Vanhemman miehen elämänohje 25v itselleen - mitä olette mieltä?
Toisesta ketjusta:
"Ole rohkea, kunnianhimoinen, itsekäs ja röyhkeä. Pyri saavuttamaan ja saamaan isompia asioita ja enemmän asioita.
Vasta 10-15v kuluttua on aika miettiä muita, ekologisuutta, toisten laittamista etusijalle, ym.
Ehkä ydinviesti on tämä: kaiken saa anteeksi, etenkin jos on saavuttanut paljon. Miehen arvoa ei mitata sillä mitä pahuuksia tämä ei ole tehnyt."
Minusta tässä on perää. Miehen mitta, sekä naisten että toisten miesten taholta, on saavutusten suuruus ja sosioekonominen asema. Kukaan ei arvosta sitä että mies oli epäitsekäs tai hänellä oli pieni hiilijalanjälki. Jos mies tekee isoja asioita, pahuudet saa anteeksi - puhumattakaan konnuksista jotka pitä tehdä raivatessa tietä huipulle. Sitten kun on saanut mitä halunnut, voi alkaa pehmentämään itseään. Voi ostaa Tesla-urheiluauton ja lentää ilmastokompensoiduilla lennoilla, kenties lahjoittaa minimaalisen osan rikkauksista hyväntekeväisyyteen.
Tämän olen huomannut setä lähipiirissä että muutenkin.
Itselleni on jo myöhäistä muuttaa suuntaa, nuorena olis pitänyt kehittyä kunnianhimoisemmaksi ja kilpailuhenkisemmäksi. Nyt voisi sitten olla sellainen kuin nyt, mutta paremmissa asemissa. Harmi kyllä elin vaatimattomien ja ekohenkisten arvojeni mukaan jo silloin.
m44v
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden idealismia on tuo, että eletään hillitysti eikä tavoitella kuuta taivaalta. Elämä on tosi raaka peli ja mitä enemmän jälkeläisiä tähän maailmaan jätät, sitä paremmin olet pelannut.
Se hissukkamies, joka on opetettu olemaan vaatimaton ja miettimään hiilijalanjälkiään on vain pelinappula menestyneiden miesten pelissä.
Alapeukuttaneet naiset ilmeisesti katsovat hekin elämäänsä ruusunpunaiset lasit silmillään. Valitettavasti isoimman potin voittavat ihan muut.
Ja minä olen nainen, joka on myös kasvatettu siihen, että pitää olla aina kiltti ja reilu ja pitää auttaa heikompiaan jne. Paskat. Siinä väsyttää vain itsensä ja ne 95% heikoista unohtaa nopeasti, kuka heitä on puolustanut. Turha on odottaa palkintoa ympäristön huomioimisesta. Sinut ja minut aivopestiin sosialistiseen tyyliin kynnysmatoiksi ja minä en sitä anna koskaan anteeksi.
Voin sanoa tällaisena suht vaatimatonta ja ekologista elämää viettävänä hissukkanaisena, joka pyrkii yleensä olemaan ystävällinen muille (elleivät he ole töykeitä), että elämäni on todella hyvää. Minulla on ihana perhe, ystäviä ja työtovereita. Saan tehdä rakastamaani työtä ja minulla on itseäni kiinnostavia harrastuksia. Myös materiaalisesti minulla on kaikki mitä tarvitsen.
Jonkun toisen mielestä elämäni olisi varmaan hirveän tylsä ja minä epäonnistunut luuseri, mutta onneksi en elä tällaista ihmistä varten. En myöskään halua tai tarvitse "isointa pottia" tai massojen suosiota.
Kilpailuhenkiset voivat rauhassa kilpailla toisiaan vastaan ja miettiä loputtomiin erilaisia strategioita, jos se tekee heidät onnelliseksi, mutta heidän elämäntyylinsä ja tavoitteensa eivät ole kaikkien jakamia.
