Hyvännäköiset ei useinkaan pariudu keskenään?
Mistähän johtuu?
Usein kauniilla naisella on vaatimattoman näköinen mies ja komealla miehellä vaatimattoman näköinen nainen.
Jonkun verran on pareja joissa molemmat tosi hyvännäköisiä, mutta usemmiten vain toinen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Kauneus, komeus ja hyvänäköisyys ei takaa hyvää liittoa ja kumppanuutta.
Ne ovat vain ulkoisia kohtia, niiden takana voi piileksiä narsisti, psykopaatti, alkoholiriippuvaisuus, peliriippuvaisuus, väkivaltaan taipuvaisuus ja jokin muu rankka piirre, joka ei anna hyvää ja onnistunutta liittoa.
Se on tietysti totta, mutta jotkut eivät kykene kiihottumaan ihmisestä joka ei miellytä silmää.
Ei, vaikka olisi miten ihana ihminen.
Ukonäön Tavallisuus on usein riittävä ja jopa suotavaa. Kuitenkin on hyvä olla piirteitä, jotka viehättävät. Näihinhän sitä usein ihastuu, vaikka kauniiseen hymyyn, tai silmiin. Ulkonäkö on kuitenkin makuasia ja toisen tavallinen voi olla toiselle jopa hieman vastenmielinen. Minulla on itselläni ulkonäköön liittyvän maun suhteen tiettyjä piirteitä, mitkä koen epäviehättävänä, siis kasvoissa. Olisi vaikea kuvitella parisuhdetta tällaisten henkilöiden kanssa.
Rikkaat miehet pariutuu kauniiden naisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Itse koen että minä ja mieheni ollaan molemmat aikalailla 9/10, hyvännäköisiä ja timmejä molemmat. Ulkonäkö vaikutti parinvalintaan jonkun verran, koska Tinderissä tavattiin, mutta luonteiden yhteensopivuus oli se minkä takia alettiin seurustella. Veikkaisin, että jos hyvännäköinen ottaa vaatimattoman näköisen kumppanin, niin sillon se ihminen on hänelle oikea luonteen takia ja todennäköisesti se vaatimatonkin on häntä rakastavan ihmisen silmissä hyvännäköinen! Se on se keskinäinen kemia joka vaikuttaa.
Kyllä, ja se joka on hyvännäköinen tietää, että kelpaisi monennäköiselle ottajalle. Ei tarvitse todistella kenellekään. Se mies jota eniten rakastin on ehkä korkeintaan 7/10 objektiivisesti katsoen mutta mulle 10/10, parasta mitä ikinä olen nähnyt.
Ihmisillä on yleensä otsetunto ja persoona joka ei ole ulkonäköliitännäinen. Silloin ei tarvitse todistella kumppanivalinnalla muille yhtään mitään.
Kamala ajatuskin että muut vaikuttaisivat valintaan?!
Itselläni olisi ollut tarjokkaita, mutta valitsin ja valitsen sen keneen rakastuin. Ei rahaa tai koulutusta - mutta ei olisi tullut mieleenkään valita toisin.
Kyllä itsetunto ja persoona muodostuvat myös ulkonäön perusteella. Ei voida erottaa mitenkään kokonaisuudesta, vaikka ihmisessä muitakin ulottuvuuksia on.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan kyllä mun miehen kanssa ihan jumalaisen hyvännäköisiä molemmat.
Oletteko muiden kuin omasta mielestänne?😂😂
Vierailija kirjoitti:
Kauneus, komeus ja hyvänäköisyys ei takaa hyvää liittoa ja kumppanuutta.
Ne ovat vain ulkoisia kohtia, niiden takana voi piileksiä narsisti, psykopaatti, alkoholiriippuvaisuus, peliriippuvaisuus, väkivaltaan taipuvaisuus ja jokin muu rankka piirre, joka ei anna hyvää ja onnistunutta liittoa.
No ei tieyenkään, mutta se että kokee toisen seksuaalisesti viehättäväksi tekee kyllä todella paljon. Vertaa siihen ettei halua toista lainkaan,
Ulkonäkö on jokaiselle tärkeää, koska muuten romanttista viehättymistä ei yleensä synny. Ainahan sitä sanotaan, että ulkonäön merkitys vähenee kun tutustuminen edistyy. Tämä on vähän banaalia, koska sitä ihastumista ja rakastumista ei olisi ilman sitä ulkonäköön mieltymistä tapahtunut. Jokaisessa minun suhteessa ulkonäkö on ollut tärkeä ja ratkaiseva asia suhteeseen ryhtymisen kannalta. Joka muuta sanoo, niin puhuu palturia. Olen itse ihan tavallisen näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Ai mun mielestä just päinvastoin: ns naimanaamat päätyy useimmiten yhteen. Harvemmin näkee tosi epäsopusuhtaisia pareja. Joskus tosin.
