Elokuiset Heinäkuussa
Terveiset ultrasta. Kävin perjantaina viimeisessä ultrassa ennen lääkärimme lomia. Hyviä uutisia, sillä vauvan pää oli jo kiinnittynyt. Sydänäänet hyvät, napanuora ei kieryneenä, istukka toimii ja vauva liikkuu aktiivisesti.
Lääkäri epäili, että synnytys voisi hyvinkin käynnistyä jo tämän kuun lopulla.
Täällä kaikki valmista, paitsi sänky tulee vasta kolmen viikon kuluttua.
Painon nousunkin olen saanut pysähtymään, muuttamalla ruokavaliotani terveellisemmäksi eli olen jättänyt namit ja vaalean leivän sekä pullat pois ;-)
Olo on muutenkin mahtava, parasta raskaus aikaa minulle koko raskauden aikana!
Öisin tosin joutuu heräilemään vessaan tuon pään kiinnittymisen jälkeen jopa kuusi kertaa yössä. Mutta loppu häämöttää, joten eiköhän tämän kestä!
Oikein hyvää kesää kaikille, voikaahan paksusti!
aatulilli ja kirppu 34+5
Kommentit (35)
Huh huh, taas hikoilen kotona. Viikonlopun vietimme etelä-Lapin suunnalla, ja siellä oli mukavan viileää. Nyt on tämän kesän häät tanssittu, vielä ois viikon paastä matkustaminen sellaisiin kivoihin yhdistelmäkekkereihin (muutama rippilapsi, pari yo:ta ja yhet pyöreet vuodet + sukutapaaminen kertarysäyksellä). Siitenpä luulen, että saamme rauhassa keskittyä kotosalla tulevaan ja panostaa vauvantuloon esim. vaunuhankinnoin.
Mielenkiinnosta haluaisin tietää, kun lueskelen teidän ihania lastenhuonekuvauksia, että aiotteko laittaa vauvan heti toiseen huoneeseen paapaamaan vai pidättekö omassa makuuhuoneessanne? Meillä tämä on vielä hieman auki. Serkkutyttöni lapset ovat alusta alkaen nukkuneet omassa huoneessaan joka on muutaman metrin päässä vanhempien makkarista, ja oikein hyvin on mennyt. Toisaalta taas, mitenköhän sitä osaa itse rauhoittua jos ei vauva ole välittömässä läheisyydessä? Kertokaapas mietteitänne!
Ja sitten se esittelypuoli. Taidan olla eka esittäytyjä, jolla se kolmenkympin rajapyykki ei ole vielä kilahtanut!
Minä elokuun lopulla 28, mies 35 (eli -78 ja -71)
Asumme Pohjois-Karjalassa, vähän Joensuusta etelään
Olen kieltenopettaja
Vuoden yrityksen jälkeen yksi inssi, jonka todettiin olevan riittämätön meille. Yksi IVF/ICSI, jonka toisesta ja viimeisestä PAS:sta tämä raskaus lähti. Yrityksen aloituksesta raskautumiseen vierähti kolme vuotta.
Laskettu aika 28.8. (lähellä omia synttäreitäni :)
Sellaisia! Olipa kiva idea tämä tosiaan, mukava lukea teidän esittelyjänne!
T. Wishful ja Vempula rv 33+6
Neuvolassa käytiin viimeistä kertaa omalla terveydenhoitajalla, hän jää nyt lomalle. Ihan tulee ikävä tuttua ja turvallista tätiä! Vauva on kasvanut mainiosti (ja niin äiti myös, lähtöpainosta on turvotuksineen tullut +16,5 kg) ja vauvan pää on kiinnittynyt jo. Kaikki tuntuisi olevan hyvin. Mun painosta ei th ollut moksiskaan, lähtöpaino ollut kuitenkin ihan ok eikä ne kilot " näy" eli vain masu on kasvanut hurjasti. No reisiin on tullut hieman ylimäärästä, muttei sekään kyllä selitä noita kiloja. Pääasia, että kaikki on hyvin. Vauvan th arveli olevan syntymäpainoltaan alle 3,5 kg.
Juttelimme neuvolassa myös vaatetusasioista, mua mietityttänyt mitä laittaa pikkuisen päälle, jos ja kun elokuukin on oikein lämmintä aikaa. Tuntuu niin hyvältä saada " asiantuntijan" neuvoja ja vinkkejä. Oma neuvolatäti on kyllä sellainen, ettei tyhmiä kysymyksiä tunnu olevankaan. Toivottavasti teillä muilla samanlaisia kokemuksia.