Vierailija kirjoitti:
Siis menestymistä tavoitteleva ihminen ei voi esim. kierrättää tai auttaa muita ihmisiä millään tavalla vai? Mitä itsekkyyttä ja kieroutta te oikein tarvitsette menestymiseen?
Voi kierrättää, mutta se on ihan sama kuin polttaisi hehtaarin sademetsää ja istuttaisi yhden puun tilalle.
Ellei sitten tavoittele menestystä luonnonsuojelijana tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden idealismia on tuo, että eletään hillitysti eikä tavoitella kuuta taivaalta. Elämä on tosi raaka peli ja mitä enemmän jälkeläisiä tähän maailmaan jätät, sitä paremmin olet pelannut.
Se hissukkamies, joka on opetettu olemaan vaatimaton ja miettimään hiilijalanjälkiään on vain pelinappula menestyneiden miesten pelissä.
Alapeukuttaneet naiset ilmeisesti katsovat hekin elämäänsä ruusunpunaiset lasit silmillään. Valitettavasti isoimman potin voittavat ihan muut.
Ja minä olen nainen, joka on myös kasvatettu siihen, että pitää olla aina kiltti ja reilu ja pitää auttaa heikompiaan jne. Paskat. Siinä väsyttää vain itsensä ja ne 95% heikoista unohtaa nopeasti, kuka heitä on puolustanut. Turha on odottaa palkintoa ympäristön huomioimisesta. Sinut ja minut aivopestiin sosialistiseen tyyliin kynnysmatoiksi ja minä en sitä anna koskaan anteeksi.
Noinhan se on.
Ihminen ei ole miksikään muuttunut. Ennen noin piti ollakin, jos haluttiin selvitä ja löytää proteiinipitoista ruokaa lapsille. Vaatimaton mies pomi marjoja, rohkea alfa etsi isoa saalista.
Nykyään sama vietti on viemässä maapalloa tuhoon kun miehet (ja myös naiset) kisaavat siitä kuka saavuttaa eniten tarpeetonta luksusta jotta voi sitten vanhempana downshiftata tasolle joka saastuttaa yhä keskivertoa enemmän.
Ei ihmislaji pallolta mihinkään katoa. Elinolosuhteet vain heikkenevät niin, että vain tosi isot resurssit omaavat pärjäävät säällisesti. Eli ne, jotka ovat kerryttäneet maallista mammonaa.
Sori kaikki viherpiiperöt, raha tulee tässäkin puhumaan. Ja itse olen viherpiiperön viherpiiperöksi kasvattama. Sittemmin vain tajunnut pelin todellisen hengen. Peli elämästä on reilua vain fantasioissanne. Elämä on oikeasti raadollinen henkiinjäämistaistelu.
Henkiinjäämistaistelu jonka kaikki häviää. Myös muiden kunnioitus ja muistot häviää. Kaikki ihmiset häviää. Vaikutus sen sijaan, vaikkakin hetkellinen, on pysyvä.
Suinkaan kaikki eivät häviä. Älä unohda tätä. Ihminen toimii kuten virus eli kyvykkäin ja kameleonttimaisin jää jatkoon. Ei se uhrautuva kaikkien kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden idealismia on tuo, että eletään hillitysti eikä tavoitella kuuta taivaalta. Elämä on tosi raaka peli ja mitä enemmän jälkeläisiä tähän maailmaan jätät, sitä paremmin olet pelannut.
Se hissukkamies, joka on opetettu olemaan vaatimaton ja miettimään hiilijalanjälkiään on vain pelinappula menestyneiden miesten pelissä.
Alapeukuttaneet naiset ilmeisesti katsovat hekin elämäänsä ruusunpunaiset lasit silmillään. Valitettavasti isoimman potin voittavat ihan muut.
Ja minä olen nainen, joka on myös kasvatettu siihen, että pitää olla aina kiltti ja reilu ja pitää auttaa heikompiaan jne. Paskat. Siinä väsyttää vain itsensä ja ne 95% heikoista unohtaa nopeasti, kuka heitä on puolustanut. Turha on odottaa palkintoa ympäristön huomioimisesta. Sinut ja minut aivopestiin sosialistiseen tyyliin kynnysmatoiksi ja minä en sitä anna koskaan anteeksi.