Joo mutta se mikä näyttää naisessa hyvältä ei useinkaan näytä miehessä ja päinvastoin. Mutta tuo naimanaamat voisi siis hyvin selittää tuota ap:n havaintoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Itse koen että minä ja mieheni ollaan molemmat aikalailla 9/10, hyvännäköisiä ja timmejä molemmat. Ulkonäkö vaikutti parinvalintaan jonkun verran, koska Tinderissä tavattiin, mutta luonteiden yhteensopivuus oli se minkä takia alettiin seurustella. Veikkaisin, että jos hyvännäköinen ottaa vaatimattoman näköisen kumppanin, niin sillon se ihminen on hänelle oikea luonteen takia ja todennäköisesti se vaatimatonkin on häntä rakastavan ihmisen silmissä hyvännäköinen! Se on se keskinäinen kemia joka vaikuttaa.
Kyllä, ja se joka on hyvännäköinen tietää, että kelpaisi monennäköiselle ottajalle. Ei tarvitse todistella kenellekään. Se mies jota eniten rakastin on ehkä korkeintaan 7/10 objektiivisesti katsoen mutta mulle 10/10, parasta mitä ikinä olen nähnyt.
Ihmisillä on yleensä otsetunto ja persoona joka ei ole ulkonäköliitännäinen. Silloin ei tarvitse todistella kumppanivalinnalla muille yhtään mitään.
Kamala ajatuskin että muut vaikuttaisivat valintaan?!
Itselläni olisi ollut tarjokkaita, mutta valitsin ja valitsen sen keneen rakastuin. Ei rahaa tai koulutusta - mutta ei olisi tullut mieleenkään valita toisin.
Kyllä itsetunto ja persoona muodostuvat myös ulkonäön perusteella. Ei voida erottaa mitenkään kokonaisuudesta, vaikka ihmisessä muitakin ulottuvuuksia on.
Nimenomaan, ei ulkonäköäkään voi irroittaa!
Ihmiset välillä oikein jäävät tuijottamaan kun minä ja mieheni poikkeamme baariin yms. paikkaan. Pääsääntöisesti mieheni on paikan komein (ihan objektiivisesti naisten makumieltymykset tuntien) ja mieheni ei tarvitse kuin kääntää selkänsä, kun joku ihan hyvännäköinen mies on jo tyrkyttämässä minulle seuraansa. Minusta nämä tilanteet ovat kieltämättä tosi kiihottavia.
Ollaan kasvojemme puolesta vähän kuin feminiininen ja maskuliininen versio samasta aihiosta. Ja urheilullisia molemmat.
En ole koskaan kiinnostunut vähemmän huomiota herättävistä miehistä koska miehen ulkonäkö on seksuaalisen kiinnostukseni kannalta tosi tärkeä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset välillä oikein jäävät tuijottamaan kun minä ja mieheni poikkeamme baariin yms. paikkaan. Pääsääntöisesti mieheni on paikan komein (ihan objektiivisesti naisten makumieltymykset tuntien) ja mieheni ei tarvitse kuin kääntää selkänsä, kun joku ihan hyvännäköinen mies on jo tyrkyttämässä minulle seuraansa. Minusta nämä tilanteet ovat kieltämättä tosi kiihottavia.
Ollaan kasvojemme puolesta vähän kuin feminiininen ja maskuliininen versio samasta aihiosta. Ja urheilullisia molemmat.
En ole koskaan kiinnostunut vähemmän huomiota herättävistä miehistä koska miehen ulkonäkö on seksuaalisen kiinnostukseni kannalta tosi tärkeä juttu.
Kuulostaa että kiinnostut siitä miten muut reagoivat, et varsinaisesti miehestäsi.
Entä vuosien päästä kun muut eivät reagoi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä naimanaamailmiö on ihan tutkittu ja tuntuu julkkisparienkin kanssa pitävän usein paikkansa. Katsokaapa vaikka julkkisparien muutamia merkittävimpiä piirteitä, kuten leukalinja, huulet... Pari esimerkkiä vaikka Kiira Korpi ja hänen miehensä, Sipe Santapukki ja hänen vaimonsa. Esimerkkejä löytyy paljon. Mietin kuitenkin, että varmaan jollakin tapaa täytyt pitää ulkonäöstään, tai olla sen kanssa täysin sinut, että suosii itsestä tuttuja piirteitä.
Tää on niin hauska, koska ovat tosiaan samannäköisiä. Mutta mysteeri on, että Sipe Santapukkia haukutaan usein sysirumaksi, mutta Kauppia taas kauniiksi? Ehkä Sipenkin kannattais kokeilla meikkaamista...
Kyllä tämä naimanaamailmiö on ihan tutkittu ja tuntuu julkkisparienkin kanssa pitävän usein paikkansa. Katsokaapa vaikka julkkisparien muutamia merkittävimpiä piirteitä, kuten leukalinja, huulet... Pari esimerkkiä vaikka Kiira Korpi ja hänen miehensä, Sipe Santapukki ja hänen vaimonsa. Esimerkkejä löytyy paljon. Mietin kuitenkin, että varmaan jollakin tapaa täytyt pitää ulkonäöstään, tai olla sen kanssa täysin sinut, että suosii itsestä tuttuja piirteitä.