Ymmärrätkö television englannin kieltä ilman tekstityksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekstitys antaa huonomminkin kieltä osaavalle illuusion siitä, että ymmärtää.

Jostain telkkarin kaiuttimesta stereoäänenä ei ongelmaa. Mutta monikanavaääniraidan dynamiikka on sitä luokkaa, että koko talossa raikaa äänekkäissä kohdissa, kun dialogin taso on säädetty normaaliksi. 

Miten tämä liittyy tekstityksiin?

Käytän aina tekstityksiä, jotta muut eivät valittaisi äänenvoimakkuudesta.

Jos on mahdollista valita tekstityksen kieli, niin valitsen mieluiten alkuperäisen, siis sama mitä ääniraita, edellyttäen, että ymmärrän sitä.

Käännös helposti häiritsee.

Epäselvää puhetta tai jotain ihme murretta voi olla vaikea ymmärtää. Kuulonikaan ei ole enää paras mahdollinen, joten käytän yleensä englanninkielistä tekstitystä tukena jos vain mahdollista.

Suoratoistopalveluista otan tekstitykset pois jos mahdollista, olen aikoinaan asunut Yhdysvalloissa mutta nykyään televesio on loistava keino pitää kielitaitoa yllä kun en enää muutoin arkielämässäni englantia juurikaan kuule.

Ymmärrän. Kuuntelen myös äänikirjoja englanniksi ja katson suoratoistopalveluissa leffat/sarjat ilman tekstejä, koska käännökset ovat usein niin ontuvia ja huomio kiinnittyy vain niiden huonouteen. Luen myös enlannin kielisiä kirjoja.

Olen pitänyt kielitaitoa yllä tällä tavoin lukion jälkeen, sillä muuta keinoa ei oikein ole ollut.

Ymmärrän aika hyvin, mutta esimerkiksi BBC:n kuunnelmat tuottavat vaikeuksia. Dokumentit, uutiset ja sensellaiset ymmärrän aika hyvin, mutta leffat ja tv-sarjat tuottavat vaikeuksia paitsi esim. Kauniit ja rohkeat, josta ymmärrän vähintään 99%. Sitten jostain Emmerdalesta hyvä, jos ymmärtää edes puolet. Lisäksi monet ulkomaiset aksentit kuten venäläinen tai ranskalainen aksentti tuottavat vaikeuksia mutta esim. hollantilainen aksentti on äärimmäisen selkeää. Ja tietenkin natiivimurteet ovat vaikeimpia. Tiivistettynä uutisenglanti on se, mitä ymmärrän parhaiten.