Varaisitko ajan lääkärille unettomuuden ja stressin takia?
Olen palaamassa töihin pitkiltä äitiys- ja hoitovapailta pääsiäisen jälkeen nuoremman lapsen täyttäessä 3 v ja pari viikkoa sitten sain tietää, että työtehtäväni muuttuvat. Joudun työhön, josta ajattelen, ettei se välttämättä sovi mulle, mutta yritän kuitenkin olla avoimin mielin. Koronatilanteen takia vanha työni on ainakin toistaiseksi lakkautettu, ehkä lopullisestikin. Työhön paluu vuosien jälkeen on jo muutenkin jännää ja sitten vielä tuo, että työni vaihtuu, ihan toiselle osastollekin firman sisällä.
Tuosta lähtien, kun sain kuulla työnkuvan muutoksista, niin stressi on vaivannut. Yhden yön valvoin ihan kokonaan. Suurin osa öistä on mennyt kuitenkin niin, että herään pari - kolme kertaa, mutta saan taas nukuttua ja nukun yhteensä 6 - 8 tuntia. Viime yö oli kuitenkin tosi huono muutaman paremman yön jälkeen (nukahdin 3 aikaan, nukuin tunnin, nukahdin uudestaan 5 aikaan, nukuin tunnin, ja sitten aamusta mies oli lasten kanssa ja nukuin ihme kyllä vielä pari tuntia.
Välillä päivisin tulee viiltävä stressin tunne, joka kestää aikansa ja menee sitten ohi.
Viime yönä edes melatoniinista ei ollut apua ja yön pimeinä tunteina valvoessani mietin jo lääkärin varaamista jos saisin sitä kautta unilääkettä ja ehkä jotain rauhoittavaa. Menisitkö tässä tilanteessa lääkäriin? Huomiselle olisi lähellä yksityisellä aikoja. Vai sanovatko siellä vaan että normaalia ja menee ohi aikanaan?
Kommentit (13)
Unilääkkeisiin kun kajoat niin et vähän ajan päästä saa nukuttua ilman niitä tuonkaan vertaa. Ja lääkeuni ei vastaa luontaista unta + niistä jää tokkuraa seuraavaksi päiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Varasin unettomuuden takia kerran, noin 10 vuotta sitten. Nuori lääkäri ei sanonut oikein muuta kuin sen, että noh ihmisillä on erilaisia unen tarpeita. En saanut MITÄÄN apua. Nykyisin yleislääkäreillä on toivottavasti enemmän tietoa unettomuudesta.
Jooh luin aloitusviestin nyt vasta. Eli lisätään tähän, että unettomuuteni oli jatkunut jo yli 5 vuotta tuossa tilanteessa. Ongelmaan kannattaa tarttua mahdollisimman aikaisin. Ehkä voit ap vielä pari viikkoa katsoa, miten homma etenee? Lääkitys on todella surkea vaihtoehto ainakin pitkittyneen unihäiriön hoidossa.
Ei kannata. Olet kuitenkin saanut unta ihan ok. Moni valitettavasti nukkuu aina noin huonosti.
Jos alkaa mennä siihen ettet useina öinä peräkkäin saa lainkaan unta ja olo alkaa olla sekava päivisin niin sitten vasta tohtorin pakeille.
Veikkaan että nyt jos menet, käskee lääkäri vain liikkumaan, rentoutumaan, syömään hyvin ja suhtautumaan positiivisesti tulevaan.
Kuulostaa tilapäiseltä unettomuudelta, joka on ihan normaalia ja tervettä stressaavassa ja uudessa tilanteessa, johon ei ehkä kannata lääkkeitä syödä. Miten voit päivisin, oletko toimintakykyinen?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tilapäiseltä unettomuudelta, joka on ihan normaalia ja tervettä stressaavassa ja uudessa tilanteessa, johon ei ehkä kannata lääkkeitä syödä. Miten voit päivisin, oletko toimintakykyinen?
Olen toimintakykyinen, mutta luulen että ajatus voisi olla vielä kirkkaampi jos nukkuisin paremmin. Naamasta vähän näkyy väsymys ja huoli. Saan kuitenkin normaalin arkeni lasten kanssa pyöritettyä entiseen malliin. Välillä päivisin tulee stressintunteita, mutta menevät suht nopeasti ohi. Huonojen yöunien takia olo on vähäsen pökkeröinen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Olet kuitenkin saanut unta ihan ok. Moni valitettavasti nukkuu aina noin huonosti.
Jos alkaa mennä siihen ettet useina öinä peräkkäin saa lainkaan unta ja olo alkaa olla sekava päivisin niin sitten vasta tohtorin pakeille.
