Millainen ihminen pitää avioeron jälkeen exänsä sukunimen silloinkin, vaikka yhteiset lapset aikuisia?

Joku hullu nyxä kyselee???ehkä siksi että vielä 20 vuoden jälkeen on exään lämpimät ja läheiset välit.Rakkaus ei aina kuitenkaan eroon lopu.

Vierailija kirjoitti:

Miksei pitäisi ja mitämautonta siinä on, eei vaihda? - Useimmilla on tuossa vaiheessa ex kumppanin nimi saattanut olla ainakin 18 vuotta (, jos kerran lapset jo aikuisia) tai mahd kauemmin.- Siitä on tavallaan tullut jo osa omaa identiteettiä. Se on nimi jolla sinut tunnetaan ja tiedeään monissa paikoissa. Voi minusta hyvinkin haluta tuolloin pitää ex-kumppaninsa nimen mutta jos ykkää, niin ihan yhtä hyvin saa ja voi vaihaa nimeään, jos niin itse tykkää ja haluaa. - Vaihtoehtoja on!   

Sinkkumies

Ohis, mutta sinä Sinkkumies vaikutat olevan aika hyvä tyyppi. Kun siis olen näitä sinun kommentteja eri ketjuista lukenut.

Mun alkuperäinen sukunimi on ruma ja muut kirjoitti sen aina väärin.

Jos eroaisin, niin tuskinpa vaihtaisin vanhaa nimeäni takaisin. Tyttönimeni on ruma, ja jos sanon vaikka näin, että se tuo monelle mieleen ylipainoisen ihmisen.

Jos nimi on ollut vaikka 20 vuotta, ymmärrän ettei sitä välttämättä viitsi vaihtaa.

Alle 20 vuotta aviossa ollut ja eronnut, esim jos 8 vuotta ollut nimi käytössä, vaan 8 vuotta, noloa jos sen pitää.

Onneksi avioliittoon mennessä ei ole kenenkään pakko vaihtaa nimeään. Mutta jos haluaa niin uuden nimen voi ottaa niin avioliion solmiessa tai sen aikana, kuin sen jälkeen. Tai sitten olla ottamatta ja vaihtamatta koskaan. - Sellaisia pidän nillittäjinä, jotka vinkuvat siitä, kuinka heidän kummpanilla tai ex-kumppanillaan on sama tai eri  nimi kuin heillä.  

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei pitäisi ja mitämautonta siinä on, eei vaihda? - Useimmilla on tuossa vaiheessa ex kumppanin nimi saattanut olla ainakin 18 vuotta (, jos kerran lapset jo aikuisia) tai mahd kauemmin.- Siitä on tavallaan tullut jo osa omaa identiteettiä. Se on nimi jolla sinut tunnetaan ja tiedeään monissa paikoissa. Voi minusta hyvinkin haluta tuolloin pitää ex-kumppaninsa nimen mutta jos ykkää, niin ihan yhtä hyvin saa ja voi vaihaa nimeään, jos niin itse tykkää ja haluaa. - Vaihtoehtoja on!   

Sinkkumies

Ohis, mutta sinä Sinkkumies vaikutat olevan aika hyvä tyyppi. Kun siis olen näitä sinun kommentteja eri ketjuista lukenut.

Kiitos kauniista sanoitasi.- Aivan kaikkea kunniaa en voi ottaa itselleni sillä olen laittanut kyllä merkille, että joku toinenkin on joskus käyttänyt samaa nimimerkkiä. -Vika on tietysi, ainakin osaksi minun kun en ole nimimerkkiäni toistaiseksi rekisteröinyt. Kaunista kevättä, pysytäänhän terveinä(!)

Sinkkumies   

Saanut mieheltä arvostetun nimen.

Päivän polttava kysymys. Mitä sillä sukunimellä on väliä ulkopuolisille? Jotkut ovat menneet naimisiin aikana, jolloin oli pakko ottaa miehen nimi. Olis hiukan outoa ehkä, että vuosikymmenten jälkeen nainen ottaisi erossa tyttönimen takaisin. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kans, että haluaa roikkua exässä. Hö.

No en alkaisi vaihtamaan nimeä siksi että erosin. Enkä myöskään enää ottaisi miehen sukunimeä, jos menisin naimisiin ensimmäistä kertaa.

Toki jos nyt eroasin ja menisin uudestaan naimisiin, niin sitten kyllä pitäisi miettiä että jatkanko nykyisella sukunmiellä, otanko uuden miehen sukunimen, vai otanko tyttönimeni, vai joku ihan muun sukunimen suvusta, voisin harkita mummoni tyttönimeä.

Jos alkuperäinen sukunimi on joku tavallinen Lötvönen tai Mulkki ja avioliiton kautta saatu nimi on jokin hienompi eli vaikkapa von Rektumstroole tai Analin. Sukunimilaki on kuitenkin Suomessa vasta vuodelta 1922 tms. ja ennen sitä ja paljon sen jälkeenkin sukunimi saattoi vaihtua asuinpaikan mukaan useammankin kerran ja oli kaikki nimien suomalaistamiset jne. Moni taiteilija on vaihtanut virallisestikin nimensä ” hienommaksi”. Ei joku sukunimi ole monellakaan ollut mikään erityisen perinteikäs, joten miten se nyt sitten olisi joku ominaispiirre.