Wishful kyseli pikkuisen nukkumispaikasta. Me asumme kaksiossa, jossa ajattelimme pärjätä ensi talven yli. Eli pakosti nukumme vauvan kanssa samassa makuuhuoneessa ensimmäisen puoli vuotta. Joku on varoitellut, että sitten vauvaa ei saa enää nukkumaan omaan huoneseen. No, aika näyttää. Uskon, että tämäkin asia menee omalla painollaan ja olosuhteiden mukaan. Viihdymme nykyisissä asumisoloissa niiiin hyvin, että haikeilla mielin suunnittelemme uuteen asuntoon muuttoa ensi kesään mennessä. Eli jossain vaiheessa aktiivista uuden kodin etsintää sitten.. Mites teillä muilla nukkumiskuviot?
Me saimme kutsun häihin, jotka ovat neljän viikon kuluttua lasketusta ajasta. Jos vaan kaikki menee hyvin niin pyrimme osallistumaan eli pian vauvan syntymän jälkeen sukupuolen selvittyä saamme lähteä juhlavaateostoksille. Kutkuttava ajatus!
Mukavaa, kun keskustelu on ollut ketjussamme vilkkaampaa. On kiva lukea teidän muiden kuulumisia ja ajatuksia.
Kaikille leppoisia hieman viilentyneitä heinäkuun päiviä. Toivottavasti siellä Favolinankin kotikaupungissa viileämpiä hetkiä välillä!
M@dicken viikoilla 37 + 5
Meillä oli tänään kasvu-ultra, josta kuuluu mukavia. Vauveli vastaa viikkoja oikein mallikkaasti, tällä hetkellä masuasukas painaa 2,3-2,5 kg. Tällä kertaa hän näytti meille kieltä (rv 20 ultrassa vilkutti), hih! Jos kaikki menee loppuun asti normaalisti ja jos hän syntyy maailmaan laskettuna aikana, syntymäpaino tulee olemaan n. 3,3-3,6 kg. Eli oikein sopivan kokoinen! Vielä on siis yksi ultra edessä rv 37. Vauva on jo melko tukevanoloisesti raivotarjonnassa, eikä kätilö sanonut uskovansa, että se siitä enää kääntyy. Mitä nyt kylkeä vaihtaa välillä.
Jokos te olette alkaneet tekemään liikelaskentoja, kun olette monet minua muutaman viikon edellä? Potkiiko vauvat terhakkaasti? Meilläpäin kehotetaan aloittamaan liikkeiden seuranta rv 36 eteenpäin ja päivittäin pitäisi sitä sitten tehdä. Oon jo nyt vähän kuulostellut päiväpötkötyksien aikaan liikkeitä, ja ainakin toistaiseksi tuo tunnissa vaadittava kymmenen liikettä tulee aika lailla 15-20 minuutin aikana. Vauhdikas muksu, taitaa tulla isäänsä (kielennäyttäminen viittaa myös siihen suuntaan) ;)
Mukavalta tuntuu kun ilmat vähän viileni. Ulkonakin pystyy jo olemaan isommin hikoilematta, tosin masu tuntuu kasvavan nyt tehokkaasti ja aiheuttaa puuskuttamista melko vähäisenkin rasituksen jälkeen (kuten tänään kiivetessämme äitipolille kolmanteen kerrokseen, hoh!)
Kastemekon suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Siskoni sen ompelee, siitä tulee meidän suvun uusi perintömekko, kun sellaista ei oikein ole ollut. Jokos teillä on nimet suunniteltu? Vai katsotteko ensin, miltä muksu näyttää? Meillä on etunimet valmiina molempien varalta, mutta toiset/kolmannet nimet vielä osittain auki.
Jahas, täytyypä taas suunnata tuonne puutarhan puolelle kasteluhommiin. Mukavaa loppuheinäkuuta!
t. Wishful ja Vempula rv 34+3
Viikot ne vaan vilahtelee ohi ja h-hetket lähestyy... Ja vieläkin tuntuu vähän omituiselta, että mukamas MEILLE on tulossa vauva!! Toisaalta taas ei malttaisi enää odottaa, että näkisi sen pienen ihmeen, joka tuolla mahassa mönkii.
Mulla on menossa taas sokeriseurantapäivä. Eli mittailen ahkerasti koko vuorokauden sokereita ennen ja jälkeen ruokailun sekä kirjaan ylös syömiset. Teen seurantaa äippäpolikäyntiä varten, joka on ensi maanantaina. Siellä tehdään kokoultra ja otetaan mahdollisesti vauvelin sydänkäyrää sekä keskustellaan noista sokerijutuista.
Vajaan viikon on olleet nivuset aika kipeät. Ihan tuntuu siltä, kuin olisi tehnyt jonkin rankemman treenin. Kaitpa siellä jotkin liitokset löystyvät. Nukkumiseen kipu ei ole onneksi vaikuttanut, mutta kävely on hidastunut entisestään.