Noinhan se on.
Ihminen ei ole miksikään muuttunut. Ennen noin piti ollakin, jos haluttiin selvitä ja löytää proteiinipitoista ruokaa lapsille. Vaatimaton mies pomi marjoja, rohkea alfa etsi isoa saalista.
Nykyään sama vietti on viemässä maapalloa tuhoon kun miehet (ja myös naiset) kisaavat siitä kuka saavuttaa eniten tarpeetonta luksusta jotta voi sitten vanhempana downshiftata tasolle joka saastuttaa yhä keskivertoa enemmän.
Ei ihmislaji pallolta mihinkään katoa. Elinolosuhteet vain heikkenevät niin, että vain tosi isot resurssit omaavat pärjäävät säällisesti. Eli ne, jotka ovat kerryttäneet maallista mammonaa.
Sori kaikki viherpiiperöt, raha tulee tässäkin puhumaan. Ja itse olen viherpiiperön viherpiiperöksi kasvattama. Sittemmin vain tajunnut pelin todellisen hengen. Peli elämästä on reilua vain fantasioissanne. Elämä on oikeasti raadollinen henkiinjäämistaistelu.
Henkiinjäämistaistelu jonka kaikki häviää. Myös muiden kunnioitus ja muistot häviää. Kaikki ihmiset häviää. Vaikutus sen sijaan, vaikkakin hetkellinen, on pysyvä.
Suinkaan kaikki eivät häviä. Älä unohda tätä. Ihminen toimii kuten virus eli kyvykkäin ja kameleonttimaisin jää jatkoon. Ei se uhrautuva kaikkien kaveri.
Kukaan ei varmasti pääse jatkoon vaan mullan alle. Se on vain ajan kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoruuden idealismia on tuo, että eletään hillitysti eikä tavoitella kuuta taivaalta. Elämä on tosi raaka peli ja mitä enemmän jälkeläisiä tähän maailmaan jätät, sitä paremmin olet pelannut.
Se hissukkamies, joka on opetettu olemaan vaatimaton ja miettimään hiilijalanjälkiään on vain pelinappula menestyneiden miesten pelissä.
Alapeukuttaneet naiset ilmeisesti katsovat hekin elämäänsä ruusunpunaiset lasit silmillään. Valitettavasti isoimman potin voittavat ihan muut.
Ja minä olen nainen, joka on myös kasvatettu siihen, että pitää olla aina kiltti ja reilu ja pitää auttaa heikompiaan jne. Paskat. Siinä väsyttää vain itsensä ja ne 95% heikoista unohtaa nopeasti, kuka heitä on puolustanut. Turha on odottaa palkintoa ympäristön huomioimisesta. Sinut ja minut aivopestiin sosialistiseen tyyliin kynnysmatoiksi ja minä en sitä anna koskaan anteeksi.
Noinhan se on.
Ihminen ei ole miksikään muuttunut. Ennen noin piti ollakin, jos haluttiin selvitä ja löytää proteiinipitoista ruokaa lapsille. Vaatimaton mies pomi marjoja, rohkea alfa etsi isoa saalista.
Nykyään sama vietti on viemässä maapalloa tuhoon kun miehet (ja myös naiset) kisaavat siitä kuka saavuttaa eniten tarpeetonta luksusta jotta voi sitten vanhempana downshiftata tasolle joka saastuttaa yhä keskivertoa enemmän.
Ei ihmislaji pallolta mihinkään katoa. Elinolosuhteet vain heikkenevät niin, että vain tosi isot resurssit omaavat pärjäävät säällisesti. Eli ne, jotka ovat kerryttäneet maallista mammonaa.
Sori kaikki viherpiiperöt, raha tulee tässäkin puhumaan. Ja itse olen viherpiiperön viherpiiperöksi kasvattama. Sittemmin vain tajunnut pelin todellisen hengen. Peli elämästä on reilua vain fantasioissanne. Elämä on oikeasti raadollinen henkiinjäämistaistelu.
