kohtuuton!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt pitää vaan aikuistua ja oppia olemaan välittämättä ulkopuolisten vouhkaamisesta. Te miehen kanssa teette mitä teette. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Vierailija kirjoitti:
Nyt pitää vaan aikuistua ja oppia olemaan välittämättä ulkopuolisten vouhkaamisesta. Te miehen kanssa teette mitä teette. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu.
Se tuntuu vain tosi ikävältä, sillä saan niin outoja viestejä. Tai minulle sanotaan ”suorat sanat”. Se hyöty koronasta, ettei nyt tarvitse niin f2f tavata... mutta kun on pieni suku, niin omien vanhempien, tädin ja sisarusten ns. konmaritus on ikävää.
Mietin tuota juuri pari päivää sitten omalta kohdaltani ja meinasin tehdä siitä aloituksenkin. Kuinkahan yleistä tuo on Suomessakin, että suku haluaa että parisuhteet jatkuu vaikka mikä olisi?
Omasta tilanteestani sen verran, että olemme mieheni kanssa puhuneet erosta. Suhteemme on alkanut muuttumaan kaverisuhteeksi. Olemme ihan hyvässä hengessä tästä puhuneet ja olen varma että vaikka eroaisimme pysyisimme hyvinä ystävinä ja lasten asiat hoituisi mutkattomasti. Tiedän kuitenkin että oma sukuni pillastuisi täysin. Veljeni todennäköisesti katkaisisi välit kokonaan jos eroamme. Äitini puhuisi selän takana pahaa minusta muille sisaruksille. Yksi sisko viilentäisi välit koska hänen miehensä ei hyväksyisi eroa.
Eikä sukumme ole edes mitenkään uskonnollinen. Suku on täynnä kaikenlaisia marttyyreja ja uhrautujia ja niitä joiden mielestä muidenkin pitää uhrata ainoa elämänsä jollekkin oikeaoppiselle tavalle elää.
Tämä tekee eropäätöksestä vähän raskaamman, vaikka järjellä ymmärrän ettei tuollaista sukua tarvita mihinkään. Muutakaan nyt ei vain ole. Ymmärrän miten vaikeaa on jättää joku uskonnollinen yhteisö. Aika yksin sitä helposti jää aloittamaan kaikkea alusta.
Minusta tuntuu juurikin samalta. Meilläkään ei uskontoa harjoiteta, mutta suhtautuminen avioeroon on suunnilleen sama kuin kertoisi murhapolttaneensa pienen jalkapallojoukkueen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi s**tana kun sairasta porukkaa sukunne. Itse olen onneksi valinnut pitää selkeän hajuraon koko sukuuni, enkä ole katunut hetkeäkään...
Vierailija kirjoitti:
Hyi s**tana kun sairasta porukkaa sukunne. Itse olen onneksi valinnut pitää selkeän hajuraon koko sukuuni, enkä ole katunut hetkeäkään...
Sama. Eron jälkeen olin ryöpytyksessä (ex aviomies petti). Nyt olen ollut uudessa suhteessa 1,5 vuotta eikä sukuni tiedä asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainenhan ihminen sitä oikeasti olisi jos olisi sellainen suku, joka tukisi vaikeissa elämäntilanteissa ja kannustaisi etsimään onnea, eikä lyttäisi ja yrittäisi aina ohjata sivusta.
5
Uskisperhe? Muuten en usko että tuollaisia perheitä edes olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienosti osaat Ap eritellä ja analysoida tilannetta ja suhdettanne. Ja kyllä se sukukin vielä siitä rauhoittuu, kun näkee ettei mitään radikaalimpaa olekaan tapahtumassa suhteessanne :)
Vierailija kirjoitti:
Uskisperhe? Muuten en usko että tuollaisia perheitä edes olemassa.
Luulen että tämä meidän suvussa ainakin liittyy enemmän sukupuoleen. Miehet, vaikka sukuun naidut, pidettäisiin mielummin kuin ne omat naiset. Suvullani tuskin olisi mitään eroa vastaan jos sanoisin että jätetään tuo mieheni tähän sukuun ja itse poistun takavasemmalle. Miehet on vaan jotain niin säilyttämisen arvoista. Oma äitini on melkein pahimman laatuinen sovinisti. Uskovaisia eivät todellakaan ole.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse harjoittaa uskontoa ollakseen perinyt lapsuudenkodista uskontoon liittyvät arvot ja asenteet.
Oletko se "sairaanhoitaja" ja vaihdoit aihetta:)
Muista ottaa parit kaljat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko se "sairaanhoitaja" ja vaihdoit aihetta:)
Muista ottaa parit kaljat!
En... ja oispa kaljaa.
Ei liity parisuhteeseenne, mutta sulla on aika outo lähisuku.