Täällä oli puhetta vauvan nukkumajärjestelyistä. Ystävien kovasti suositeltua olemme päätyneet vuokraamaan vaavisängyn alkukuukausiksi. Se on se pyörällinen vähän sairaalasänkyä muistuttava malli, joka on pienempi kuin pinnis. Jokaiseen sänkyyn tulee aina uusi patja ja vuokra-aika on max. 4kk ja hinta 65¿ tuolta ajalta. Sänky tuodaan sovittuna päivänä kotiin ja haetaan pois vuokra-ajan päätyttyä. Meillä on vähän ahdas makuuhuone ja ajattelimme, että vaavisänky mahtuu sinne paremmin. Kun siitä luovutaan, koitetaan siirtää kirppu nukkumaan omaan huoneeseen pinnasänkyyn. Ystävällä on vaavisängystä nyt reilun kuukauden kokemus ja hän on ollut erittäin tyytyväinen. Myös se, että sängyn jaloissa on pyörät, on kuulemma osoittautunut erittäin käteväksi.
Wishful kyseli nimistä. Meillä ei ole vielä päätetty mitään, mutta minä olen tehnyt jonkinlaista listaa ehdotuksista ja mies on kommentoinut niitä. Mies ei ole tehnyt omaa listaa - kun kyselin häneltä ehdotuksia, vastaus oli että tytölle olisi kiva mun nimi ja pojalle hänen nimi... Että ne on kuulemma hyvät nimet. Joopa joo... No, näytti tuo hyväksyvän mun ehdotelmista ainakin osan. Luulen ettei tästä saada kovin isoa vääntöä aikaiseksi.
Kummejakin pitäisi miettiä. Sen tiedän, että mun isosiskoa miehineen pyydetään, mutta muut on vielä auki. Muut kummit olisi mukava olla miehen puolelta. Sitä asiaa saa kyllä mieskin miettiä!
Nyt taidan mennä suihkuun - pitäisi lähteä kaupungille lahjaostoksille. Miehellä on huomenna synttärit, eikä mulla ole mitään hajua lahjasta... aaaaarrrrgghhh!!!
Mukavaa viikonlopun alkua kaikille!
t: Klovni ja kirppu 35+2
Mukavan viileää! Ihan tervetullutta vaihtelua kesäsadekin. Pää on kyllä pehmennyt lopullisesti: huomasin keskellä suomen kesää haaveilevani jo syksystä - saa kulkea villapaidassa, farkuissa ja tennareissa, nauttia syksyn tuoksusta vaunukävelyillä :) No, jos kuitenkin nautiskelis tän kesän loppuun ensin!
Wishful: Hyviä ultrakuulumisia siis! Täällä ei ole tarvinnut tehdä liikelaskentaa, pikkuinen on kyllä niin menevä tyyppi. Aamusta yöhön tasaisin välein muksetta ja menoa :) Mukavalta ja ihmeelliseltä edelleen tämä mahan oma elämä tuntuu, näitä potkuja ja möyrimisiä tulee varmasti muisteltua monesti elämän varrella.
Nimiasioista.. Meillä on nimet aika pitkälle mietittynä sekä tytölle että pojalle. Pientä hiomista varmaan sitten vielä, kun näkee minkälainen perheenjäsen sieltä sitten tupsahtaa! Mieheni sisko yllätti meidät tarjoutumalla ompelemaan kastemekon, tulin tosi iloiseksi. Onko muilla ajatukset jo karanneet ristiäisiin/nimenantojuhliin saakka? Me olemme ajatelleet, että järjestäisimme juhlat, joihin kummien ja lähimpien sukulaisten lisäksi tulisivat myös ne rakkaat ystävät, joiden toivoisimme olevan mukana lapsemme elämässä. Kummeiksi olemme pyytäneet kahta kirkkoon kuuluvaa ystävää sekä " aikuisiksi ystäviksi" kahta sellaista, jotka eivät kuulu kirkkoon.
Klovni75: Edulliselta ja hyvältä kuulosti tuo vuokrattu vauvasänky. Varmasti kokonsakin vuoksi turvallisen tuntuinen nukkumapaikka pikkuiselle ensi alkuun. Me olemme hieman pienentäneet pinnasänkyä peitoilla niin että sinne jää mukavan kokoinen pesä nukkua.
Jännityksellä odotan, milloin joku meistä kirjoittaa tänne ensimmäiset vauvakuulumiset! Tsemppiä ja hyvää olo ihan jokaiselle!
M@dicken
Taitaa meillä kotona olla kaikki aika valmiina kirppua varten, kun roikun täällä palstalla aina vain useammin... Mutta on niin kiva lukea teidän kuulumisia!
