Mikä saa kiusaajan hakeutumaan työhön lasten pariin

Suurin osa ihmisistä muuttuu niin paljon lapsuudesta.

Yllättävän monet ihmiset ajattelevat että kiusaaminen on sosiaalinen taito. Usein nuo ovat ihmisiä jotka suorastaan ylpeilevät sillä kuinka hyvät sosiaaliset taidot heillä on, joten he kokevat että heidän velvollisuutensa on mennä töihin ihmisten pariin, olla vastuussa muista, pyrkiä esimieheksi tai opettajaksi tms. He ajattelevat että on hyvä että heillä on mahdollisimman laaja arsenaali tekniikoita joilla he selviytyvät mahdollisimman useista erilaisista sosiaalisista haasteista. He toisinaan sanovat että he eivät huvikseen kiusaa ketään, mutta käyttävät kiusaustekniikoita TARVITTAESSA, jos tilanne niin vaatii, siis esim vaikkapa antaakseen hankalalle ihmiselle opetuksen. He todellakin uskovat että "jos tuo osaisi käyttäytyä niin sitä ei tarvitsisi kiusata! Oppikoon käyttäytymään niin lopetan kiusaamisen." Vaikka eiväthän he kiusaamista oikeasti aio koskaan lopettaa, se on heidän elämänsä suola.

Luulen, että he osittain jopa uskovat nuo omat valheensa. He luulevat olevansa hyviä ihmisiä, vaikka itselleen ja sisäpiiriläisilleen he kyllä myöntävät että kiusaaminen on heidän mielestään hurjan hauskaa. Hyvät ihmiset saavat kiusata muita ja silti he pysyvät hyvinä ihmisinä. Kiusaaminen on hyvien ihmisten erityisoikeus, suorastaan velvollisuus. Huonoja ihmisiä suorastaan täytyy kiusata!

Eli he ovat pahasti kieroutuneita kakkapäitä jotka luulevat olevansa hyviä ihmisiä, luulevat että juurikin heidän kiusaustaidoillaan voi saada hyviä asioita aikaiseksi kun menee AUTTAMAAN ja kasvattamaan ja parantamaan muita ihmisiä, vaikkapa kasvatusalalle tai hoitoalalle.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monet ihmiset ajattelevat että kiusaaminen on sosiaalinen taito. Usein nuo ovat ihmisiä jotka suorastaan ylpeilevät sillä kuinka hyvät sosiaaliset taidot heillä on, joten he kokevat että heidän velvollisuutensa on mennä töihin ihmisten pariin, olla vastuussa muista, pyrkiä esimieheksi tai opettajaksi tms. He ajattelevat että on hyvä että heillä on mahdollisimman laaja arsenaali tekniikoita joilla he selviytyvät mahdollisimman useista erilaisista sosiaalisista haasteista. He toisinaan sanovat että he eivät huvikseen kiusaa ketään, mutta käyttävät kiusaustekniikoita TARVITTAESSA, jos tilanne niin vaatii, siis esim vaikkapa antaakseen hankalalle ihmiselle opetuksen. He todellakin uskovat että "jos tuo osaisi käyttäytyä niin sitä ei tarvitsisi kiusata! Oppikoon käyttäytymään niin lopetan kiusaamisen." Vaikka eiväthän he kiusaamista oikeasti aio koskaan lopettaa, se on heidän elämänsä suola.

Luulen, että he osittain jopa uskovat nuo omat valheensa. He luulevat olevansa hyviä ihmisiä, vaikka itselleen ja sisäpiiriläisilleen he kyllä myöntävät että kiusaaminen on heidän mielestään hurjan hauskaa. Hyvät ihmiset saavat kiusata muita ja silti he pysyvät hyvinä ihmisinä. Kiusaaminen on hyvien ihmisten erityisoikeus, suorastaan velvollisuus. Huonoja ihmisiä suorastaan täytyy kiusata!

Eli he ovat pahasti kieroutuneita kakkapäitä jotka luulevat olevansa hyviä ihmisiä, luulevat että juurikin heidän kiusaustaidoillaan voi saada hyviä asioita aikaiseksi kun menee AUTTAMAAN ja kasvattamaan ja parantamaan muita ihmisiä, vaikkapa kasvatusalalle tai hoitoalalle.

Olet väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monet ihmiset ajattelevat että kiusaaminen on sosiaalinen taito. Usein nuo ovat ihmisiä jotka suorastaan ylpeilevät sillä kuinka hyvät sosiaaliset taidot heillä on, joten he kokevat että heidän velvollisuutensa on mennä töihin ihmisten pariin, olla vastuussa muista, pyrkiä esimieheksi tai opettajaksi tms. He ajattelevat että on hyvä että heillä on mahdollisimman laaja arsenaali tekniikoita joilla he selviytyvät mahdollisimman useista erilaisista sosiaalisista haasteista. He toisinaan sanovat että he eivät huvikseen kiusaa ketään, mutta käyttävät kiusaustekniikoita TARVITTAESSA, jos tilanne niin vaatii, siis esim vaikkapa antaakseen hankalalle ihmiselle opetuksen. He todellakin uskovat että "jos tuo osaisi käyttäytyä niin sitä ei tarvitsisi kiusata! Oppikoon käyttäytymään niin lopetan kiusaamisen." Vaikka eiväthän he kiusaamista oikeasti aio koskaan lopettaa, se on heidän elämänsä suola.

Luulen, että he osittain jopa uskovat nuo omat valheensa. He luulevat olevansa hyviä ihmisiä, vaikka itselleen ja sisäpiiriläisilleen he kyllä myöntävät että kiusaaminen on heidän mielestään hurjan hauskaa. Hyvät ihmiset saavat kiusata muita ja silti he pysyvät hyvinä ihmisinä. Kiusaaminen on hyvien ihmisten erityisoikeus, suorastaan velvollisuus. Huonoja ihmisiä suorastaan täytyy kiusata!

Eli he ovat pahasti kieroutuneita kakkapäitä jotka luulevat olevansa hyviä ihmisiä, luulevat että juurikin heidän kiusaustaidoillaan voi saada hyviä asioita aikaiseksi kun menee AUTTAMAAN ja kasvattamaan ja parantamaan muita ihmisiä, vaikkapa kasvatusalalle tai hoitoalalle.

Olet väärässä.

Pidän siitä kuinka hyvin perustelit kantasi.

Lastentarhanopettajissakin on ihan kaikenlaista porukkaa..

Yläasteeni suunnilleen pahin kiusaajapoika päätyi töihin mielisairaalan suljetulle osastolle, jonkin sortin hoitajaksi, vissiin lähihoitajataustalla. Kiusaamisen lisäksi se tykkäsi kouluaikoina ihmisten hakkaamisesta.

Se oli hyvä teknisissä oppiaineissa, siis puuhaili paljon puutöitä, metallitöitä ja kokosi elektroniikkaa. En tiedä miksi se meni hoitoalalle eikä tekniselle alalle.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä muuttuu niin paljon lapsuudesta.

Tämä.

Se ap:n kiusaaja oli lapsi.

Nyt hän on aikuinen.

Toki jotkut ovat ilkeitä ihmisiä koko ikänsä, mutta useimnat kasvavat henkisestikin.