Minä.

En koskaan pitänyt tyttönimestäni.

Olen käyttänyt rksän sukunimeä kauemmin kuin tyttönimeäni.

Olen luonut urani tällä nimellä, yritykseni nimikin on osa tätä nimeä.

Olen tottunut nimeen.

Nimi on kaunis.

En vaihda.

Äitini pitää. On varmaan vain liian laiska vaihtaakseen. Kätevämpää pitää nykyinen nimi, kun sillä hänet on nykyisellä paikkakunnalla opittu tuntemaan.

Veikkaan että monilla syy on se, että liikaa vaivaa. Samasta syystä en ymmärrä ihmisiä jotka OTTAVAT sen puolison nimen avioituessa, sama rumba siinä on.

Jos miettii kaikkia kortteja (ajo- pankki- luotto- kirjasto- S- Plussa- Kela- jne.) sekä passi ja henkilökortti ym. noiden uusimisessa on iso vaiva, +tuo maksaa. Samoin useimmilla on (ties missä paikoissa, myös käyttäjätunnuksina ym.) sähköpostiosoitteessa ym. oma nimi. Lisäkso ei vältämättä edes tiedä kaikki paikkoja mihin ilmoittaa nimenmuutos (esim. minulla on tili ulkomaisella pelisivustolla) meneekä tieto automaattisesti sähkö- ja vakuutusyhtiöihin, isännöitsijääe ilmoitusta että ovi nimessä vihdetaan jne. jne

Ja myös työkuviot: joku muistaa nimen, mutta ei ehkä muuta, voi jäädä töitä saamatta jos "ei löydy" koska nimi vaihtunut.

Minä pidin koska olen tänniminen pidempään kuin tyttönimelläni. Jos menen uusiin naimisiin niin toki vaihdan mutta tyttönimeäni en.

Työkaveri otti mummonsa "tyttönimen". Ei mennyt millään jakeluun, että se oli mummon isän sukunimi. Kun ne on aina jonkun suvun miehen nimiä. AINA. 

Minä voisin veljeni kiusaksi ottaa tyttönimeni (siis isäni sukunimen) käyttöön, ellei se olisi niin hankala härdelli, kun tuli kuitenkin oltua yli puolet elämästä naimisissa. Ja nykyinen nimi on harvinaisempi. Mistä lähtien on eron jälkeen ollut kiellettyä pitää ex-miehen sukunimi? Kun on kuitenkin yhteisiä lapsia.

Sitä en kyllä ymmärrä, jos menee naimisiin niin silloin pitää entisen miehensä nimen. Pitäisi varmaan kysyä Päivi Lipposelta. Tosin Päivi joutui luopumaan hienommasta nimestä ex-miehensä vaatimuksesta. 

Olen harkinnut "oman" sukunimen käyttöönottoa. Se on Pirinen. Tiettävästi meidän suvussa ei ole sen nimisiä. Itse asiassa en edes tunne ketään Piristä. Eikös se silloin olisi minun oma sukunimi?

Vierailija kirjoitti:

Päivän polttava kysymys. Mitä sillä sukunimellä on väliä ulkopuolisille? Jotkut ovat menneet naimisiin aikana, jolloin oli pakko ottaa miehen nimi. Olis hiukan outoa ehkä, että vuosikymmenten jälkeen nainen ottaisi erossa tyttönimen takaisin. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kans, että haluaa roikkua exässä. Hö.

On. Saan huomattavasti parempaa ja ystävällisempää kohtelua nykyisellä nimelläni kuin tyttönimelläni. Sen huomaa aivan kaikkialla. Nimeäni myös ihaillaan ja pidetään kauniina.

Kyllä se rikkaan ex-äijän von Dööfelstaum on komeampi ku Möttönen?

En todellakaan vaihda jos eroan. Kaikki kortit, henkkarit on nykyisellä nimellä.

25vuotta ollut miehen sukunimi ja 30v. oma sukunimi.

Ihme asia sua riepoo. En tiedä ketään joka olisi vaihtanut sukunimen kun on eronnut.

Kaikki ei eroa muutaman vuoden avioliiton jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan vaihda jos eroan. Kaikki kortit, henkkarit on nykyisellä nimellä.

25vuotta ollut miehen sukunimi ja 30v. oma sukunimi.

Ihme asia sua riepoo. En tiedä ketään joka olisi vaihtanut sukunimen kun on eronnut.

Kaikki ei eroa muutaman vuoden avioliiton jälkeen.

Sillon kun menin naimisiin oli vielä vähän kortteja ja ym.

Oli paljon helpompi vaihtaa sukunimi.

Mun oma sukunimi kirjoitettiin aina väärin ja kyllästyin siihen.