Montako kertaa olet sitten joutunut taistelemaan hengestäsi?
Itse en kertaakaan. Päinvastoin, joskus kun olen joutunut johonkin vaaratilanteeseen (liikenneonnettomuus, sairaus), minua on aina autettu aivan pyyteettömästi. Sekä tutut että tuntemattomat.
Myöskin tavallisissa ja arkisissa asioissa muut ihmiset ovat käyttäytyneet minua kohtaan huomioivasti ja reilusti. Tätä tapahtuu ihan pyytämättä aivan jatkuvasti.
Elämmekö me siis samalla planeetalla vai kuinka kokemuksesi voi olla noin erilainen?
Ei elämä ole mikään kilpailu. Ihan joka ikinen meistä, "menestynyt" tai ei, kuolee vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin. Silloin kaikki, mitä siihen mennessä olet kokenut, ajatellut, tuntenut ja tehnyt, häviää lopullisesti. Jos haluat käyttää aikasi tällä maan päällä pelkkään oman edun tavoitteluun, "menestymiseen" ja nautiskeluun, sinulla on siihen toki oikeus. Jotkut meistä kuitenkin haluavat myös tehdä hyvää, auttaa muita, suojella luontoa, olla mahdollisimman vähän haitaksi. Eikä se tee meistä yhtään vähemmän "menestyneitä". Onnellinen ihminen yleensä haluaa levittää hyvää myös muillekin eikä vain haalia kaikkea itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei elämä ole mikään kilpailu. Ihan joka ikinen meistä, "menestynyt" tai ei, kuolee vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin. Silloin kaikki, mitä siihen mennessä olet kokenut, ajatellut, tuntenut ja tehnyt, häviää lopullisesti. Jos haluat käyttää aikasi tällä maan päällä pelkkään oman edun tavoitteluun, "menestymiseen" ja nautiskeluun, sinulla on siihen toki oikeus. Jotkut meistä kuitenkin haluavat myös tehdä hyvää, auttaa muita, suojella luontoa, olla mahdollisimman vähän haitaksi. Eikä se tee meistä yhtään vähemmän "menestyneitä". Onnellinen ihminen yleensä haluaa levittää hyvää myös muillekin eikä vain haalia kaikkea itselleen.
Eniten omaa arvomaailmaansa tai geeniperimäänsä levittänyt on se voittaja. Riippuu, mistä vinkkelistä asiaa tarkastellaan.
Suomessa vallitseva sinisilmäisyys ideologiana ei kuitenkaan ole yksi voittajista niin kauan, kuin aggressiivisemmat ja vahvan kulttuurillisen taustan omaavat kansat otetaan vastaan avosylin.
Vierailija kirjoitti:
Ei elämä ole mikään kilpailu. Ihan joka ikinen meistä, "menestynyt" tai ei, kuolee vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin. Silloin kaikki, mitä siihen mennessä olet kokenut, ajatellut, tuntenut ja tehnyt, häviää lopullisesti. Jos haluat käyttää aikasi tällä maan päällä pelkkään oman edun tavoitteluun, "menestymiseen" ja nautiskeluun, sinulla on siihen toki oikeus. Jotkut meistä kuitenkin haluavat myös tehdä hyvää, auttaa muita, suojella luontoa, olla mahdollisimman vähän haitaksi. Eikä se tee meistä yhtään vähemmän "menestyneitä". Onnellinen ihminen yleensä haluaa levittää hyvää myös muillekin eikä vain haalia kaikkea itselleen.
Ajattelet todella tyypillisellä tavalla ja siten, kuin koululaitos käskee opettamaan.
Onko sinulla ollenkaan lapsia? Ymmärrätkö lainkaan sitä, kuinka paljon olisit itse valmis tappamaan omia lapsiasi suojellaksesi? Tiedän, että kysymys on vaikea mutta se kertoo sinulle omat arvosi. Väitän, että olisit itse (kin) valmis tappamaan toisten lapsia omiasi suojellaksesi.
