Voi tätä onnen ja ilon päivää!!!!

Meillä huomattiin maaliskuun puolivälissä pihalla kaksi rottaa. Ne olivat selvästi pesänrakennuspuuhissa, roudasivat lehtiä ja sammalta koloihinsa, jotka ympäröivät pihallamme olevaa vanhaa kaivoa. Ostin viisi rotanloukkua, joista neljä sijoitettiin kaivon ympärille ja yksi vietiin kaiken varalta kellariin. Meni melkein kaksi viikkoa, kunnes kellarin loukkuun oli jäänyt rotista toinen, arvelimme että (onneksi) naaras. Vähän aikaa oli pihalla hiljaista, mutta kohta jatkoi jäljelle jäänyt rotta taas puuhailua. Eilen olin jo melkein hermoromahduksen partaalla, kun rotta hilppasi vain edes takaisin hinaten tavaraa koloihin. Kävin tunkemassa kiviä koloihin ja valutin niihin myös litran etikkaa ja täytyy tunnustaa että myös omaa pissaani.
Ja tänään olin tyytyväinen, kun rottaa ei näkynyt ollenkaan. Pyysin miestä menemään kellariin tarkistamaan loukun - ja siellä se oli, iso rötkylä.
Melkein kuukausi tähän rottasotaan meni, mutta vihdoinkin saimme voiton. Vinkkinä muille, tepsivä syötti on suklaa. Pätkis.