Mitä lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät odottaessaan koronaviruspotilaita?
Kovasti ollaan huolissaan terveydenhuolllon kapasiteetista. Kaikki lääkäärit ja hoitajat on komennettu töihin ja suunnitteilla on jo eläköityneidenkin komentaminen töihin. Kiireettömät potilaat on peruttu. Nythän meillä tilanne taitaa olla, että sairaalahoidossa on muutama sata potilasta. Ja esim. tehohoidon kapasiteetti noin 500 paikkaa ja tehohoidossa (koronan takia) satakunta potilasta. Anteeksi, etten jaksanut tarkistaa lukuja.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Ollaan tilattu pizzaa, katsottu leffoja ja pussailtu komeiden kirurgien kanssa. Terveisin sairaanhoitajat Tiina, Hanna, Maria, Elina, Satu ja muut ortopedisen osaston superhoitsut.
Ortopedinen osasto ei kyllä odota korona-potilaista. Infektio-osasto odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Pistimme osaston pystyyn.
Suunnittelemme/mietimme tulevan lääkekulutuksen, tilaamme tietokoneita, suunnittelemme tavaroille järkevät paikat, pidämme palavereja laitos- ja lääke- ja välinehuollon kanssa, jaamme vastuualueet, organisoimme pieniä muutoksia (kylpyhuoneet puhelimet, atk-avun jne ja esim puusepän jne) kanssa.
Hoidamme osaston osastokohtaisen tiedotuksen, soitamme potilaiden omaisille. Tilaamme varastoon hoitotarvikkeita.
Viimeksi Suomessa on laitettu osastoja pystyyn näin nopealla aikataululla vuonna 1939.
Vierailija kirjoitti:
Moni poliklinikkakin on muuttanut käynnit puheluiksi, joten voi olla aikamoinen rytinä tiedossa syksyllä...
Ei taida olla. Jonot toki pitenevät ja jouto aikaa ei ole kuten sitä ei ole ollut tähänkään saakka. Lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa tai muita resursseja ei ole tulossa lisää ja se näkyy palvelujen karsimisessa ja jonoissa. Jos ja kun todennäköisesti yksityispuollella on mahdollisuus palveluja lisätä se tulee hyötymään tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Moni poliklinikkakin on muuttanut käynnit puheluiksi, joten voi olla aikamoinen rytinä tiedossa syksyllä...
No ei välttämättä kaikilla aloilla. Sisätaudeilla on paljon aloja, joissa diagnostiikka ja taudin seuranta perustuu labrakokeisiin (Esim nefrologia, hematologia ja endokrinologia) jolloin käynti Polilla voidaan helpostikin korvata labra+soittokontrollilla. Ehkä tämä koronatilanne tulee pysyvästäkin muuttamaan joillain aloilla kontrollikäytäntöjä. Toki jotku alat on sitten enemmän pulassa, esim. Neurologia, ortopedia, Fysiatria yms. jossa potilas pitää aina myös päästä näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan tilattu pizzaa, katsottu leffoja ja pussailtu komeiden kirurgien kanssa. Terveisin sairaanhoitajat Tiina, Hanna, Maria, Elina, Satu ja muut ortopedisen osaston superhoitsut.
Ortopedinen osasto ei kyllä odota korona-potilaista. Infektio-osasto odottaa.
Täällä ainakin ortopedian osasto on muutettu infektio-osastoksi (sellaista ei normaalisti ole) suunnitellut leikkaukset peruutettu ja ne suunnittelemattomat siirretty muille osastoille.
Vierailija kirjoitti:
Moni poliklinikkakin on muuttanut käynnit puheluiksi, joten voi olla aikamoinen rytinä tiedossa syksyllä...
Ja silloin myös ne, jotka on jätetty hoitamatta syystä tai toisesta voi tarvita kiireellisempää hoitoa. Esimerkiksi hammaslääkäreille voi tulla moni pahojen reikien kanssa, kun ei nyt pääse/uskalla mennä hammaslääkäriin.
