Miksi jauhetaan siitä että perheillä on niiiiin kamalaa?

Täällä myös 70-luvulla syntynyt ja perheen kanssa vietettiin paljon aikaa. Molemmat vanhemmat olivat töissä ja oltiin aika köyhiä mutta kaikilla lomilla oltiin yhdessä, viikonloppuisin tehtiin retkiä, käytiin uimassa, pyöräilemässä jne koko perheen voimin. Meillä ei ollut kodin ulkopuolisia harrastuksia, mutta puuhailtiin silti paljon yhdessä.

Omilla lapsillani on paljon kodin ulkopuolisia harrastuksia, joten onhan tämä hiukan erikoista, kun voimme olla nyt niin paljon yhdessä. Toisaalta harrastuskuskaukset olivat jokapäiväisiä ja silloin ehdittiin puhua paljon myös.

Pidän outona sitä, että vähemmistön ongelmista tehdään normi ja puhutaan perheiden ahdingosta aivan kuin suurimmalla osalla olisi ongelmia perheessä. Väitän, että ongelmaperheitä on pieni prosentti ja että ne ovat jo sosiaalitoimen tiedossa muutenkin. Tällaisessa tilanteessa huostaanotto olisi mielestäni aika hyvä keino varmistaa, että lapsilla on päivittäin ruokaa naamansa edessä. Uutisointia olisi syytä muuttaa niin, että käy ilmi, että suurin osa perheistä on ihan ok: lapset saavat ruokaa, puhtaita vaatteita ja heillä on turvallinen olo.

Vierailija kirjoitti:

On hyvin kummallista, että ensin tehdään liuta lapsia ja sitten ollaan aivan pulassa kun joudutaankin olemaan viikko/kuukausikaupalla niiden kanssa kotona eikä välttämättä saada niille edes yhtä lämmintä ateriaa nokan eteen päivittäin. Millaisia nämä nykyvanhemmat oikein ovat?!

Tämä, tuhat kertaa tämä! 

On todella julmaa niitä lapsia kohtaan tehtailla vain lisää pentuja, jos ei jo olemassaoleviakaan pysty kasvattamaan, tai edes ruokkimaan. Mitä mahtaa liikkua näiden kyvyttömien "vanhempien" päässä?

Perheelliset nyt narisee aina jostain.

Etkö ole huomannut?

Joskus menneillä vuosikymmenillä ei ryyppääviä naisia ollut käytännössä lainkaan. Jos joku nainen ja vieläpä äiti otti alkoholia niin kauhistushan se oli. Nyt äidit ryyppäävät kotona siinä kuin isätkin ja lapsilta puuttuu se ainoakin turvallinen vanhempi. 

sosiaalipuoli om haaskalla nyt koska lapset vähenee

nyt propagandalla tapellaan niistä vähistä

On sanonta:

"Se mikä on toiselle roskaa on toiselle aarre"

Sama pätee tähän korona tilanteeseen

Koittakaa nyt tajuta, että jokaisella on omanlaisensa elämä

Toisille se on helppoa ja toisille vaikeaa

On ollut myös tapauksia, joissa ahdinko on vienyt koko perheen hautaan

Vierailija kirjoitti:

On sanonta:

"Se mikä on toiselle roskaa on toiselle aarre"

Sama pätee tähän korona tilanteeseen

Koittakaa nyt tajuta, että jokaisella on omanlaisensa elämä

Toisille se on helppoa ja toisille vaikeaa

On ollut myös tapauksia, joissa ahdinko on vienyt koko perheen hautaan

Kyllähän minä sen tajuan. Siksihän minä juuri kysynkin, että miksi nyt "kaikilla perheillä" on kamalaa ja ankeaa ja hirveää ja "kaikkien perheiden ahdingon" takia "kaikki lapset" voi huonosti ja "kaikki lapset" pitää saada äkkiä kouluun jne.

ap

Kyllä me jokainen tajutaan, että kaikilla ei mene hyvin. Näinhän se on muinakin aikoina.

Yksipuolinen uutisointi on se, mikä loukkaa.

Meidän perheen kokemus on, että tässä tilanteessa joka on muutenkin pelottava ja vaikea, on ihanaa että saamme edes olla yhdessä. Me kyllä kestämme tämän, vaikka etäkoulu kestäisi koko seuraavan syksynkin. Hoidan mielelläni lapsia kotona ja teen ruokaa, olen osittain lomautettu ja osittain etätöitä. Kaikki tuntemani perheet voivat hyvin, jopa paremmin. Ja meidän tyttö jolla ei edes kauheasti koulussa kavereita on nyt paljon tasapainoisempi.

