En tule ikinä ymmärtämään sellaista ihmistä, joka järkyttyy elokuvista

Miksi katsot leffoja, jos ne eivät herätä sinussa tunteita? Vai katsotko vain dokumentteja?

Vierailija kirjoitti:

Miksi katsot leffoja, jos ne eivät herätä sinussa tunteita? Vai katsotko vain dokumentteja?

Toki herättää tunteita, mutta että oikein järkyttyy elokuvasta?? Mitä helevettiä?

Joskus järkyttyy että miksihän tuokin pska on tehty. Isolla vaivalla ja rahalla.  Ilmiselvä tarkoitus on saada aikaan järkyttyneitä tunteita, totuttaa. Psykopaattista.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi katsot leffoja, jos ne eivät herätä sinussa tunteita? Vai katsotko vain dokumentteja?

Toki herättää tunteita, mutta että oikein järkyttyy elokuvasta?? Mitä helevettiä?

Jopas tämä aihe järkyttää sinua :D Itseeni taas ei tehnyt mitään vaikutusta. No, aina ei voi ymmärtää muita.

Vierailija kirjoitti:

Joskus järkyttyy että miksihän tuokin pska on tehty. Isolla vaivalla ja rahalla.  Ilmiselvä tarkoitus on saada aikaan järkyttyneitä tunteita, totuttaa. Psykopaattista.  

No joo, tuon melkein ymmärrän. Itse olisin järkyttymisen sijaan hämmästynyt, että mitä niillä elokuvantekijöillä on liikkunut päässä, kun joku on tullut jonkun kuratarinansa kanssa esittelemään kässäriään ja tottakai kura pitää laittaa eläväksi kuvaksi. Suurin osa leffoista on kuitenkin täyttä sitä itseään.

Ymmärrän luullakseni aloittajaa. Kyseessä siis henkilö, joka katsoo elokuvan, ja pahoittaa mielensä koska elokuvassa näytetään/kerrotaan asia joka ei sovi hänen maailmankuvaansa?

Elokuvn kuuluu herättää tunteita, myös niitä negatiivisia, mutta en itsekään näe kovinkaan järkeväksi loukkaantua siitä, että olen eriä mieltä elokuvan/käsikirjoituksen kanssa.

Siis tarkoittanet aikuista ihmistä. Lapset ja nuoret saattavat järkyttyä raaoista väkivaltakohtauksista. Niin ja soijapojat, mutta hehän ovat vähän vajaita muutenkin.

Mä oon tosi herkkä ja yliempaattinen. Suojelen itseäni tosi pelottavilta ja väkivaltaisilta asioilta, mm. elokuvilta, koska ne menee mun pään sisään, ts. alkaa elää omaa elämäänsä. En välttämättä nuku, mielikuvitus alkaa laukata liian kovaa, visuaaliset kauheudet jää elämään. Siksi elokuva voi hyvinkin järkyttää mua.  Ei haittaa jos et ymmärrä mua. Mä ymmärrän sua.

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi katsot leffoja, jos ne eivät herätä sinussa tunteita? Vai katsotko vain dokumentteja?

Toki herättää tunteita, mutta että oikein järkyttyy elokuvasta?? Mitä helevettiä?

Kandee katsoa Serbian Film

Katso joku snuff elokuva.

Ai vaikka Sodoman 120 päivää on tehty sitä varten, että ihmiset katsoo sen tonnin setelinä?

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

Babe urhea possu -nassukat syötiin. 

Sinulla on hupaisia ja toisaalta surullisia illuusioita. 

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

ihmiset ottavat oppia leffoista. ja kyllähän jatkuva esim. väkivallan katsominen turruttaa vähitellen. leffoilla myös muokataan ihmismieltä. ovelasti tehdään sallittua asioista, jota ei muuten hyväksytä. ajatelkaa esim. kauniita ja rohkeita, mikä sukurutsa sarja ja senkun jatkuu..

Ehkä ihmiset tarkoittavat järkyttymisellä eri asioita?