Mitä hyötyä siitä oman geeniperimän jakamisesta on, sinä et kuitenkaan ole täällä kuin hetkisen etkä koskaan pääse "nauttimaan" "voitostasi"? Toisin sanoen kuoltuasi et tiedä koskaan edes eläneesi, mitään tietoisuutta ei jäljelle jää. Myös ne tekemäsi uudet ihmiset vääjäämättä katoavat, ja muutaman sukupolven kuluttua kukaan ei tiedä sinun olleen koskaan edes olemassa (paitsi jos satut tekemään jotain historiallisesti merkittävää tyyliin Hitler, mutta etpä sinä siitäkään mitään tule tietämään). Ei tänne kukaan pysyvästi jää, toisin sanoen kukaan ei voita. Elämässä kaikki häviävät ennen pitkää.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olen naisena samaa mieltä. Kolmekymppisenä naisena katson tarkkaan, mitä mies voisi minulle ja mahdolliselle lapselleen tarjota. Hernekeitto, vuokra-asunto ja idealismi eivät ole juttu, joka minun suvunjatkamisviettini herättää.
kolmekymppinen eli rajapyykki ylitetty muutama vuosi sitten ja vielä mietit tuollaisia. Suvunjatkamiseen alat olla jo liian vanha menestyneelle miehelle. Lapsettomaksi jäät ja kuolet yksin unohdettuna hoivakodissa.
Olen sitä mieltä, että kyseessä ovat erittäin rappiolliset ja sieluttomat ohjeet, joiden noudattaminen ehkä jollain tasolla kykee tekemään yksinkertaisimmat tyytyväisiksi. En silti suosittelisi kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olen naisena samaa mieltä. Kolmekymppisenä naisena katson tarkkaan, mitä mies voisi minulle ja mahdolliselle lapselleen tarjota. Hernekeitto, vuokra-asunto ja idealismi eivät ole juttu, joka minun suvunjatkamisviettini herättää.
kolmekymppinen eli rajapyykki ylitetty muutama vuosi sitten ja vielä mietit tuollaisia. Suvunjatkamiseen alat olla jo liian vanha menestyneelle miehelle. Lapsettomaksi jäät ja kuolet yksin unohdettuna hoivakodissa.
Kouluttamattomat luuserit lisääntyvät innokkaimmin alle 30-vuotiaina. Suosittelen tutustumaan tilastoihin.
Virhe on se ettei ole pyrkinyt toimimaan ja saavuttamaan asioita niiden "hyvien" arvojen mukaan. Jos olisi 25-vuotiaana lähtenyt kehittämään toimivaa ratkaisua ekologisiin ongelmiin ja onnistunut, olisi nyt edelläkävijä jota ihaillaan ja kumarretaan. Vaikka olisi jonkin pienenkin asian saavuttanut jolla on yhteiskunnallista vaikutusta, moni arvostaisi sitä juuri nyt. Tekee tuplavirheen jos vielä hylkää ekologisuuden, koska se on nyt sitä valtavirtaa. Virhe ei ole arvot vaan jokin jota ei ole soveliasta sanoa.
Valtaosa ihmisistä on pinnallisia ja heitä kiinnostaa vain maallinen menestys ja materia. Se miltä näytetään muiden silmissä ja mitä esitetään on tärkeämpää kuin se mitä oikeasti ollaan ja miten oikeasti tehdään. Jos haluaa päästä pinnallisiin piireihin tai haluaa kumppanin, jota kiinnostaa ensisijaisesti em. asiat niin ap_n neuvot ok.
Mutta sitten on myös omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, jotka haistaa valheet ja ristiriidat sen välillä mitä esitetään ja miten toimitaan ja, jotka eivät voi sietää pinnallisia öykkäreitä ja tekopyhiä julkkiksia. Kyllä mua kiinnostaa kuka se ihminen esim. menestyksen takana on. Olen elämäni aikana päässyt tutustumaan muutamaan ihailemaani ihmiseen ja se ihailu on aika nopeasti varissut pois, kun on ilmennyt että on esim. varastettu muiden konsepteja, tehty sekundaa, kopioitu toisten ideoita ja rahastettu huijauksilla.