Suosittelen että lastensuojelu ja järjestöt ottaisivat perheisiin yhteyttä ja kyseltäisiin mitä kuuluu. Menisivät lastensuojelu asiakkaiden koteihin kotikäynneille ja tarkastamaan tilanne. Ei alkoholismi, väkivalta ja muu saa olla syy että kaikki saavat koronan. Ne asiat ei edes hoidu pelkästään kouluun menolla, siellä ne vanhemmat odottaisi vaan kännissä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon vähävaraisia ja/tai päihdeongelmaisia perheitä, joiden lapsille ainoa turva on ollut koulu. Koulu tai päiväkoti voi olla ainoa paikka, jossa lapsi on saanut kunnon ruokaa ja jossa hän näkee selväpäisiä aikuisia. Kaikki vanhemmat eivät myöskään jaksa tai kykene auttamaan lapsia kouluhommissa ja jos perheessä on väkivaltaa, kotona jumissa olo tekee tilanteesta vielä pahemman.

Itse koen tilanteen kuten ap, meillä on iso koti, kaikki toistaiseksi terveinä, molemmilla vanhemmilla hyvät työpaikat jne. mutta tiedostan kyllä, ettei kaikilla ole sama tilanne.

Koulutkaan eivät ole auki ympäri vuoden 24/7, vaan lapset joutuvat olemaan kotona kaikki illat, yöt, viikonloput, arkipyhät ja lomat. Jos lapsella on niin huono olla kotona, niin miksi ei sijoiteta muualle asumaan? Miksi lastensuojelu ei löydä näitä perheitä, vaikka ilmeisesti on ihan yleinen huoli tällaisten perheiden lapsista, eli voisi olettaa, että lähes jokainen tietää jonkun tällaisen perheen?

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdallani kyse on ainakin siitä, että tulevaisuudelta vietiin taas pohja. Työnhaku loppui kuin seinään tämän koronakriisin myötä. Ei kerta kaikkiaan ole enää viikkoihin ollut yhtään työpaikkaa, jota voisi hakea. Eli siis toivo on mennyt. Olen ilmeisesti tulevat vuodet jumissa kotona lasten kanssa asunnossa, josta kukaan meistä ei pidä. Olen lopen kyllästynyt ja toivoton. Kaikki päivät ovat samanlaisia, eikä pienten lasten kanssa rutiinia pysty rikkomaan mitenkään, varsinkaan nyt kun mikään paikka ei ole auki.

Ei muuta kuin lähimmälle maatilalle hommiin, siellähän on nyt työvoimapula.

On pelottavaa lukea näitä kommentteja ja miettiä kuinka pihalla osa ihmisistä on, vaikka tiedottamista on enemmän kuin koskaan.  Voisikohan joku näistä 70 luvulla syntyneistä kertoa minä vuonna se oli kun tiedät lukittiin perheenä neljän seinä sisään? Minä 60 luvulla syntyneenä en tämmöistä ajanjaksoa elämässäni muista. Ihan pienelläkin aivokapasiteetilla  voi helposti päätellä, että se perheen yhdessä viihtyminen on ihan eri asia jos vanhemmat käy päivisin töissä tapaamassa muita aikuisia, ja lapset on koulussa ikätovereiden kanssa yhdessä. Illat ja viikonloput sitten perheaikaa, ja villi veikkaus on, että tähän vapaa aikaan on silloin 70 luvullakin on sisältynyt kavereiden, tuttavien ja sukulaisten tapaamista. Millä tavalla se aika on verrannollinen nykytilaan, kun sekä vanhemmat että lapset ovat etähomissa kotona ja sosiaaliset kontaktit kieltolistalla? Itse kuvittelisin että tämä aika on niin poikkeuksellista aikaa, että turha tehdä mitään vertailuja menneeseen.

Niillä tuntuu olevan hätä joiden lapset ovat koulussakin ne häiriköt. Ovat syyttäneet vuosia koulua lastensa asettamisesta silmätikuksi mutta nyt onkin ehkä huomattu että se vika ei olekaan koulussa. Meille tämä on ollut ihanaa aikaa. Yläkoululaiset tekevät koulutehtäviä max 4 tuntia päivässä kun ei tarvi odotella hitaita eikä aika mene näiden häiriköitsijöiden takia muuhun kuin opiskeluun. Saadaan olla yhdessä perheenä ja lapset saavat opiskella rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

On pelottavaa lukea näitä kommentteja ja miettiä kuinka pihalla osa ihmisistä on, vaikka tiedottamista on enemmän kuin koskaan.  Voisikohan joku näistä 70 luvulla syntyneistä kertoa minä vuonna se oli kun tiedät lukittiin perheenä neljän seinä sisään? Minä 60 luvulla syntyneenä en tämmöistä ajanjaksoa elämässäni muista. Ihan pienelläkin aivokapasiteetilla  voi helposti päätellä, että se perheen yhdessä viihtyminen on ihan eri asia jos vanhemmat käy päivisin töissä tapaamassa muita aikuisia, ja lapset on koulussa ikätovereiden kanssa yhdessä. Illat ja viikonloput sitten perheaikaa, ja villi veikkaus on, että tähän vapaa aikaan on silloin 70 luvullakin on sisältynyt kavereiden, tuttavien ja sukulaisten tapaamista. Millä tavalla se aika on verrannollinen nykytilaan, kun sekä vanhemmat että lapset ovat etähomissa kotona ja sosiaaliset kontaktit kieltolistalla? Itse kuvittelisin että tämä aika on niin poikkeuksellista aikaa, että turha tehdä mitään vertailuja menneeseen.