Olin tänään naikkarilla kokoultrassa ja diabeteshoitajan ja -lääkärin juttusilla. Päältäpäin lääkäri arvioi kirpun painoksi nyt 3 kg, mutta ultralla saatiin varmempi 2,7 kg. Käyrillä mentiin hyvin keskiviivalla ja hyvältä kuulemma näytti kaikki muutenkin. Ruokavalion kanssa pitää nyt jaksaa tsempata viimeiset viikot, niin sitten kirppu ei kasva 3,5 kg isommaksi. Seuraava kontrollikäynti on 10 päivän päästä ja sitä ennen pitää tehdä sokeriseurantaa joka toinen päivä. HUH HUH!! Kyllä on sormenpäät kovilla...
Muuten toi sokereiden mittailu on ihan ok, mutta kellon kyttääminen ärsyttää. Ja sitten pitää miettiä aika tarkkaan, milloin syö, että mittaukset ajoittuisivat järkevästi - ettei nyt satu olemaan vaikka just kaupassa, kun pitäis mitata... Viime viikolla istuin Espan puistossa penkillä ja piikittelin itseäni sormenpäähän - vieressä istuva vanhempi herra ymmärsi onneksi olla sanomatta mitään. =( Mieluiten sitä jääkin kotiin seurantapäivinä, niin saa rauhassa mittailla arvoja.
Jos nyt jostain syystä sokerit alkaisivat huidella korkeuksissa ja kirppu sen seurauksena kasvaa vauhdilla, niin sitten harkitaan käynnistystä. Se on mahdollista periaatteessa vaikka heti, jos tarve vaatii. Aika huima ajatus! Mielummin kyllä pidän kirppua vielä mahassa ja annan sen kasvaa syömällä itse järkevästi. Ettei tarvisisi niin pientä raasua pakottaa maailmaan ennen aikojaan. Käynnistyskään ei kuulemma ole aina ihan ihanaa...
Mutta tällaisia makeita juttuja tällä kertaa oman navan ympäriltä. Nyt taidan mennä iltapesulle ja sitä myöden nukkumaan. Voikaa hyvin!
t: Klovni 35+5
Moikka taas elokuiset! Alkaa h-hetki lähestyä pikkuhiljaa... Täällä kärvistellään tässä helteessä, joka ei taida loppua milloinkaan... Olen viettänyt viimeisen viikon ihan sisätiloissa, ikkunat ja kaihtimet kiinni ja ulkona käyn vain jos on ihan pakko. Ainakin täksi viikoksi on vielä luvattu näitä yli 30 asteen helteitä, eli ei toivoa paremmasta. Onneksi olen kuitenkin kuumuudesta huolimatta välttynyt pahalta turvotukselta. Lauantaina ostettiin tuuletin, ja vietänkin suurimman osan ajasta sen edessä.
Näin viime viikkoina kalenterikin näyttää onneksi aika tyhjältä. Nyt viikonloppuna meillä oli vielä vieraita Suomesta ja olin tosi onnellinen, kun he eilenaamuna lähtivät. Ei enää oikein jaksa passata, ja kuunnella noita " Älä nyt vaan kanna mitään" , " et saa rasittaa itseäsi" jne. juttuja. Vietän nyt päivät lueskellen ja nukkuen sekä kavereiden kanssa puhelimessa juoruten. Huomiseksi suunnittelin päivätreffejä Ikeaan erään toisen raskaana olevan kaverin kanssa, kun siellä on kuitenkin kunnon ilmastointi ja saa halpaa ruokaa :-)
Tosta nukkumisesta: Meillä on nyt aluksi vauvalle miehen vanha kehto, jossa se mahtuu nukkumaan varmaan 3-4 kk:n ikäiseksi. Sitten täytyis ostaa pinnasänky, todennäköisesti ostetaan suoraan sellainen, josta saa sitten myöhemmin juniorisängyn. Lastenhuonetta ei ole vielä hirveästi laitettu, koska vauva nukkuu kuitenkin aluksi meidän huoneessa. Täällä on tosi iso hitti sellainen Babybay-sänky, jossa vauva nukkuu omassa " ulokkeessaan" vanhempien sängyn vieressä. Se olis ihan kiva, mutta maksaa noin 160 ¿. Mä luulen, että meidän vauva nukkuu ekat viikot meidän sängyssä ja katsotaan sitten, miten noi yösyömiset alkaa mennä, nukkuuko kehdossaan vai missä.
Oletteko te jo miettineet, mitä alatte " harrastaa" vauvan kanssa? Me ollaan mietitty vauvauintia ja sitten sellaista PEKiP-kurssia, joka on jonkun prahalaisen kasvattajan kehittämä ohjelma. Siinä lapsia kannustetaan leikin varjolla mm. harjoittelemaan tarttumista, kääntymistä jne. Täällä se on tosi suosittu, en tiedä löytyykö Suomesta jotakin vastaavaa. Entä oletteko itse menossa synnytyksen jälkeiseen jumppaan, jossa harjoitetaan lantionpohjan lihaksia ym? Täällä sairauskassa korvaa jokaiselle ainakin yhden sellaisen kurssin, ja siksi lähes kaikki naiset meneekin sellaisille kursseille.
