Ne, joista tulee suosittuja taiteilijoita, onko tämä piirre heitä yhdistävä tekijä?
He tekevät ja sanovat mitä haluavat - ovat siis rohkeita. Eivät mielistele. Aiheuttavat ylistystä, mutta myös pahennusta.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut enemmän nyt viihteestä, et taiteesta.
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Mainitse joku taiteilija.
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut viihteestä et taiteesta. Taiteen kulmakivi on omaperäisyys ja tietyllä tavalla ajankuva ja edellä aikaansa oleminen. Taiteilijan tehtävä on tulevaisuuden ennakoiminen. Olla uusi.
Tuleeko taiteesta suosittua kansan keskuudessa ja löytääkö taide kansan syviä rivejä, on taas ihan toinen asia.
Taidettaan myyvät taiteilijat ovat usein markkinamiehiä. Yksinäiset luovat nerot jäävät pimentoon ja yleensä heidät löydetään vasta kuolemansa jälkeen. Eli siinä mielessä myytti köyhästä ongelmaisesta taiteilijasta pitää paikkansa.
Aikaisemmin kirjoitinkin, että mielestäni menestyvällä taiteilijalla pitää olla kolme toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Tämä on harvinaista, koska ominaisuudet ovat toistensa vastakohtia.
Menneisyydessä monet taiteilijat kärsivät mielenterveysongelmista, skitsofreniasta ym., Nykyään oireita hoidetaan lääkkeillä, mielestäni lääkitys pilaa hyvän taiteilijan. Tosin taiteilijan oma elämä on siedettävämpää ja eliniänodote pidempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut viihteestä et taiteesta. Taiteen kulmakivi on omaperäisyys ja tietyllä tavalla ajankuva ja edellä aikaansa oleminen. Taiteilijan tehtävä on tulevaisuuden ennakoiminen. Olla uusi.
Tuleeko taiteesta suosittua kansan keskuudessa ja löytääkö taide kansan syviä rivejä, on taas ihan toinen asia.
Taidettaan myyvät taiteilijat ovat usein markkinamiehiä. Yksinäiset luovat nerot jäävät pimentoon ja yleensä heidät löydetään vasta kuolemansa jälkeen. Eli siinä mielessä myytti köyhästä ongelmaisesta taiteilijasta pitää paikkansa.
Aikaisemmin kirjoitinkin, että mielestäni menestyvällä taiteilijalla pitää olla kolme toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Tämä on harvinaista, koska ominaisuudet ovat toistensa vastakohtia.
Menneisyydessä monet taiteilijat kärsivät mielenterveysongelmista, skitsofreniasta ym., Nykyään oireita hoidetaan lääkkeillä, mielestäni lääkitys pilaa hyvän taiteilijan. Tosin taiteilijan oma elämä on siedettävämpää ja eliniänodote pidempi.
Aalto-yliopistossa yritetään kouluttaa tulevaisuuden menestyjiä, joilla olisi luova, tekninen ja kaupallinen osaaminen. Tai ainakin kyky luoda tälläinen verkosto. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tässä on onnistuttu ja miten opiskelijat voivat henkisesti. Tuleeko tulevaisuudessa lisää Tapio Wirkkaloita, Armi Ratioita tai Alvar Aaltoja. Vai ovatko nämä vain luonnonlahjakkuuksia, jollaisia ei voida isolla rahalla kouluttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut viihteestä et taiteesta. Taiteen kulmakivi on omaperäisyys ja tietyllä tavalla ajankuva ja edellä aikaansa oleminen. Taiteilijan tehtävä on tulevaisuuden ennakoiminen. Olla uusi.
Tuleeko taiteesta suosittua kansan keskuudessa ja löytääkö taide kansan syviä rivejä, on taas ihan toinen asia.
Taidettaan myyvät taiteilijat ovat usein markkinamiehiä. Yksinäiset luovat nerot jäävät pimentoon ja yleensä heidät löydetään vasta kuolemansa jälkeen. Eli siinä mielessä myytti köyhästä ongelmaisesta taiteilijasta pitää paikkansa.