Eihän ne sosiaaliset suhteet ole kieltolistalla. Omat teinini pälättää kaveriensa kanssa ihan saman määrän kuin ennenkin. Nykytekniikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sanonta:

"Se mikä on toiselle roskaa on toiselle aarre"

Sama pätee tähän korona tilanteeseen

Koittakaa nyt tajuta, että jokaisella on omanlaisensa elämä

Toisille se on helppoa ja toisille vaikeaa

On ollut myös tapauksia, joissa ahdinko on vienyt koko perheen hautaan

Kyllähän minä sen tajuan. Siksihän minä juuri kysynkin, että miksi nyt "kaikilla perheillä" on kamalaa ja ankeaa ja hirveää ja "kaikkien perheiden ahdingon" takia "kaikki lapset" voi huonosti ja "kaikki lapset" pitää saada äkkiä kouluun jne.

ap

Luulenpa, että "kaikki" on väärä ilmaus ja, että monet/ enemmistö on se mitä ollaan tarkoitettu

Eihän ne sosiaaliset suhteet ole kieltolistalla. Omat teinini pälättää kaveriensa kanssa ihan saman määrän kuin ennenkin. Nykytekniikka.[/quote]

No kyllä varmasti tilanne on helpompi niille jotka ovat tottuneet vain tekniikan välityksellä pitämään yhteyttä ympäristöönsä. Useimmilla kuitenkin on ollut kaveri- ja harrastus- ja sukulaisporukoita joita on tavattu ihan fyysisestikin, ei vain kännyn välityksellä. Ja silloin tietysti tämä nykyinen tilanne on uusi ja vaatii totuttelua. 

Taas unohtuu, että perheet eivät ole lomalla. Lapsia kun on tehty ei ole oltu niin kaukaa viisaita, että olisi varauduttu koulujen sulkemiseen ja pandemiaan ennakolta samalla kun oma työrutiini menee mullin mallin.

On lukuisia tutkimuksia siitä miten keskeytykset vähentävät työn tehoa. Jos melko itsenäisestikin hommat hoitava lapsi keskeyttää vanhemman päivän mittaan useamman kerran ymmärrätte varmasti seuraukset jos lapsella on yhtään mitään haasteita. Melkein kaikilla on jotain aina. Jos muuta väittää niin valehtelee. Tämä koskee erityisen paljon luovuutta ja tarkkuutta vaativaa työtä sekä riippuu myös vanhemman omasta tavasta tehdä töitä ja sietää häiriöitä, onko vanhempi introvertti jne.

Millainen ihminen kieltää lasten tekemisen muilta perustuen vaikka siihen, että ei saa töitään valmiiksi työpäivän aikana jos keskeytetään? Siis mitä ihmettä te ihmiset oikein sössötätte?

Keskustelun kommentit ovat kuin muunnoksia kuuluisasta lausahduksesta "mikseivät köyhät vain syö leivoksia?"

Näitä kirjoituksia näkee erilaisissa sosiaalisissa medioissa nykyään myös ihmisten omilla nimillä ja kuulee ruokapöytäkeskusteluissa eli pahoin pelkään, että ei ole pelkkää trollausta.

Mielestäni muuta saa arvostella jos ei itse koskaan mokaa. En ole vielä tavannut ihmistä, jolla olisi tähän varaa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheen kokemus on, että tässä tilanteessa joka on muutenkin pelottava ja vaikea, on ihanaa että saamme edes olla yhdessä. Me kyllä kestämme tämän, vaikka etäkoulu kestäisi koko seuraavan syksynkin. Hoidan mielelläni lapsia kotona ja teen ruokaa, olen osittain lomautettu ja osittain etätöitä. Kaikki tuntemani perheet voivat hyvin, jopa paremmin. Ja meidän tyttö jolla ei edes kauheasti koulussa kavereita on nyt paljon tasapainoisempi.

Suosittelen että lastensuojelu ja järjestöt ottaisivat perheisiin yhteyttä ja kyseltäisiin mitä kuuluu. Menisivät lastensuojelu asiakkaiden koteihin kotikäynneille ja tarkastamaan tilanne. Ei alkoholismi, väkivalta ja muu saa olla syy että kaikki saavat koronan. Ne asiat ei edes hoidu pelkästään kouluun menolla, siellä ne vanhemmat odottaisi vaan kännissä kotona.

Mitään kotikäyntejä tehdä, kun ollaan kotikaranteenissa! Senhän takia tässä kärsitään, kun ollaan kaikki jatkuvasti neljän seinän sisällä viikkotolkulla.

Pitkäaikaisella ahdingolla on tuhoisat seuraukset

Mielestäni ei turhaan hölistä siitä, että on vaikeaa. Jokainen perhe antsaitsee tulla kuulluksi. Eihän sitä apua saa, jos sitä ei pyydä

Tilannetta katsoessa vähättely on se, joka saa verensokerini nousemaan