Synnytyskassikin on nyt pakattu ja piccolopullo kuohuviiniä ostettu, eli vauva saisi pikkuhiljaa alkaa tulla. Vieläkin vaan välillä tuntuu ihan uskomattomalta, että meille siis oikeasti on tulossa vauva! Siitä on niin kauan haaveillut, ja silti nyt h-hetken lähestyessä olo on edelleen aika epätodellinen. Masusta on otettu tosi paljon kuvia, jotta vanhemmat ja sisarukset Suomessa pääsee mukaan odotukseen. Niitä on varmaan kyllä kiva katsella jälkikäteenkin. Toisaalta kyllä tästä isosta mahasta luopuu pian jo mielellään, että pääsee tutustumaan ihan kasvokkain siihen pikkukaveriin, joka tuolla masussa potkii.
M@dicken taisi kysellä nimijutuista. Täällä Saksassa vauvan nimi ilmoitetaan kaikille yleensä heti syntymän yhteydessä, ja mekin varmaan teemme niin. Nimet on valmiina kummallekin, saa nähdä, näyttääkö vauva sitten siltä. Meidän vauvaa ei kasteta, vaan pidämme siunaustilaisuuden syyskuun alussa samalla, kun mun vanhemmat ja osa sisaruksista tulee käymään täällä katsomassa vauvaa. Eipähän heidän tarvitse sitten useampaa kertaa peräkkäin lentää tänne, se kun on aika kallista. Lisäksi olemme kutsuneet miehen perheen ja meidän parhaat ystävät, yhteensä n. 25 henkeä. Mietimme vielä, pidämmekö tilaisuuden kotona vai vuokraammeko jonkun tilan. Mun vanhemmat tulee muutamaa päivää aikaisemmin ja ovat luvanneet auttaa järjestelyissä ja leipomisissa.
OK, tällaista siis tänne. Mun piti jotain kommentoidakin, mutta en nyt muista mitä. Klovnille kuitenkin tsempit ruokavalion ja sokerien mittailujen kanssa!
Mukavaa heinäkuun loppua
toivottelee Favolina rv 38+1
VAUVAHARRASTUKSISTA:
Mä ajattelin kokeilla jotain vauvajumppaa ehkäpä tai tanssia. Babybailatinoa ainakin olisi 3kk eteenpäin. Sellaista mihin voisi mennä vaikka mies olisikin työmatkalla. Ei varmaan paljoa muita suunnitelmia kuin jotain liikunnallista tosiaan...Sitten ajattelin, että voisi katsastaa läheiset perhekahvilat sun muut sellaiset paikat, joista voisi ehkäpä löytää vaunutteluseuraa, kun en täältä alueelta tunne ketään joka olisi samassa tilanteessa. Eiköhän sitä jotain keksitä :)
VAUVAN NUKKUMINEN: Kiva Favolina varmaan joku tuollainen pikkasempi sänky ettei vanhempien makkariin välttämättä tarvii jättipinnistä raahata. Meillä on ainakin kohtis pieni makkari. Nyt olen laittanut sen pahvilaatikon äitiyspakkauksesta valmiiksi ja laitan vauvan ehkä siihen ekaksi yöksi tai sitten tosiaan raahataan vaan se pinnis sinne meidän makkariin. Ei vaan turhan aikaisin viitsi laittaa, koska sitten ei enää aukea makkarin kaapit kun on ahdasta ;) Pitääpi tyhjentää se kaappi oleellisista kamoista.
Itseäkään ei nyt nuo helteiset kesäilmat kauheasti jaksa kiinnostaa. Nestettä kertyy helposti. No ei vielä mitenkään paljoa, mutta kuitenkin käsistä sen tuntee...
NIMISTÄ: Mekin ollaan mietitty, että ilmoitetaanko me etunimi heti vaiko ei. Toisaalta tekisi mieli alkaa kutsua varmaan jo ihan nimellä. Mutta ollaan toki keksitty jo kutsumanimikin vauvalle eli ehkä sen paljastuminen ei niinkään haittaisi.
Tsemppiä kaikille elokuisille täällä pian tämä odotus koitos on meidän osaltamme jo ohi ja tutustutaan vauvoihimme.
