Ovatko kaikki vanhukset tälläisiä?

Ei ole kaikki tuollaisia. Mun lähivanhus ei ikinä sekaantunut toisten asioihin eikä niitä vatvonut vaikka oli käynyt vaan kansakoulun.

Kuulostaa ihan tutulle. Lisäksi saa itse kuulla kaikki Heikin ja Maijan ja Tertun ja Kalevin kuulumiset vaikka ei edes oikein tiedä keitä he ovat. Aiheina esim. heidän sukulaisriitansa tai virtsarakkosyöpänsä.

Kaikki ne on.. Ja yhtäkkiä huomaat jauhavas lääkärikäynneistä ja taudeista, muittenkin ku omistas vanhuksen kanssa..

Ei todellakaan. Mummoani ei kiinnosta muiden asiat ollenkaan. Ei kestä miniäänsä, joka on pahansuopa juoruakka. Varmaan roikkuu täällä 7-23.

Vanhuus ei tule yksin.

Ap:lle. Eivät ole.

Mä tiedän useamman. Muutettiin pois yhdestä rivarista sen takia kun talon vanhuksia kiinnosti naapureiden elämä enemmän kuin omansa.

Mummoni, edesmennyt jo 2001, oli käynyt vain kiertokoulun. Hän ei varmaan ikinä juoruillut. Mutta tuttavapiirissäni on mm. entinen pian 80-vuotias opettaja, jota kiinnostaa todella paljon toisten asiat ja on minullekin valittanut, etten kerro asioitani, miksen kerro yksityisasioitani. Nämä ovat vain yksittäistapausten ääripäät. Tuohon väliin mahtuu kaikkea, koulutustasosta riippumatta. Maaseudulle jääneet ovat usein vähemmän koulutettuja ja siellä tiedetään muiden asiat muutenkin paremmin. Tämä ap:n tunne voi johtua siitä.

Edesmenneet vanhempani oli tervejärkisiä ihmisiä, tekivät työnsä, tapasivat tuttaviaan, kyläilivät, olivat terveellä tavalla uteliaita elämästä. Nyt ovat appivanhemmat jotka perustavat vanhuutensa nuorten kiusaamiselle päsmäämällä joka paikassa. Näin ihmiset ovat erilaisia.

Samanlaisia henkisesti vanhentuneita on tämä palsta pullollaan. Joten ei se ole mikään erityinen vanhusten ominaisuus, vaan sellaiseksi synnytään. Jos itsekritiikki puuttuu,  niin mikään ei ihmistä muuksi muuta. Koetetaan kestään.