Aikaisemmin kirjoitinkin, että mielestäni menestyvällä taiteilijalla pitää olla kolme toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Tämä on harvinaista, koska ominaisuudet ovat toistensa vastakohtia.
Menneisyydessä monet taiteilijat kärsivät mielenterveysongelmista, skitsofreniasta ym., Nykyään oireita hoidetaan lääkkeillä, mielestäni lääkitys pilaa hyvän taiteilijan. Tosin taiteilijan oma elämä on siedettävämpää ja eliniänodote pidempi.Aalto-yliopistossa yritetään kouluttaa tulevaisuuden menestyjiä, joilla olisi luova, tekninen ja kaupallinen osaaminen. Tai ainakin kyky luoda tälläinen verkosto. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tässä on onnistuttu ja miten opiskelijat voivat henkisesti. Tuleeko tulevaisuudessa lisää Tapio Wirkkaloita, Armi Ratioita tai Alvar Aaltoja. Vai ovatko nämä vain luonnonlahjakkuuksia, jollaisia ei voida isolla rahalla kouluttaa?
Mielenkiintoinen ajatus, että luovia ja tuottavia neroja voisi kouluttaa. Tai ikäänkuin orastavat lahjakkuudet voisi oikeaan suuntaan ohjaamalla saada muokattua tällaisiksi. Mikäkähän voisi olla se metodi? Suomen talous kaipaisi kipeästi juuri tällaisia lahjakkaita, aikaansaavia ja edustavia neroja.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisista ihmisistä voi tulla (menestyviä?) taiteilijoita, jotka ovat sitkeitä, eivät suostu luovuttamaan ja jotka pistävät sen tekemisensä systemaattisesti elämässä etusijalle. Se ei tule ilmaiseksi, monesta joutuu luopumaan eikä voi tietää, mikä on lopputulos. He, jotka ovat menneet siitä läpi, tuskin enää hirveästi piittaavat siitä, että tuleeko kusipään vaikutelma. Siinä vaiheessa sitä kyseenalaistamista on kuultu varmasti jo tarpeeksi ja juu, tuleehan siinä pakostakin rohkeammaksi.
Minulla on tähän vain yksi sana: Sattuma. Oma voimakas kokemus on, että tiettyyn pisteeseen asti asioita voi järjestellä ja hallita, mutta sitten mennään siihen, että taivaankappaleet ovat oikeassa asennossa.
Mikä on inspiraatio edes? Kaiken järkeistämisen keskellä sattuma on unohdettu.
Nykyään taitaa olla maailman yliopistoissa nouseva trendi olla erilaiset ihmisjärjen ulottumattomissa olevat asiat. Ihmeet, paranormaalit ilmiöt, hengellisyys jne.
Sadaksi vuodeksi ne on suljettu pois tieteen kentältä, nyt ne voidaan taas kaivaa esiin.
Saisiko lisää inspiraatiota ottamalla henkimaailmaan yhteyttä? Saisiko sen superhyvän luovan idean sieltä?
Monet menestyneet ihmiset vihjaavat, että saavat tuonpuoleisesta ohjausta.
Kohta joku kirjoittaa höpöhöpö. Toisaalta maailmassa on niin paljon asioita, jotka ovat ihmisjärjen ulottumattomissa. Onko tervejärkisyyttä vai suunnatonta tyhmyyttä sulkea pois asioita, joita ei vielä kyetä ymmärtämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Mainitse joku taiteilija.
Jeff Koons, Michael Jackson, Paul Auster, historiaan jääneen Bachin veli. Kaikki ovat kaupallisesti menestyneitä, mutta minusta vain yksi heistä teki omaperäistä ja kestävää taidetta, mikä jää historiaan tai on jo jäänyt. Moni aikanaan korkeatasoisena pidetty taiteilija jää unholaan hyvin pian, vaikka on ollut aikanaan hyvin suosittu. Sen takia minusta menestykseen vaaditaan lähinnä esillä olemisen halua ja markkinointia, korkeatasoisuus ei ole välttämätöntä. Monesti suuren yleisön maku suosii viihteellisyyttä, ei korkeatasoisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut viihteestä et taiteesta. Taiteen kulmakivi on omaperäisyys ja tietyllä tavalla ajankuva ja edellä aikaansa oleminen. Taiteilijan tehtävä on tulevaisuuden ennakoiminen. Olla uusi.