Pia 7 days to go
Tulee roikuttua jonkin verran netissäkin, kun olen viime aikoina yrittänyt istua koneella viimeistelemässä lopputyötäni. Tavoitteena olisi valmistua joulukuussa alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja yritänkin nyt saada aurinkoilmoista huolimatta tuon kirjallisen työn mahd pitkälle ennen pikkuisen tuloa. Tuskin sitten vauvaan tutustuessa ja kaikkea uutta puuhaillessa malttaa suoda opiskeluille ajatuksia/aikaa kuin sen pakollisen.
Klovnille iso tsemitys sokereiden mittailuun! Onneksi ollaan loppumetreillä!
Favolina kyseli harrastelu- tms suunnitelmia. Meillä mies on suunnitellut vauvauintia, ehkä järjestetyssä vauvauintiryhmässä tai sitten ihan omatoimisesti. Tämä olisi heidän oma juttunsa. Mulla ei oikein ole suunnitelmia, vauvahierontaa ja jumppailua nyt kotioloissa ainakin. Ehkäpä jonkun kerran katsastan läheisen perhekahvilan toiminnan, mutten tiedä, onko se oikeen " mun juttu" . Sittenhän sen näkee. Tykkään tosi paljon kaikkeen musiikkiin liittyvästä ja nauroinkin, että ehtisimme pikkuisen kanssa Helsingin Juhlaviikkojen lasten päivän konserttiin - siellä olisi tarjolla mm. reggae- ja afrorytmejä. Taitaa vaan olla vielä liian hurjaa menoa tuoreelle musiikkidiggarille, varsinkin jos menee yli lasketun ajan! Eli jätämme suosiolla vielä tänä vuonna väliin :)
Sairaalakassi on pakattuna (kiitos Favolina piccolokuoharivinkistä, olisin varmaan unohtanut hankkia), neuvolakortti ja kamera kulkevat päivittäin kassissa mukana. Miehelle hankin " isyyspakkauksen" eli tarvittavia eväitä sairaalareissua varten sarjakuvilla, sikarilla sekä pienillä konjakki- ja whiskypullolla höystettynä. Saa nähdä ehtiikö ja muistaako kumpikaan nämä eväät sitten napata mukaan lähdön hetkellä!
Valokuvia on täälläkin napsittu, saa sitten myöhemmin muistella ja ihastella omia muotojaan!
Mites teillä muilla miesten mahdollisuus jäädä isyyslomalle? Entä Favolina, onko siellä miesten mahdollista jäädä vauvan syntymän jälkeen kotiin? Ehkä tästä on ollut aiemminkin täällä puhetta, en vaan nyt muista.. Mun mies pitää sen maximin heti vauvan syntymästä, tuntuu mukavalta ja turvalliseltakin olla alkuun kaksin - tai siis kolmisin!
Palataan taas kuulumisiin!
M@dicken
Palailen taas tänne koneen ääreen. Ulos ei tosiaan viitsi mennä, varjossa lämpötila nyt 33,4 astetta. Tuulettimen kanssa täällä sisällä pärjää jotenkuten, ainakin jos käy aina välillä suihkussa. Tänään olen käynyt jo kolme kertaa...
M@dicken, kyselit isyyslomista. Täällä joissain firmoissa isät saavat ruhtinaalliset 2 päivää isyyslomaa, mutta mun mies on Siemensillä töissä, joka on tosi miesvaltainen firma, ja siellä ei hyvällä katsella, jos yrittää isyyslomaa ottaa. Siis ihan kesälomilla pelataan. Onneksi miehellä on kiva pomo, joka on suostunut siihen, että kesäloma alkaa joustavasti siitä hetkestä kun vauva päättää syntyä ja lomaa on sitten 3 viikkoa putkeen. Tosin jos menee paljon yliaikaiseksi, mies ei ehdi tuota kolmea viikkoa pitää, kun syyskuun alussa hänellä on koulutusta viikko ja sinne on mentävä. Siinä tapauksessa käväisee sitten viikon töissä ja palaa vielä kotiin lomailemaan. Onneksi tuo viikko on just se, kun mun vanhemmat ja pari sisarusta tulee, eli mun ei tarvitse ihan yksin selvitä vauvan kanssa, vaan ruoanlaitto- ja siivousapua on tiedossa.
Täällä monet kyllä ihmettelee, kun olen kertonut Suomen isyyslomista ja äitiyspakkauksesta. Vanhempainvapaatkin on täällä vasta suunnitteilla, eli edut on paljon huonommat. Ja kun vielä ajattelee, että äitien on melkein pakko jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi, kun hoitopaikkoja on niin vähän, niin lapsiperheillä ei täällä todellakaan ole herkut oltavat. Ei siis ihme, että täällä on Euroopan alhaisin syntyvyys.
Kuulin just äsken, että yksi täkäläinen kaveri oli saanut viime viikolla pojan. Kokoa kaverilla oli ihan kivasti: 56 cm ja 4700 g. Oli kuulemma mennyt synnytys ihan hyvin, alateitse ja ilman kivunlievitystä. Toivottavasti meidän vauvasta ei kuitenkaan ihan noin isoa tule!
