Miksi joillakin perheellisilläkin on niin maaninen matkustelun tarve?

Vierailija kirjoitti:

Ne tarvitsee tekosyyn ryypätä.

Eiköhän se ole helpompi ryypätä kotona neljän seinän sisällä poissa muiden katseilta. 

Matkustaminen on ihana irtiotto arjesta ja oman elämäni suurin kiinnostus. Olen aina rakastanut uusia kokemuksia, vieraita maita, kieliä, erilaisia tapoja, kulttuuria, taidetta, historiaa, suurkaupunkeja, alppikyliä, merta, vuoria, voisin jatkaa listaa loputtomiin.

Valitsin jo nuorena ammatin, missä pääsin matkustamaan paljon. Mieheni on samanlainen seikkailija ja yhtä innostunut matkustamaan. Ensin matkustimme monta vuotta kahdestaan, kaikki lomat ja monet viikonloputkin, aina kun oli mahdollista, käytettävissä olleen budjetin mukaan. Sitten kun tuli lapsia, otimme heidät mukaan tietysti valitsemalla kohteet lapsille sopiviksi, unohtamatta kotimaan mökki- ja maatilalomia. Nyt toinen lapsista ei erityisemmin välitä reissaamisesta, toinen on jo yksin ja ystäviensä kanssa kiertänyt puoli maapalloa ja matkustamme edelleen välillä yhdessäkin.

En vaihtaisi yhtään matkaa mihinkään. Jokaisella on omat intohimonsa.

Vierailija kirjoitti:

Ne tarvitsee tekosyyn ryypätä.

Kaksi kysymystä:

1. Miksi tarvitsisin tekosyyn?

2. Miksi menisin ryyppäämään nimenomaan ulkomaille, missä on päivät täynnä näkemistä ja tekemistä?

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi perhe veisi matkustamisen halun pois, jos henkilö on matkustelijatyyppiä?

Samaa ihmettelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne tarvitsee tekosyyn ryypätä.

Kaksi kysymystä:

1. Miksi tarvitsisin tekosyyn?

2. Miksi menisin ryyppäämään nimenomaan ulkomaille, missä on päivät täynnä näkemistä ja tekemistä?

Näinpä.

Ja eikö se matkaan menevä rahakin kannattaisi juoda täällä kotimaassa jos on niin tärkeää??

Matkan hinta+halpa viina = känni kotona Alkon hinnoilla.

Kertaakaan ei ole viinan takia reissattu vaikka viinitilat ja viski/konjakkitislaamot sekä pienpanimot kuuluukin varmaan 9/10 matkaan. Ruokalusikallisen maistan muuta kuin viiniä

Minä en taas ymmärrä, mikä maaninen tarve joillakin on ryysiä jonnekin mökille joka viikonloppu. Että saa someen kuvan, kun ilta-aurinko paistaa viinilasiin?

Vierailija kirjoitti:

Minä en taas ymmärrä, mikä maaninen tarve joillakin on ryysiä jonnekin mökille joka viikonloppu. Että saa someen kuvan, kun ilta-aurinko paistaa viinilasiin?

Kyllähän ne lapsuuden kesät oi ihania järven rannalla. Aina paistoi aurinko ja me lapset kuljettiin 7 talon väliä.

Todellisuus: lauantain klo 15 junalla 2h ja bussilla 1h Hämeen sydämeen. Sunnuntai iltapäivällä takaisin. Ei sähköjä, vesi kaivosta, ulkohuussi. Kauppa-auto kävi kerran viikossa ja toisen kerran mentiin bussilla lähimpään kulää ostoksille.

Mun lasten lomat siirtyi jo 90 luvun alussa maailmalle ja lastenlasten samoin. Mökkiä ei kaivata. Sen mökkirahan käytämme mieluummin reissuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne tarvitsee tekosyyn ryypätä.

Kaksi kysymystä:

1. Miksi tarvitsisin tekosyyn?

2. Miksi menisin ryyppäämään nimenomaan ulkomaille, missä on päivät täynnä näkemistä ja tekemistä?

Tämä! Suurin syy ryypätä on tappava tylsyys! Matkalla sitä ei ole!

Miksi joillakin on niin depressiivinen valittelun tarve?

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina ihmetelly että mitä se teidän per*että kutittaa toisten matkustelu?

No vieläkös ihmettelet kun kutittaa jo koko Suomenkin psettä?

Arki on kiireistä ja stressaavaa. Joten lomalla haluan rentoutua tekemällä jotain muuta. Mökkiloma ei kiinnosta, koska sielläkin pitää tehdä niitä kotihommia. Lapin reissulla just ja just menee, koska voi pääasiassa käydä ulkona syömässä. Mutta paras reissu on yhteistä olemista perheen kanssa ilman että kenenkään tarvitsee laittaa ruokaa tai siivota.

Olen nyt lomalla ja voin sanoa että täällä kotona ei todellakaan ole lomafiilis. Teen ruokaa pari kertaa päivässä, pyykkään ja siivoan. En mitenkään pääse irti työasioista ja vähän väliä jään pohtimaan jotain työjuttuja.

Oikeasti pohdin sitä, miten osaan kesälomalla rentoutua jos koko loma menee kotona olemiseen.