Tuleeko taiteesta suosittua kansan keskuudessa ja löytääkö taide kansan syviä rivejä, on taas ihan toinen asia.
Taidettaan myyvät taiteilijat ovat usein markkinamiehiä. Yksinäiset luovat nerot jäävät pimentoon ja yleensä heidät löydetään vasta kuolemansa jälkeen. Eli siinä mielessä myytti köyhästä ongelmaisesta taiteilijasta pitää paikkansa.
Aikaisemmin kirjoitinkin, että mielestäni menestyvällä taiteilijalla pitää olla kolme toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Tämä on harvinaista, koska ominaisuudet ovat toistensa vastakohtia.
Menneisyydessä monet taiteilijat kärsivät mielenterveysongelmista, skitsofreniasta ym., Nykyään oireita hoidetaan lääkkeillä, mielestäni lääkitys pilaa hyvän taiteilijan. Tosin taiteilijan oma elämä on siedettävämpää ja eliniänodote pidempi.
Viihteen ja taiteen ero on hiuksenhieno ja tulee monesti esille vasta myöhemmin. Hyvin selvästi sen huomaa, kun lukee vaikka klassisen musiikin historiaa. Muotikirjallisuudessa ihan samoin, mutta unohdetuista kirjailijoista aikanaan suosituista kirjailijoista ei paljon kirjoitella ja tiedetä enää 30 vuoden kuluttua. Moni sävellys, joka oli aikanaan mestariteos on myöhemmin vain aikansa muotiteos, mitä joku hallitsija promosi ja samoin kirjallisuudessa, jossa joku teos menestyy vaikkapa ajankohtaisuutensa ja räväkkyytensä takia. Myöhemmin tuollaiset korkeatasoiset kohuteokset vaikuttavatkin noloilta.
ei ,vaan ne on lähes aina bi-po-tyyppejä. oli se sitte mikä taide hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
ei ,vaan ne on lähes aina bi-po-tyyppejä. oli se sitte mikä taide hyvänsä.
Jos oikein ymmärsin, niin masennusvaiheessa bi-po sulkeutuu luomaan hyvin herkkässä tilassa ja sitten maniavaiheessa on erittäin aktiivinen ja toimelias? Tuohan on hyvä, jos sitä voisi sopivasti ohjailla, niin ettei jää masennuksessa makaamaan sängynpohjalle tai maniassa lähde ohjakset ihan käsistä.
Taiteilijoilla on muitakin mielenterveysongelmia kyllä kuin bi-po. Skitsofrenia on varmaan yhtä yleinen. Mikä osuus näissä on erilaisten päihteiden käytöllä tai vastaavasti päihteillä on saatu elämä jollakin tavalla siedettäväksi.
Lisäksi on varmaan muitakin mielenterveysongelmia, joita ei ole vielä selvitetty. Psykiatria on kohtuullisen nuori tiede.
Masennusta olen tutkinut sen verran, että pitkäaikainen syvä masennus muuttaa ihmisen aivoja. Kokonaisia kausia elämästä ihmisineen vain katoaa jonnekin.
Masennus ihmisen aivoissa on ikäänkuin käärme, joka luo nahkaansa. Ilman lääkkeitä monet taidot katoavat ja heikentyvät. Mutta voiko jotain kadota ilman, että jotain toista ei tule lisää?
Vierailija kirjoitti:
Masennusta olen tutkinut sen verran, että pitkäaikainen syvä masennus muuttaa ihmisen aivoja. Kokonaisia kausia elämästä ihmisineen vain katoaa jonnekin.
Masennus ihmisen aivoissa on ikäänkuin käärme, joka luo nahkaansa. Ilman lääkkeitä monet taidot katoavat ja heikentyvät. Mutta voiko jotain kadota ilman, että jotain toista ei tule lisää?