Minä ja mieheni olemme molemmat saavuttaneet hyvän tulotasomme rehellisellä ja kovalla työllä. Vihaan valehtelijoita ja epärehellisiä hyväksikäyttäjiä. Meidän molempien kotiolot eivät myöskään ole aina olleet hääppöiset. Löytyy sairautta, köyhyyttä, mielenterveysongelmia jne. Eikä itselläkään se elämän polku kolhuton ole ollut. Mutta niistä kaikista on päästy yli ja jatkettu elämää eteenpäin. Menestystäkin on lopulta tullut. Mun neuvo muille on, että unelmoi, ja pyri pitkäjänteisesti kohti unelmiasi vastoinkäymisistä huolimatta. Mutta tee se aina rehellisesti ja muita ihmisiä kunnioittaen. Menestys tulee ennen työntekoa vain sanakirjassa.
Huomaa kyllä, että Ap ei ole koskaan saavuttanut mitään. Kateus on kavala tauti.
Minulla on rahaa yli oman tarpeen ja oma firma ja työntekijöitäkin löytyy, mutta tärkeimpiä asioita en silti rahassa mittaa. Niitä ovat perhe ja ystävät.
Kuitenkin mm. "ekoisti" Leo Straniuksella on perhe.
Vierailija kirjoitti:
Virhe on se ettei ole pyrkinyt toimimaan ja saavuttamaan asioita niiden "hyvien" arvojen mukaan. Jos olisi 25-vuotiaana lähtenyt kehittämään toimivaa ratkaisua ekologisiin ongelmiin ja onnistunut, olisi nyt edelläkävijä jota ihaillaan ja kumarretaan. Vaikka olisi jonkin pienenkin asian saavuttanut jolla on yhteiskunnallista vaikutusta, moni arvostaisi sitä juuri nyt. Tekee tuplavirheen jos vielä hylkää ekologisuuden, koska se on nyt sitä valtavirtaa. Virhe ei ole arvot vaan jokin jota ei ole soveliasta sanoa.
Tuosta on pakko olla eri mieltä.
Edelläkävijöitä joita kumarretaan, ovat Elon Muskin kaltaiset henkilöt. Siis mies joka on tunnettu sähköurheiluautojen kehittämisestä. En pysty mitenkään näkemään kuinka urheiluautojen kehittäminen olisi ekologisuutta, vaikka ne kuinka toimisivat sähköllä.
Yksinkertaisesti ollakseen ihaltu, on tuotettava paljon. Ja se on aina ympäristön kuormittamisesta, tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä, että Ap ei ole koskaan saavuttanut mitään. Kateus on kavala tauti.
Minulla on rahaa yli oman tarpeen ja oma firma ja työntekijöitäkin löytyy, mutta tärkeimpiä asioita en silti rahassa mittaa. Niitä ovat perhe ja ystävät.
Mutta taas kerran, puhutaan ihmisestä joka on saavuttanut paljon sarjassa materia ja status.
Tullakseen ihailluksi, on saavutettava näissä paljon, ja mieluiten - joskaan ei välttämättä - rehellisellä tavalla.
Kuitenkin isot saavutukset ja iso tuottaminen ovat edellytyksiä ihailulle. Vähään tyytyvää ja vähän tuottavaa ekologista yksiöasukkia ei kukaan arvosta, siinä ep oli oikeassa.
Tai sitten ei.
Mammonan arvo perustuu sopimuksiin. Niin kauan kun sopimukset pitävät, mammonalla on arvoa. Sillä saa tavaraa ja toisia ihmisiä avuksi.
Mutta jos enemmistö kokee etteivät sopimukset hyödytä heitä, eipä siinä tarvita kuin yksi karismaattinen kapinoitsija, ja enemmistö ottaa vallan käsiinsä.
Tämä on nähty historiassa lukemattomia kertoja.