Veikkaan että nyt jos menet, käskee lääkäri vain liikkumaan, rentoutumaan, syömään hyvin ja suhtautumaan positiivisesti tulevaan.
Kyllä unettomuuteen kannattaa hakea apua ja vaatia sitä, vaikka nukkuisi esim. 5 tuntia yössä. Se ei vielä aiheuta sekavuutta, mutta vaikuttaa mielialaan todella paljon. Kokemusta löytyy. Valitettavasti Suomessa taitaa olla terveydenhoidossa vallalla ajattelutyyli "no sinähän pystyt töihin, joten mikään ei sinua vaivaa".
En menisi ehkä vielä tässä vaiheessa, jos olet kuitenkin toimintakykyinen normaalissa arjessa. Stressi ja unettomuutesi kuulostaa väliaikaiselta. On ihan normaalia stressata töihin paluuta pitkän poissaolon jälkeen. Viikon päästä töiden alettua et enää edes muista olleesi pois.
Rauhoittavia ei määrätä tuossa tilanteessa. Niitä on vaikea saada, vaikka olisi oikeasti pitkään, vuosia jatkuneita, elämää haittaavia ahdistusongelmia.
Ei tuo unimäärä mun epäammattimaisena mielipiteenä kyllä kuulosta sellaiselta, että siihen olisi tarpeen välittömästi puuttua. Sitten jos useampi yö alkaa mennä parin tunnin unilla, niin alkaa olla puolensa siinä, että saa kierteen katki.
Vierailija kirjoitti:
Rauhoittavia ei määrätä tuossa tilanteessa. Niitä on vaikea saada, vaikka olisi oikeasti pitkään, vuosia jatkuneita, elämää haittaavia ahdistusongelmia.
Uniongelmiin on aiemmin määrätty rauhoittavia ehkä vähän turhan huolettomasti. Nykyään suositaan väsyttäviä masennuslääkkeitä, kuten mirtatsapiinia, joka ainakin oman kokemuksen perusteella toimii hyvin.
Kokemuksesta, et saa ekalla käynnillä vahvoja unilääkkeitä tai rauhoittavia. Ehkä melatoniinia voit saada mutta sitä saa ilman reseptiäkin. Pyytävät pitämään unipäiväkirjaa ja saat uuden ajan kuukauden - parin päähän. Luultavasti vielä silloinkaan et saa lääkitystä vaan keskusteluapua ja seurantaa, ajan psyk. sairaanhoitajalle.
Täällä 40 vuoden kokemus huonounisuudesta. Aikoinaan ravasin lääkärissä, mutta eipä niistä ollut hyötyä.
Mä olen hirveä stressaaja, pieni määrä stressiä tai jotain poikkeavaa rutiineissa vie mut ylikierroksille ja vie yöunet kokonaan. Mutta unilääkkeisiin en enää kajoa. Ne ovat hirveää tavaraa. Kuten tässä on jo sanottu, niistä alkaa helposti kierre, ja aamulla on pöhnäinen, krapulainen olo vaikka olisi nukkunutkin. Parempi väsyneenä selvin päin kuin unilääkekrapulassa.
Melatoniini on ok, se auttaa jonkin verran ainakin minua, mutta siinäkin on se, että kun lopetat käytön, pari yötä menee valvoessa. Mutta ei ainakaan tule sitä lääkepöhnää.
Tärkein sääntö on, että älä stressaa unettomuutta. Nukut jos nukut, ja jos et nuku niin olet seuraavana päivänä väsynyt, mutta kyllä sä silti selviät. Ota pienet päikkärit jos pystyt. Älä kuuntele niitä jotka sanovat, että päikkärit vievät yöunet. Päinvastoin, ne tekevät mielesi levollisemmaksi ja nukut paremmin yölläkin.
Ja sitten vanhat perussäännöt pätevät kyllä. Rauhoita ilta, syö vähän jotain hiilihydraattipitoista tai hapanmaitotuotetta, juo kamomillateetä.(mutta älä liikaa ettei ala pissattaa) Lue kirjaa kunnes silmät alkavat väkisin mennä kiinni.
Tsemppiä, kyllä sä joskus vielä nukut.
Varasin unettomuuden takia kerran, noin 10 vuotta sitten. Nuori lääkäri ei sanonut oikein muuta kuin sen, että noh ihmisillä on erilaisia unen tarpeita. En saanut MITÄÄN apua. Nykyisin yleislääkäreillä on toivottavasti enemmän tietoa unettomuudesta.