M@dickenille tsemppiä lopputyön kirjoittamiseen!
Mukavaa päivänjatkoa
toivottelee Favolina
Kiva kuulla teidän kuulumisianne!
Täällä voidaan hyvin. Voin itse asiassa edelleenkin niin hyvin, että oikein itseäkin ihmetyttää :) Tänään olin kaverini kanssa Hietsun kirpputorilla myymässä vanhaa roinaa pois. Helle oli kyllä aikamoinen ja taisin vähän kärähtääkin kun seisoin auringossa monta tuntia.
Viime viikon lopulla oli viimeinen lääkärissä käynti. Mulla oli kohdunsuu jo pehmennyt ja 2 cm auki (!). Kohdunkaulan pituuskin enää n. 1 cm. Lääkärin mukaan joillakin menee tästä synnytykseen enää muutama päivä mutta voi mennä kyllä vielä muutama viikkokin. Mulla siis viikkoja kasassa tuona päivänä 35+2... eli saattaa meidän vauveli hyvinkin syntyä etukäteen! Tämä tieto saikin meillä vähän " vipinää kinttuihin" eli kävimme heti viikonloppuna ostamassa vauvalle ammeen sekä vaunut. Päädyin ostamaan Teutonian Prestige -vaunut. Myös vauvan vaatteet tuli pestyä ja silitettyä viikonloppuna. Onpahan nyt sitten ainakin jotain valmiina jos hän päättää syntyä etuajassa :)
Wishful kyseli vauvan nukkumapaikasta. Kaverini on luvannut lainata meille pyörillä olevan kehdon (pitäisi kai sekin mennä jo lainaamaan...) eli ajattelimme, että vauva nukkuisi aluksi minun vieressäni meidän makuuhuoneessamme. Ehkä muutaman viikon, jonka jälkeen siirrettäisiin omaan huoneeseen.
m@dicken kyseli isyyslomista. Meillä mies on ajatellut pitää isyyslomaa 2 viikkoa heti kun kotiudumme sairaalasta.
Favolinan kirjoituksesta tulikin mieleen, että olisi varmaankin hyvä jo pakata se synnytyskassi. Jos ei sitten vaikka siinä lähtöhässäkässä muistakaan mitä pitäisi ottaa mukaan.
Täällä oli puhetta myös nimistä. Me emme ole vielä miettineet nimeä kovinkaan paljoa vaikka sukupuolikin on tiedossa. Katsotaan sitten minkä näköinen tyyppi sieltä tulee :)
Vauvaharrastuksista: me emme ole vielä miettineet harrastuksia sen tarkemmin mutta vauvauintiin ehkä menemme. Meillä on myös avoin päiväkoti tässä vajaan 1 km:n päässä eli sinne voi mennä vauvan kanssa tapaamaan muita äitejä & vauvoja neljänä päivänä viikossa. Siellä tulen ehkä silloin tällöin käymään.
Esittelystä vielä: taitaa tuo helle olla sen verran sekoittanut päätä, että ilmoitin esittelyssä itselleni väärän iän (34v.). Oikeasti olen 35v., pian 36v. :-)
Hyviä vointeja kaikille!
Terkuin
Marina ja " Antero" rv36
Heippa vaan kaikille!
Aika hiljaista ollut täällä meidän " jengissä" viime päivinä - kesäiset ja hieman viilenneet säät houkutelevat aika tehokkaasti tuonne ulkoilmaan.
Monilla alkaa olla h-hetket jo niin lähellä, että alkaa tässä itseäkin jännittää! Varmaankin jo tulevan viikon loppuun mennessä on ensimmäinen elokuinen vauva nähnyt päivänvalon - wau! Tulkaahan sitten heti kotiuduttuanne ja kun jaksatte kertomaan meille kuulumisia. Täällä pidellään peukkuja kaikkien puolesta tasaväkisesti. =)
Onko teillä muilla ollut vaivana sormien puutuminen? Mulla on nyt reilun viikon sormet puutuilleet aika paljon ja etenkin yöllä tai jotain herkempää käsillä tehdessä sormet tuppaavat puutumaan. Vaiva on onneksi ohimenevä, mutta aika inhottava.
Favolina kyseli harrastusaikeista vauvan kanssa. Meillä ollaan ajateltu lähinnä vauvauintia ja mahdollisesti myöhemmin jotain vanhempi-lapsi-jumppaa. Itse olen naperosta asti käynyt jumpalla (tosin nyt viime vuosina se on jäänyt...) ja jumppasalit vetävät magneetin lailla. Täytyy vaan etsiä sitten sopiva seura ja ryhmä, kun se aika koittaa.
