Miten ihmeessä 80-luvulla juotiin ällömakeita drinksuja kuten Snowball, Sininen Enkeli, Ampiainen ja Minttu-Suklaa?

Vierailija kirjoitti:

Olihan se tunne, kun pääsi ravintolaan sisään ja tarjoilija ohjasi pöytään istumaaan, joka oli varattu puhelimitse. Sininen enkeli oli ihanan makuinen. Täytin 18 vuotta juuri 80-luvun alussa.Ihania muistoja.

Silloin piti vielä paremmissa paikoissa syödä tai ainakin ostaa illalliskortti. Kortilla sai sitten pahimmillaan jonkun karjalanpiirakan tai muuta pientä. Alkoholia sai vain ruuan kanssa salin puolella. Baarin puolella myös ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan se rtunne, kun pääsi ravintolaan sisään ja tarjoilija ohjasi pöytään istumaaan, joka oli varattu puhelimitse. Sininen enkeli oli ihanan makuinen. Täytin 18 vuotta juuri 80-luvun alussa.Ihania muistoja.

Silloin piti vielä paremmissa paikoissa syödä tai ainakin ostaa illalliskortti. Kortilla sai sitten pahimmillaan jonkun karjalanpiirakan tai muuta pientä. Alkoholia sai vain ruuan kanssa salin puolella. Baarin puolella myös ilman.

Huhu kertoo, että jossain kantakuppilassa sama pakollinen voileipä kiersi monta päivää asiakkaalta toiselle. Eihän sinne syömään oltu menty ;))

Viski-banaani-cola unohtui listasta. Sitä tuli kiskottua käsittämättömät määrät ;) Myöhemmin vaihtui viski-colaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan se rtunne, kun pääsi ravintolaan sisään ja tarjoilija ohjasi pöytään istumaaan, joka oli varattu puhelimitse. Sininen enkeli oli ihanan makuinen. Täytin 18 vuotta juuri 80-luvun alussa.Ihania muistoja.

Silloin piti vielä paremmissa paikoissa syödä tai ainakin ostaa illalliskortti. Kortilla sai sitten pahimmillaan jonkun karjalanpiirakan tai muuta pientä. Alkoholia sai vain ruuan kanssa salin puolella. Baarin puolella myös ilman.

Huhu kertoo, että jossain kantakuppilassa sama pakollinen voileipä kiersi monta päivää asiakkaalta toiselle. Eihän sinne syömään oltu menty ;))

Taisi loppua jo 70-luvulla.

Yksi hieno drinkki oli sateenkaari, eri väriset juomat kerroksittain.

Ne "samat" ihmiset, jotka joivat sokeridrinkkejä 80-luvulla, ahmivat nyt irtokarkkeja ynnä muuta makeaa. Minä olin tuolloin kuivan valkoviinin ystävä ja olen edelleen. Lonkero taisi olla makeinta, mitä edes maistoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olihan se rtunne, kun pääsi ravintolaan sisään ja tarjoilija ohjasi pöytään istumaaan, joka oli varattu puhelimitse. Sininen enkeli oli ihanan makuinen. Täytin 18 vuotta juuri 80-luvun alussa.Ihania muistoja.

Silloin piti vielä paremmissa paikoissa syödä tai ainakin ostaa illalliskortti. Kortilla sai sitten pahimmillaan jonkun karjalanpiirakan tai muuta pientä. Alkoholia sai vain ruuan kanssa salin puolella. Baarin puolella myös ilman.

Huhu kertoo, että jossain kantakuppilassa sama pakollinen voileipä kiersi monta päivää asiakkaalta toiselle. Eihän sinne syömään oltu menty ;))

Taisi loppua jo 70-luvulla.

Oli vielä 80-luvun alussa. Junan ravintolavaunussakaan ei saanut a-olutta kuin ruuan kanssa. Parin kaljan jälkeen piti ostaa uusi piirakka.

Bacardi, Creme de Menthe ja appelsiinimehu oli todella makea paukku. Nimeä en muista.

Juu eka drinkkini oli Sininen enkeli 17-vuotiaana. Niitä tulikin juotua usein ja kerättyä kotiin muovisia coctailtikkuja. Sitten tuli Kossu-Battery (Virtanen). Baarikaverini joi aina Valkovenäläistä. Myöhemmin juotiin Salmiakkikossua. Yök.

Oma suosikki on grasshopper. Hirveä kaloripommi, joten ei tule tilattua kuin kerran vuosikymmenessä. Nykyään juon lähinnä vaan viiniä.

Kaikki drinkit eivät edes 80 luvulla olleet makeita. Silloin oli vain se kulttuuri, että juodaan drinkkejä. Parempia kuitenkin olivat lähestulkoon kaikki, jos vertaa näihin nykyisiin, joihin  tungetaan aina sitä energiajuomaa.

Olen kyllä ihan nykyäänkin nähnyt ihmisillä räpylöissään gin tonicceja, martineja, cosmoja ja muita vastaavia, joita kyllä juotiin jo ihan silloin 80 luvullakin.

Siiderejä ei ollut kuin golden cap mutta ei sitäkään hirveesti juotu

Vierailija kirjoitti:

Siiderejä ei ollut kuin golden cap mutta ei sitäkään hirveesti juotu

Sitä meni jopa vähemmän kuin keskiolutta, jota oli pakko pitää yksi korillinen pölyttymässä. Yleensä meni vanhaksi.

Mä juon vieläkin joskus lumipalloja, mutta vain kotona!

Jos ei tykännyt makeasta, tilasi vodkaa appelsiinimehulla. Pojilla oli rommikola aika tavanomainen.

Minä join iso tuoppi merkkistä drinkkiä ja niin joivat muutkin tutut. Ei ollut ällömakeaa. Drinksuja tilasivat ne jotka olivat ensimmäisiä kertoja ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Olihan niitä imellyksiä, Kuulalaakeria, Mustaa Ryssää, Lumikenttien kutsua, Vanha roomalaista, mutta kalliimpia ne olivat kuin a-olut, jota pääasiassa pojat joivat. Drinkkejä vähemmän, jos ei ollut hyvissä varoissa.

Lumikenttien kutsu ei ole ällömakea, ja se kehitettiin vatsa -90-luvun lopulla, lähempänä 2000-lukua.

t.tietäjä

Sivuluisu oli myös suosittu drinkki.

Vierailija kirjoitti:

Oma suosikki on grasshopper. Hirveä kaloripommi, joten ei tule tilattua kuin kerran vuosikymmenessä. Nykyään juon lähinnä vaan viiniä.

Täällä toinen grasshopper-fani. Grasshopperin lisäksi tuli tilailtua Tom Collinsia, en ole enää ihan varma sisällöstä, olikohan jotain greippilimsa-sekoitusta? Lonkeron tapaista kuitenkin.

Ei ole tullut kumpaakaan juotua lähemmäs 30:een vuoteen. Näistä driksuista siirryin suoraan viineihin, millä tiellä mennään edelleen. Kaljan, siiderin ja lonkeron lipitys on jäänyt kokonaan välistä. 

Tom Collinsia (ja paljon muitakin) saa nykyään kaupasta.