Minulla esintyy pahenevaa oireilua, mutta tutkimuksiin en taida päästä ennen syksyä. Lääkärikään ei ole soittanut, vaikka piti. Taitaa siis käydä omalla kohdallani niin, ettei kesällä minusta ole apua mansikkapellolla.
Vai vaan infektio-osastot hoitavat koronapotilaita....
Täällä kyllä eräs psyk.sairaanhoitaja joka hoitaa koronaan sairastuvia.
Asia josta ei juuri missään puhuta, enkä usko että meidän ammattikuntaa koskaan missään kiitoksissa tullaan mainostamaan.
Enkä usko että juuri kukaan edes somatiikan puolella tulee meidän psyk.hoitajien tai lääkäreiden riskiä edes ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Sitä samaa ku ennenkin. Ryyppäävät kahvia ja roikkuvat Tinderissä 😁
Niin ottavat selfieitä ja itkevät palkkojen pienuutta ja kun ei kerkee käydä kusella vaikka potilaita ei näy ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olikohan Turun Sanomissa juttu, että päivystykseen saa edelleen tulla. Potilasmäärät vähentyneet huomattavasti, kun ei haluta olla vaivaksi. En eläissäni ole nähnyt juttua julkisesta terveydenhuollosta, jossa halutaan lisää potilaita. Koronaosastoille on koulutettu henkilökuntaa, mutta ovatko osastot edes puolillaan.
Karmea ruuhka ainakin on syksyllä tiedossa kun kaikki ” ei kiireelliset” pitää hoitaa. Ja sitten on taas lehdet täynnä juttua kun hoitajilla on niin raskasta.Minusta olisi aika julmaa että lääkärit tai hoitajat toivoisivat lisää potilaita. Se tarkoittaisi sitä että he toivoisivat ihmisten sairastavan mahdollisimman paljon. Kyllä terveydenhuollon ammattilaiset toivovat sitä että heidän apuaan tarvitaan mahdollisimman vähän. Se on myös potilaiden edunmukaista.
Tässä on kyllä taustalla huoli siitä, että osa vakavasti sairastuneista ei lähde hakemaan apua koronan pelossa, vaikka pitäisi. Esim rintakipuiset, aivoverenkierohäiriöiset. Tästä on ollut merkkejä maailmalla ja myös meillä ja osalle on tullut henkeä uhkaavia komplikaatiota kun sydäninfarktin takia ei ole lähdetty ajoissa hoitoon.
Ei ne infarktipotilaat normaalistikaan kuormita päivystyksiä kovin paljon. Tyypillinen infarktipotilas hakee apua kun on pakko usein ei silloinkaan itse vaan joku hänelle soittaa ambulanssin. Ja kyllä heitä edelleen tulee päivystykseen samoin kuin mm. vanhuksia jotka kaatuvat kotona.
Sitten on paljon niitä potilas ryhmiä jotka ihan syystäkin nyt miettivät kannattaako sairaalaan lähteä. Jostakin syystä sitä ei normaalisti ajatella että sairaalassa on aina se mahdollisuus että siellä saa infektion. Toisaalta myös paljon päivystys käynnit on vähentyneet ihan siitä syystä että ei tarvita lääkärintodistusta töissä poissaoloon esim. lasten sairastumisen takia.
Päivystys käyntien vähenemistä suurempana ongelmana näen niiden suunniteltujen käyntien siirtymisen. Varsinkin yli 70 vuotiailta perutaan lähes kaikki kontrollit ja muut hoitosuunnitelmien mukaiset käynnit.
Tässä on kyllä taustalla huoli siitä, että osa vakavasti sairastuneista ei lähde hakemaan apua koronan pelossa, vaikka pitäisi. Esim rintakipuiset, aivoverenkierohäiriöiset. Tästä on ollut merkkejä maailmalla ja myös meillä ja osalle on tullut henkeä uhkaavia komplikaatiota kun sydäninfarktin takia ei ole lähdetty ajoissa hoitoon.