Entisaikaan mielisairaat eristettiin ja jotkut paranivat ihan itsekseen. Tietysti piti estää ihmistä tappamasta itseään. Mikä osuus sitten oli kyseenalaisilla psykiatrian hoidoilla.
Luonto on aina ollut terapeuttinen asia, kautta aikojen. Siksi taiteessakin monet taiteilijat ammentavat luonnosta inspiraatiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.
Puhut viihteestä et taiteesta. Taiteen kulmakivi on omaperäisyys ja tietyllä tavalla ajankuva ja edellä aikaansa oleminen. Taiteilijan tehtävä on tulevaisuuden ennakoiminen. Olla uusi.
Tuleeko taiteesta suosittua kansan keskuudessa ja löytääkö taide kansan syviä rivejä, on taas ihan toinen asia.
Taidettaan myyvät taiteilijat ovat usein markkinamiehiä. Yksinäiset luovat nerot jäävät pimentoon ja yleensä heidät löydetään vasta kuolemansa jälkeen. Eli siinä mielessä myytti köyhästä ongelmaisesta taiteilijasta pitää paikkansa.
Aikaisemmin kirjoitinkin, että mielestäni menestyvällä taiteilijalla pitää olla kolme toisistaan poikkeavaa ominaisuutta. Tämä on harvinaista, koska ominaisuudet ovat toistensa vastakohtia.
Menneisyydessä monet taiteilijat kärsivät mielenterveysongelmista, skitsofreniasta ym., Nykyään oireita hoidetaan lääkkeillä, mielestäni lääkitys pilaa hyvän taiteilijan. Tosin taiteilijan oma elämä on siedettävämpää ja eliniänodote pidempi.Viihteen ja taiteen ero on hiuksenhieno ja tulee monesti esille vasta myöhemmin. Hyvin selvästi sen huomaa, kun lukee vaikka klassisen musiikin historiaa. Muotikirjallisuudessa ihan samoin, mutta unohdetuista kirjailijoista aikanaan suosituista kirjailijoista ei paljon kirjoitella ja tiedetä enää 30 vuoden kuluttua. Moni sävellys, joka oli aikanaan mestariteos on myöhemmin vain aikansa muotiteos, mitä joku hallitsija promosi ja samoin kirjallisuudessa, jossa joku teos menestyy vaikkapa ajankohtaisuutensa ja räväkkyytensä takia. Myöhemmin tuollaiset korkeatasoiset kohuteokset vaikuttavatkin noloilta.
Muoti on ajankuvaa. En keksi yhtään taideteosta, joka olisi täysin irti ajastaan, täydellisen omaperäinen.
Aina on kuitenkin ajan kieli (kieli vaikuttaa ajatteluun), käytettävissä olevat materiaalit ja välineistö. Luonto pysyy lähes samanlaisena elementteineen ja ihmiskeho.
Ellei ihminen ole kuuro-mykkä ja lähes sokea ja täysin eristäytynyt, on mahdotonta olla ottamatta vaikutteita. Tietysti jotkut taiteilijat ovat vaikka satavuotista aikaansa edellä, mutta se on pieni ajanjakso ihmisen historiassa.
Nekin, jotka nykyään lainaa taiteen historiasta ajatuksia ja ideoita, edustavat tätä aikaa. Tässä ajassa lainailu ja asioiden yhdistely on yleistä.
Suositun pitää haluta olla esillä ja hänen tai hänen tiiminsä pitää osata markkinoida. Lahjakkuutta ei välttämättä tarvita, mutta on siitä apua.
Ei minusta rohkeudella tai omaperäisyydellä ole kovin paljon merkitystä, minkä huomaa suositusta taiteesta. Suosittu taide on usein laskelmoitua ja viimeisen päälle markkinoitua, kansan syviin riveihin vetoavaa viihdettä, mutta poikkeuksiakin löytyy, jolloin korkeatasoisuus ja suosituimmuus yhdistyvät.