Ilmastonmuutos peruttu, tutkimustulos vahvistaa: Etelämantereella rehotti sademetsä 90 milj. vuotta sitten!

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan ruokakasvit eivät hyödy, tutkimusten mukaan niissä laimenee ravintoaineet hiilidioksiidin kasvun myötä. Mutta se ei ollut se mitä tarkoitin, viittasin siihen että lisääntyneen kuumuuden vuoksi myös aavikoituminen ja kuivuus lisääntyy ja monet viljelykasvit eivät tule kestämään sitä. Jossakin Saudi-Arabian kaltaisessa maassa ongelma voidaan kenties ratkaista irolla rahalla, rakentamalla jotain ilmastosäädeltyjä viljelytiloja, mutta se ei paljoa auta köyhissä maissa missä perheet viljelevät omilla tiloillaan.

Vasta viimeiset parikymmentä vuotta maatalous on ollut niin kehittynyttä keinokasteluineen ja muun teknologian ansiosta, että esim. Israelissa voidaan kasvattaa avocadoja.

Ja kuitenkin nyt muka yhtäkkiä on hirveä ongelma, kun aavikolla ei voi kasvattaa mitään.

Aloittajan artikkelista:

"Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuus oli tuolloin liitukauden keskivaiheilla – 80–115 miljoonaa vuotta sitten – selvästi luultua korkeampi. Oletetun 1 000 ppm:n sijasta Antarktiksen luvun täytyikin olla ainakin 1 120 tai jopa 1 680 ppm, tutkijat päättelevät.

Ppm-luku kertoo, kuinka monta miljoonasosaa ilmakehästä on hiilidioksidia. Ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Tällä hetkellä maailman keskiarvo on runsaat 414 ppm."

Siinä vähän perspektiiviä. Nykyinen ilmakehän CO2 luku ei ole katastrofaalinen, itse asiassa kasvillisuus alkaisi kärsiä, jos se putoaisi reilusti nykyisestä.

"Tutkimusalueella ei voinut olla lainkaan jäätä, he päättelivät.

Vuoden keskilämpötilan he laskevat olleen 12 asteen paikkeille. Sellaista on nykyisin Etelä-Australiassa. Keski-Euroopassa vastaava lukema on kymmenen ja Suomen lämpimimmällä alueella, lounaiskolkassa, viisi astetta."

Suomessa keskilämpötilä lämpimilläänkin vain viisi astetta !Ei kuulostaa maailmanlopulta, vaikka CO2 päästöt olivat vielä moninkertaiset nykyiseen verrattuna. Onko lämpenemistä pikkuisen liioiteltu mediassa?

"Myös toinen arvoitus on ratkaisematta: Miten kasvit saattoivat selvitä vuoden neljästä auringonvalottomasta kuukaudesta?"

Olisiko Etelämanner sijainnut maantieteellisesti eri paikassa kuin nykyään?  Mistä tiedetään kuinka paljon silloin oli valoa?