Olen niin uupunut etten jaksa tehdä kuin ruoan, en pysty siivoamaan

Masennus?

Ei se mitään, mies siivoaa. 

Ei ole miestä.

Jos yrittää jotain positiivista kaivaa, niin voisihan ajatella niinkin päin, että on tosi hienoa, kun jaksat ruoan kuitenkin tehdä? Siivous ei ole niin tärkeää kuin ruoka. Siivoat sitten, kun jaksat. Mutta jos tuo jatkuu pidempään, mene lääkäriin, tuollainen uupumus/ahdistus/masennus ei ole normaalia.

Priorisoi tehtäviä rajusti. Teet toistaiseksi vain terveyden, hyvinvoinnin ja parantumisen kannalta tärkeimmät tehtävät. Ruoka, perushygienia ja roskien vienti (pois haisemasta) tulevat ensimmäisenä.

Seuraavan kerran kun käyt kaupassa tai tilaat elintarvikkeita netin kautta tms., osta valmisruokia ja kertakäyttöastioita.

Jos vointiin tulee muutos huonompaan tai et jaksa huolehtia itsestäsi enää tuon vertaa, soita terveyskeskuksen päivystykseen.

Kyllä tämä tilanne masentaa ja ahdistaa monia, onhan tämä niin hurja kriisi. Lamaantuminen on ihan tavallista ja tuntuu, ettei saa kotona tehtyä mitään, vaikka aikaa olisi nyt vaikka mihin. Ollaan nyt vain armollisia itsellemme, yritetään selvitä tästä poikkeuksellisesta ajasta eikä vaadita itseltämme eikä toisiltamme yhtään liikaa.

Jaksat kuitenkin palstailla koko päivän.

Yleensä kun alkaa siivota, ihan sapen maku suussa, se vain alkaa sujua. Aloittaa isompien juttujen raivaamisella, niin puolet on jo tehty.

Jaksatko ulkoilla? Minua se virkistää hurjasti, kun käyn edes vartin kävelyllä ulkona. Välillä sinne on tosi vaikea lähteä, mutta koskaan ei ole kaduttanut että lähdin. Se oikeasti virkistää. Kävelyn jälkeen laitan ruoan tulemaan ja siinä odotellessa siivoan keittiön. Älä vaadi itseltäsi mitään koko kämpän siivousta, vaan tee pieniä juttuja.