Yllätin itseni ja mieheni eilen jaksamalla olla kavereiden grillijuhlissa aamuneljään asti! Olin vielä kotiin lähtiessäkin ihan pirteä. Historiallista. Ne taisivat nyt kuitenkin olla viimeiset kemut vähään aikaan - ainakaan noin myöhään menevät. Yövalvomisia harrastetaan tästä eteenpäin ihan täällä kotirintamalla...
Hyviä vointeja edelleen kaikille ja toivottavasti saadaan tulevalla viikolla jo iloisia uutisia vauvojen merkeissä!
t: Klovni ja kirppu 36+4
Paino 2520g
Pituus 45 cm
Synnytys päätettiin käynnistää, koska vauvan paino ei ollut noussut tarpeeksi. Viimeisinä kolmena viikkona painoa oli tullut vaan 150g.
Tämä huomattiin kun kävin kontrollissa Tammisaaressa, ja onneksi siellä oli topakka lääkäri joka päätti heti että käynnistetään.
Kalvot puhkaistiin viime viikon tiistai aamuna ja 12:sta päivällä laitettiin tippa vauhdittamaan supistuksia.
Supistukset alkoivat todella rajuina heti tipan laiton jälkeen, joten sain epiduraalin heti. Epiduraali auttoi todella hyvin avautumisvaihe saatiin täysin kivuttomaksi, oloa voisi kuvailla jopa " taivaalliseksi" .
Sitten kipu palasi ja pyysin lisää lääkettä, kätilö katsoi kohdun suun tilanteen ja sanoi, ei mitään lääkettä enään, vaan nyt alat ponnistamaan. Ponnistusvaihe kesti 18 min, pienen episitomian joutuivat leikkaamaan, koska tyttö tuli ulos avosuisessa lakitarjonnassa.
Nyt siis ollaan kotona, perjantaina tultiin. Kaikki on mennyt hyvin maitoa riittää (nousi heti synnytystä seuraavana päivänä).
Tyttö on kova imemään, kätilöt sanoivat, että ne lapset jotka hikkaavat kohdussa ovat hyviä imemään... ainakin meidän kohdalla pitää paikkansa :-) Juuri varmasti tuosta johtuen maito nousi niin nopeasti, kun tyttö on jaksanut imeä!
Baby Blusia oli kyllä ilmassa kolmantena ja neljäntenä päivänä, itku tuli kovin herkästi ja oli avuton ja ahdistunut olo, mutta nyt alkaa helpottamaan.
Hyviä synnytyksiä kaikille.
aatulilli ja tyttö 6 pv
No niin, saatiin eka elokuinen maailmaan - tästä se lähtee!
Aivan inhimilliseltä kuulosti aatulilli tuo sinun synnytys - toivottavasti me kaikki muutkin saamme suht inhimillisen synnytyksen osaksemme. Hienoa, että tyttö jaksaa imeä. Ystäväni sai lähes samankokoisen tytön ja heillä oli vaikeuksia alussa, kun tytöllä ei ollut voimia syödä. Ruokinta hoidettiin aluksi nenämahaletkulla sairaalassa.
Tuo babyblues tai hormonimyrsky on aika jännä juttu. Kuulemma saattaa itkeä vollottaa ihan ilman mitään syytä ja hetken päästä nauraa kikattaa kaksinkerroin. Näin meitä ohjaillaan kropasta käsin eikä voida itse asialle mitään. Kyllä luonto on ihmeellinen!!
Kaikkea hyvää teidän perheelle ja unohtumattomia päiviä pienen ihmeen seurassa! Perässä vaaputaan... =)
t:Klovni ja kirppu
Jatkan tätä höpinää, kun unohdin tuohon edelliseen laittaa vaunuista. Me ostettiin Hartanin Racerit. Pähkäiltiin kauan niiden ja Teutonian Mistralien välillä. Mistralit ois ollut 100 ¿ kalliimmat, ja niissä olis ollut se työntöaisa, jonka puolen voi vaihtaa. Niissä (ainakin tämän vuoden mallissa) vaan oli aika hankala jarru, eli se on työntöaisassa ja vaatii kahden käden käyttämistä ainakin aluksi kun se on niin jäykkä. Pelkäsin sitten että katkon joka kerta kynsiä jarrua päälle laitettaessa ja päädyttiin sitten noihin Hartaneihin, joissa on perinteinen jalkajarru. Edessä on neljä pientä kääntyvää pyörää (niinkuin olisi ollut Teutonioissakin), mitkä tekee niistä näin kaupunkikäytössä aika kätevät, kääntyy tosi pienessä tilassa.
Bugaboot ois ollut kivat, mutta noin 700 ¿ vaunuista on mun mielestä aika paljon...