Miksi vielä aikuisenakin naisena nolostelen miesten seurassa ja hermostuneena hymyile vaikka mies ei olisi millään tavalla kiinnostava.

Miesseurassa on yhdyssana.

Miesten seurassa siis ei mies seurassa...

Villi veikkaus:Sun oma isä dissas sua?

Oma isäni menehtyi ollessani lapsi. Ap

Up

Up

Siinä se. Vaikka kuolemaa ei voi hallita niin ehkä koet että isä kuollessaan hylkäsi sinut ja jätti. Koet turvattomuutta miesten seurassa.

Ei miesseuraa kasvaessa? Oma isä oli tosi etäinen ja melkein 20v. äitiä vanhempi. Vietin suuren osan lapsuudesta äidin, siskojen ja serkkutyttöjen seurassa. Vierastin monien kavereiden isejä ja omaa vaariani, en vaan ollut tottunut miesten läsnäoloon.

Vierailija kirjoitti:

Siinä se. Vaikka kuolemaa ei voi hallita niin ehkä koet että isä kuollessaan hylkäsi sinut ja jätti. Koet turvattomuutta miesten seurassa.

Mistä tuo hermoilu ja nolostuminen siinä johtuu? Eihän kaikkiin miehiin voi olla ihastunut tms? Usein tuntuu että monista epämiellyttävistäkin miehistä löytyy puolia johon tykästynyt hetkellisesti. Ap

Hmm. Eiköhän nuo kaikki ole vain merkkejä, etä yriä käyttäyyä asianmukaisesi.- En toki täysin hahmoa mitä arkoiat Ap kun kerroit muun ohessa nolostelevasi.

Mutta sen sijaan kyllä sen, ainakin toisinaan aistii kun toinen  tai mahd. itse joutuu/ on tavallan pakotettu "hymyilemään."  Pinnistellessän/ tai yrittäessään saada kasvoilleen, jotain hymyn tapaista ikäänkuin psyykkaa iseään sanoen, että tästäkin selviän.

 Pöljimmät tieysti saattavat luulla ja uskoa,että iloitsen ja nauin heidän seurastaan mutta uskon, itseasiassa olen aivan varma, että fiksuimmat kyllä tajuavat,,että esitän kiinnostunutta. Ja tai tomiin tai ainakin yritän toimia vain , niinkuin tilanne vaatii. 

Sinkkumies      

 

Hermoilu ja nolostuminen kertovat siitä että sinulle on tosi tärkeää mitä miehet ajattelevat sinusta, arvostavatko sinua. Uskon että jotenkin liittyy isäsi menettämiseen ja turvattomuudentunteeseen.

Samis. Mutta en ole ollut paljon miesten kanssa tekemisissä. Jos olisi vaikka miespuolisia työkavereita, niin sitten. Ujostelen kyllä isommassa naisporukassakin.

Olet vain ujo.

Vierailija kirjoitti:

Hermoilu ja nolostuminen kertovat siitä että sinulle on tosi tärkeää mitä miehet ajattelevat sinusta, arvostavatko sinua. Uskon että jotenkin liittyy isäsi menettämiseen ja turvattomuudentunteeseen.

Mielestäni johtuu siitä, että miehet ovat usein asiallisempia ja suorempia. Naisten kanssa voi höpöttää kaikkea epäjärkevää ja sitten nauraa päälle. Miehet kokevat tuon flirtiksi.

Isä tosiaan jäi aika tuntemattomaksi ja ei ilmeisesti ollut läsnä kovin paljon sen lyhyen aikaa mitä elämässäni oli pieni ollessani. Myös äitini on etäinen ja hankki heti miesseuraa nopeasti isäni poismenon jälkeen. Ap

Kasvatus.. naiset on hiljaa kun miehet puhuu, miehellä on aina tärkeämpää asiaa, älä häiritse miehiä turhilla jutuillasi. Mulla sama ja pelkkiä miehiä työkavereina. Kun olen kahdestaan puhun paljon, mutta jos iso porukka istun vaan hiljaa.

Voihan se johtua ihan siitäkin, ettei ole tottunut olemaan miesten seurassa muuten kuin seurustelumielessä. Joillain tytöillä on jo lapsena poikia ihan vaan kavereina tai edes veljiä ja tottuvat olemaan näiden kanssa. Myös kasvatus vaikuttaa. Esikoispoikani ollessa eskarissa ja koulussa ekoilla luokilla opettajat pitivät tärkeänä sekoittaa koko ajan kaveriporukoita niin, ettei synny kuppikuntia, ja laittoivat aina tyttöjä ja poikia sekaisin. Pojallani oli alakoulussa joitain tyttöjä kavereina poikien lisäksi, eikä hänellä ikinä tullut mitään "tytöt, yööök"-vaihetta. Kuopuspoikani opettajat antoivat tyttöjen ja poikien huseerata täysin omissa ryhmissään ja pojalle on edelleen vuosia myöhemmin vaikea ymmärtää, että tytöt ovat kutakuinkin samanlaisia ihmisiä kuin pojat! Siis siinä ajattelutavassa ei ole mitään tahallisen sortavaa, mutta sillä luokalla tytöt ja pojat ovat kaksi täysin eri leiriä. Itsekin muistan lapsena olleeni vain tyttöjen seurassa ja pojat olivat vaan jotenkin "outoja". Ei ihme, että parisuhteet tuottavat ongelmia!

Kannattaa hoidattaa se nupi kuntoon. Ota yhteys mielenterveyspalveluihin.

Vierailija kirjoitti:

Hermoilu ja nolostuminen kertovat siitä että sinulle on tosi tärkeää mitä miehet ajattelevat sinusta, arvostavatko sinua. Uskon että jotenkin liittyy isäsi menettämiseen ja turvattomuudentunteeseen.

Kirjoitit edellä paljon mistä olen samaa mieltä kanssasi. - Mutta tuo laittaa mietteliääksi kun kirjoitit ja jonka Ap:n mainitsi, että hänen isänsä on kuollut, hänen ollessaan lapsi. (Tämän täsmennyksen huomasin vasa oman 1. kirjoitukseni jälkeen)

En ole psykiatri mutta pohdin, että kuinka kauan voimme selittää omaa käytöstämme tai otaksua tosen käytöksen johuvan "vain" siitä, että hyvin läheinen henkilö, kuten n.n isä on kuollut. Tietämättä mittään muuta tästä kuolleesta henkilöstä.

Sinkkumies    

Hermoilen naisten seurassa koska näen heidät potentiaalisina kumppaneina vaikka parisuhteet ei pahemmin kiinnosta.