En itse pahoita mieltäni tai suutu eli sillä tavalla järkyty jostain fiktiivisestä tarinasta. Ei minun tarvitse olla elokuvan ilmeisen sanoman kanssa samaa mieltä. Katsoin pari vuotta sitten elokuvan, joka hyvin selkeästi (tunteisiin vetoavasti, henkilöhahmojen rakentamisen kautta sekä argumentteja valikoiden) ajoi eutanasian hyväksymistä. Olen itse vahvasti eutanasiavastainen, ja elokuvaa katsellessani minua ärsytti, mutten suuttunut siitä.

Mitä tulee empatiaan, niin elokuvan fiktiivinen hahmo, jolle tapahtuu jotain traagista, saattaa saada minut ajattelemaan todellisia ihmisiä, joille tapahtuu tässä maailmassa samanlaisia tai vastaavia asioita. Ts. elokuva herättää minussa empatiaa sitä kautta, mutta pysyn tietoisena siitä, että tarina on fiktiivinen.

Liikutun kyyneliin usein elokuvia katsellessani ja samastun hahmoihin, mutta itse en kutsuisi sitäkään järkyttymiseksi. Minusta järkyttyminen on suurempi mielenmullistus kuin liikuttuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

ihmiset ottavat oppia leffoista. ja kyllähän jatkuva esim. väkivallan katsominen turruttaa vähitellen. leffoilla myös muokataan ihmismieltä. ovelasti tehdään sallittua asioista, jota ei muuten hyväksytä. ajatelkaa esim. kauniita ja rohkeita, mikä sukurutsa sarja ja senkun jatkuu..

Ei minua ainakaan ole turruttanut. Vaikka elokuvissa esiintyvää väkìvaltaa ja eläinten kaltoinkohtelua katsonkin täysin tyynenä, niin kumpaakaan en voisi järkyttämättä katsella oikeassa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

ihmiset ottavat oppia leffoista. ja kyllähän jatkuva esim. väkivallan katsominen turruttaa vähitellen. leffoilla myös muokataan ihmismieltä. ovelasti tehdään sallittua asioista, jota ei muuten hyväksytä. ajatelkaa esim. kauniita ja rohkeita, mikä sukurutsa sarja ja senkun jatkuu..

Tyhmimmät kuvittelee että mäkin voin tehdä kun leffassakin tehtiin. Pornohan on hyvä esimerkki.

Katsoin ennen väkivaltakauhua missä oli kidutusta (Hostel, Saw jne.) No, sitten näin netissä aitoa kidutusta ja tappamista.  Joihin reagoin lähinnä surulla. Eipä maistunut enää tuollainen "viihde. Ei aito eikä näytelty. On parempiakin mielenkiinnon kohteita.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi eräs naispuoleinen kaverini peittää aina silmänsä, jos elokuvassa vihjaillaan jollekin eläimelle piakkoin tapahtuvan jotain pahaa. En ymmärrä, sillä tiedostan, ettei elokuvassa oikeasti satuteta eläimiä, puhumattakaan mistään brutaalista toiminnasta. Ja olen eläinrakas. Minulla on aina ollut lemmikkejä ja on nytkin kolme. Silti ymmärrän, että jos elokuvassa tallotaan jonkun kisumirrin päätä asvalttiin, niin ei siinä oikeasti kisumirrille niin tehdä. Miksi siitä pitäisi sitten vielä järkyttyä?

Erikoista. Et siis ymmärrä että ihmiset voivat samaistua näihin tilanteisiin, ja kokea ne niin kuin ne tapahtuisivat oikeasti, vaikka toki tietävät, ettei näin ole? Mä liikutun helposti jos elokuvassa tapahtuu jotain kaunista tais urullista, vaikka totta kai tajuan että se on vain elokuva. Mä ELÄYDYN. Itken ja nauran kun luen kirjaa, vaikkei se ole totta. Etkö sinä tee niin? Jos teet, etkö pysty käsittämään, että toisen sietokyky väkivallalle on matalampi kuin sinulla, siitä eläytymisestä johtuen?